Ozan Yanar Valitaan

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Meille jokaiselle voi tulla elämässä vastaan tilanne, jossa tarvitsemme yhteiskunnan apua. Kukaan tuskin haluaa joutua elämään sosiaalitukien varassa, sillä se ei ole millään tavalla helppoa. Se on totta, että sosiaaliturvajärjestelmämme tarvitsee kuitenkin remonttia. On otettava käyttöön perustulo. Siten voisimme taata turvan kaikille kansalaisille ja tehdä töiden vastaanottamisesta aina taloudellisesti kannattavaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Vähittäiskaupan sekä palvelualojen liikkeiden aukiolorajoituksista voisi mielestäni luopua. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen loisi uusia työpaikkoja ja vastaisi nykyisen alati ympärivuorokautisemman yhteiskunnan tarpeisiin. Samalla on kuitenkin varmistettava, että työehdot päivitetään ajantasalle. Ketään ei saa syrjiä sillä perusteella, että hän ei halua vastaanottaa yötyötä.

Kauppakeskuksilla ei tulisi myöskään olla mahdollisuutta velvoittaa niissä toimivia liikkeitä olemaan auki koko kauppakeskuksen aukioloaikaa. Liikkeen harjoittajalla tulee olla vapaus valita aukioloaikansa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa kipeästi remonttia. Perustulo olisi siihen paras ratkaisu. Perustulo takaisi kaikille Suomessa pysyvästi asuville pitäisi vähimmäissosiaaliturvan. Näin turvattaisiin ihmisten toimentulo ja vähennettäisiin köyhyyttä.
Se tekisi sosiaaliturvajärjestelmästä myös yksinkertaisemman, sillä perustulo poistaisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän päällekkäisyyksiä. Näin syntyisi myös säästöjä. Byrokratian vähenemisen myötä sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä olennaisiin ja auttaa aidosti vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä. Perustulo poistaisi myös kannustinloukkuja eli tekisi työnteosta kannattavampaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatyösopimuksissa on ongelmia, mutta kategorisen kieltämisen sijaan korjaisin järjestelmän epäkohdat. Joidenkin ihmisten elämäntilanteisiin nollatyösopimukset nimittäin sopivat. Opiskelijat ovat tästä selkein esimerkki. Lisäksi joillakin aloilla työvoimantarve vaihtelee urakkatilanteiden mukaan.

Paras keino olisi vahvistaa työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan. Väärinkäytöksiin on puututtava. Jos esimerkiksi työntekijää pidetään jatkuvasti vain nollatyösopimuksella, pitäisi työnantaja velvoittaa antamaan hänelle sopimus, jossa tuntimäärät on määritelty. Nollatyösopimuksen irtisanominen työntekijän puolesta voi nykyään johtaa karenssiin, vaikka hänelle ei olisi tarjottu edes työvuoroja. Tämä asia pitäisi korjata.

Sosiaaliturvan uudistaminen olisi myös tärkeää. Monet elättävät nykyään itsensä freelancereina, silpputöillä, apurahoilla ja pätkätöillä. Ottamalla käyttöön perustulon, voisimme parantaa näiden kaikkien ryhmien turvaa ja vahvistaisimme työntekijöiden asemaa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

En lyhentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen piiristä putoavat joutuisivat hyvin todennäköisesti turvautumaan toimeentulo- ja asumistukiin. Se taas toisi kunnille lisäkustannuksia.

Sen sijaan ulottaisin ansiosidonnaisen kaikille työnhakijoille, sillä tällä hetkellä se kattaa vain työttömyyskassojen jäsenet. Koska erilaiset työmuodot yleistyvät koko ajan, pitäisi tukijärjestelmää uudistaa. Erilaisten pätkä- ja silpputyön tekijät eivät välttämättä pääse ansiosidonnaisen piiriin pahimmillaan vuosiin. Oikeudenmukaisempaa olisi tarjota ansiosidonnaista kaikille työsuhteen laadusta ja työn teettämisen tavasta riippumatta.

Järjestelmä on tällä hetkellä epäoikeudenmukainen. Ansiosidonnaisen kustannukset katetaan kaikista työsuhteista kerättävistä lakisääteisistä maksuista ja veroista, mutta sitä saavat vain työttömyyskassan jäsenet.

Parhaiten samoja tavoitteita palvelisi kuitenkin perustulo, joka takaisi lähtökohtaisesti tasa-arvoisemman ja yksinkertaisemman sosiaaliturvan kaikille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Vientivetoinen Suomi on tiiviisti kytköksissä eurooppalaiseen talouteen. Eroamalla eurosta joutuisimme päätöksenteon ulkopuolelle, vaikka euroryhmän päätökset vaikuttaisivat yhä meihin. Eurosta luopumisen sijaan keskittyisin korjaamaan euron ongelmia, kuten maiden välisiä vaihtotase-eroja ja laajentaisin Euroopan keskuspankin mandaattia esimerkiksi työllisyystavoitteilla.

Euro on ollut tärkeä osa EU:n sisämarkkinoiden kehittymistä. Esimerkiksi valuutan heilahteluriskin ja valuutanvaihtokustannusten poistuminen ovat olleet Suomen taloudelle hyväksi. Lisäksi suomalaiset yritykset ovat hyötyneet alhaisesta korkotasosta melkein koko 2000-luvun euron ansiosta. Eurossa on toki ollut ongelmansa. Esimerkiksi tietyt maat saivat liian halvalla korolla lainaa, mikä aiheutti liiallista velkaantumista. Näitä valuvikojen suhteen on tehtävä työtä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa ruoka on kohtuuttoman kallista suhteessa ostovoimaan. Etenkin pienituloisten kukkarossa ruuan hinnan nousu tuntuisi huomattavasti, sillä suurin osa tuloista menee ruokaan. Arvonlisävero on tasavero. Tämänhetkisessä taloustilanteessa on huomioitava, että kaikki ostovoimaa kaventavat toimenpiteet ovat pois talouden elpymisestä.

Ruuan hinnan alentamiseksi voitaisiin purkaa esimerkiksi elintarvikekaupan keskittymistä ja siten luoda alalle lisää kilpailua.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Meidän ei tule säästää tulevan kasvun iduista eikä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista. Lyhytnäköiset leikkaukset palveluihin kasaavat kuluja tulevaisuuteen. Leikkaukset koulutuksesta säästävät samalla tulevaisuuden kasvun siemenistä. Leikkaukset terveydenhuoltoon kasaavat kustannuksia tulevaisuuteen.

On selvää, että Suomen velkaantumista pitää vähentää, mutta taantuman aikaan tehdyt suuret leikkaukset esimerkiksi etuuksista heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta talouskasvua. Suomi tarvitseekin rakenneuudistuksia, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Esimerkiksi eläke-, kunta-, ja soteuudistukset pitää viedä maaliin. On suhtauduttava avoimesti uudenlaisiin ratkaisuihin, kuten perustuloon, joka tulee lisäämään työn tarjontaa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisät ovat universaali etuus eli niitä maksetaan kaikille ja ne ovat tällä hetkellä verovapaita. Lapsiperheiden tukeminen on tärkeää ja lapsilisien ei pitäisi jäädä jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Korottamalla lapsilisää mahdollistamme suomalaisille lapsille yhdenvertaisemman tulevaisuuden. Lapsilisiä leikkaamalla ei ole saatavissa minkäänlaisia kansantaloudellisesti merkittäviä säästöjä - päinvastoin. Valtiontaloutta ei lapsilisiä leikkaamalla tasapainoteta.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen on yksi hyvinvointivaltion olennaisimmista tehtävistä. Kansalaisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin takaamiseksi meidän pitää kehittää ja pitää kiinni laadukkaista sote-palveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelut kaipaavat remontin eli sote-uudistuksen. Joillakin kunnilla on jo nyt vaikeuksia taata kunnollisia sote-palveluita ihmisille, joten olisi tasa-arvon kannalta tärkeää saada sote-uudistus läpi huolellisesti valmisteltuna. Myös ennaltaehkäisevään työhön on panostettava nykyistä enemmän. Se olisi säästö tulevasta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suhtaudun Nato-jäsenyyteen kielteisesti nykytiedon valossa. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön lisääminen on ollut viime kuukausina paljon tapetilla, kun jännitteet ovat kasvaneet Itämerellä. Pidän yhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa oikeana suuntana. Pohjoismaiden lisäksi toinen luonteva yhteistyötaho olisi EU.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää taata kaikille kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada viranomaisapua. Poliisien määrä on vähentynyt jo paljon, mikä näkyy jo nyt poliisin toiminnassa monilla paikkakunnilla. Olisi tärkeää vähintään säilyttää poliisien määrä nykyisellä tasolla.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuutto ei aiheuta terrorismia, eikä ole vastuullista yhdistää näitä kahta asiaa. Radikalisoitumiseen tulee toki suhtautua vakavasti ja sitä tulee ehkäistä yhteistyössä Supon, poliisin, sosiaalityöntekijöiden ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Näin pystymme toivottavasti ennaltaehkäisemään myös terrorismia. Radikalisoituminen ei ole vain maahanmuuttajayhteisöjen asia. Esimerkiksi viime kuukausina paljon huoltaherättäneiden Syyriaan lähteneiden vierastaistelijoiden joukossa on ollut myös kantasuomalaisia. Myös äärioikeiston uhkaan on suhtauduttava vakavasti.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän yhteiskunnallinen kehitys ja sotatoimet Ukrainassa ovat erittäin huolestuttavia. Jännitteiden kasvu Venäjän ja länsimaiden välillä on muuttanut turvallisuuspoliittista ympäristöämme, mikä näkyy konkreettisesti myös aktivoituneena sotilastoimintana Itämerellä.

Suomen on otettava tämä kehitys huomioon, vaikka en usko Venäjän uhkaavan sotilaallisesti Suomea. Venäjän voimapolitiikka on johtanut pakotteisiin, jotka vaikuttavat suoraan Suomeen. Eli talouden kannalta Venäjän politiikalla on kielteinen vaikutus Suomeen. Kannatan kuitenkin EU:n pakotepolitiikkaa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Maailmalta saatavat esimerkit viittaavat siihen, että valvontakoneiston kasvattamisesta saatavat hyödyt jäävät pahasti kielteisten lieveilmiöiden jalkoihin. Poliisilla on oltava oikeus kybertiedusteluun vakavia rikoksia epäiltäessä, mutta näiden käyttö on rajattava laissa huolellisesti. Olen ehdottomasti kansalaisten yksityisyydensuojan heikentämistä vastaan.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis on uhka niin Euroopan kuin Lähi-idän vakaudelle. Järjestö syyllistyy jatkuvasti pöyristyttäviin ihmisoikeusrikkomuksiin Irakissa ja Syyriassa. Asia koskettaa myös Suomea, sillä meiltäkin on lähtenyt Irakin ja Syyrian alueelle vierastaistelijoita, joista osa on todennäköisesti liittynyt Isisiin.

Tällä hetkellä Yhdysvallat tekee yhdessä muutaman muun maan kanssa ilmaiskuja Isisiä vastaan. On viitteitä, että ilmaiskut olisivat heikentäneet Isisiä, mutta järjestöä tuskin voitetaan pelkästään niiden avulla. Siksi irakilaisjoukkojen vahvistaminen on tärkeää. Suomi valmistelee parhaillaan muutaman kymmenen sotilaan lähettämistä koulutustehtäviin Irakin Kurdistaniin. Mielestäni koulutustehtäviin osallistuminen on oikea ratkaisu, kunhan suomalaissotilaiden turvallisuus on taattu.

Samaan aikaan on kuitenkin myös etsittävä nykyistä tarmokkaammin rauhaa sekä Irakiin että Syyriaan. Muuten alueelle ei saada vakautta. Koulutustehtävissä on otettava huomion Irakin eri väestöryhmien väliset jännitteet. Eli emme saa pahentaa tilannetta tukemalla yksipuolisesti yhtä osapuolta. On tuettava laajempaa yhteiskunnasta sovittelua sekä Irakissa että Syyriassa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisellä on hyvän elämän lisäksi oikeus myös hyvään kuolemaan. Siksi olen valmis hyväksymään avustetun kuoleman. Se on inhimillistä, jos ihminen on parantumattomasti sairas ja kärsii sietämättömästä kivusta. Luonnollisesti avustettujen kuolemien toteuttamista pitäisi valvoa tarkoin.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on yhtäläinen oikeus laadukkaaseen ja toimivaan terveydenhuoltoon. Siksi on tärkeää, että julkinen valta hallitsee terveydenhuoltoa ja yksityiset terveydenhuoltopalvelut toimivat täydentävinä toimijoina terveydenhuoltojärjestelmässämme.

Jos joitakin palveluita ostetaan yksityisiltä yrityksiltä, palveluiden laadusta on pidettävä huolta eikä voiton tavoittelu saa vaikuttaa negatiivisesti siihen. Ulkoistamiseen liittyy huolia siitä, syntyvätkö säästöt alimitoitetusta henkilöstöstä tai palvelun laadun heikkenemisestä.

Tarvitsemme kipeästi huolellisesti valmistellun sote-uudistuksen, ettei julkinen terveydenhuolto rapautuisi. On tärkeää kehittää terveydenhuoltoa niin, että myös julkisella puolella on osaavaa henkilökuntaa. Julkinen sektori voi kilpailla yksityisen kanssa esimerkiksi tarjoamalla vähemmän pätkätöitä ja sujuvoittamalla toimintaansa esimerkiksi parantamalla terveydenhuollon it-järjestelmiä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkein tärkeintä olisi nyt taata lastensuojeluun riittävät resurssit, jotta ne voisivat auttaa hätään joutuneita perheitä.

Vähintään yhtä tärkeää olisi panostaa ennaltaehkäisevään työhön, sillä niin vältämme ongelmien kasvamista. On tärkeää, että yhteiskunta tukee lapsiperheitä, ettei pahoinvointi kasvaisi. On pidettävä huolta kunnollisista neuvolapalveluista, subjektiivisesta päivähoidosta ja lapsiperheiden toimeentulosta.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa kaikille ihmisille on taattava tietyt peruspalvelut. Arvokas vanhuus kuuluu näihin palveluihin. Henkilökohtaisen varakkuuden ei pitäisi vaikuttaa vanhuspalveluiden laatuun. Jonkinlaisen omaisuusrajan säätäminen voisi nakertaa varakkaiden halua maksaa veroja. Jos vanhuksella on varaa lisäpalveluihin, hän voi tietenkin jo nykyisellään ostaa niitä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tarvitsee kipeästi kunta- ja sote-uudistuksia, jotta voimme taata ihmisille laadukkaat peruspalvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta. Kuntien lukumäärää paljon olennaisempi asia on se, että kansalaiset saavat palveluita läheltä, helposti ja laadukkaasti. On tärkeää kuitenkin taata, että samalla ihmisten oikeus vaikuttaa alueelliseen päätöksentekoon säilyvät.

Sote-uudistuksen tarkoituksena on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kuntia suuremmille kokonaisuuksille. Näin varmistettaisiin, että yksittäisen kunnan heikko taloustilanne ei horjuta sote-palveluita, kuten nyt on tapahtunut eri puolilla Suomea. Se on yksi monista syistä, miksi sote-uudistus pitäisi saada tehtyä, tosin ilman turhaa hätiköintiä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutonmuutos on meidän aikamme suurin uhka, joten meidän on toimittava nyt sen pysäyttämiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan meidän on vähennettävä päästöjämme huomattavasti nopeammalla aikataululla sekä nelinkertaistaa uusiutuvan energian määrää energiantuotannossa, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle kahdessa asteessa. Tämä maailman johtavien alan tutkijoiden näkemys on otettava vakavasti.

Suomi voi myös hyötyä kunnianhimoisista ja sitovista päästötavoitteista. Esimerkiksi panostamalla puhtaaseen teknologiaan perustuvaa sektoria voimme kehittää paljon uusia vientituotteita, jotka samalla auttaisivat samalla vähentämään päästöjä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltu ruoka on monimutkainen asia, eikä sen vaikutuksia ole tutkittu tarpeeksi. Tulisi olla vedenpitävää tutkimustietoa, jos haluamme laajentaa GMO-viljelyä. GMO-ruoka pitäisi lisäksi merkitä asianmukaisesti, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus valita.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Euroopan unionin pakolais- ja siirtolaispolitiikka ei ole millään tavalla kestävää inhimillisesti. Etelä- ja Itä-Euroopan maat kantavat suurimman vastuun turvapaikkahakemusten käsittelystä. Turvapaikanhakijoiden asema on näissä maissa hävettävän heikko. Olisi reilua jakaa vastuuta koko EU-alueen kesken.

Olisi tärkeää avata enemmän laillisia keinoja pyrkiä Euroopan unionin alueelle. Tällä hetkellä tuhannet ihmiset hukkuvat Välimerellä päästäkseen Eurooppaan. He pakenevat kotimaistaan usein konflikteja. Esimerkiksi humanitaariset viisumit olisivat hyvä keino tähän.

Rahamäärä, jonka EU käyttää rajavalvontaan ja esimerkiksi ihmissalakuljetuksen torjuntaan voitaisiin käyttää järkevämmin esimerkiksi hädässä olevien ihmisten auttamiseen ja pakolaisten kotouttamiseen.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Valtion tehtävänä on turvata peruspalvelun kohtuullisella etäisyydellä kaikille kansalaisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ei kuitenkaan ole itseisarvo pitää työpaikkojen ja talouden aktiivisuuden ulottumattomissa olevia alueita asuttuina. Suomen kannattaa investoida tulevaisuutensa kasvun keskuksiin. Niissä on helpompaa järjestää erilaiset julkiset palvelut ja joukkoliikenne.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on yksi suomalaisen yhteiskunnan arvokkaimmista saavutuksista. Opetusryhmiä ei saa kasvattaa liian suuriksi, ettei oppilaiden työrauha ja oppimistulokset kärsisi. Nyt päättyvällä hallituskaudella on tehty liikaa säästöjä koulutukseen. Se on lyhytnäköistä politiikkaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Näin isosta kysymyksestä on tehtävä koko kansan tahtoa ilmaiseva äänestys. En kuitenkaan pidä äänestystä mitenkään ajankohtaisena, sillä enemmistö poliitikoista ja kansasta vastustaa Natoon liittymistä. Sen sijaan kehittäisin pitemmälle puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Pohjoismaiden lisäksi toinen luonteva yhteistyötaho olisi EU.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoimaan liittyy paljon ongelmia, kuten turvallisuus, uraanin louhinnan ympäristövaikutukset ja ydinjätteen varastoiminen. Muualla Euroopassa ydinvoimasta pyritään pääsemään eroon, enkä ymmärrä miksi Suomi olisi tässä jälkijunassa. Kalliit ydinvoimahankkeet sitovat rahoitusta muilta energiavaihtoehdoilta, kuten uusiutuvalta energialta. Tarvitsemme pieniä, hajautettuja ja älykkäitä energiaratkaisuja, emme yhtä uutta riskisijoitusta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Progressiivinen verotus on tärkeä keino tasata tuloeroja ja tehdä tulonsiirtoja yhteiskunnassa. Pienten tulojen verotuksen keventäminen olisi tärkeää ostovoiman ja työllisyyden näkökulmasta. Suurituloisten verotuksen säilyttäisin ennallaan. Etenkin taantuman aikana on reilua, että he osallistuvat taloustalkoisiin esimerkiksi verotuksen kautta.

Vihreät ovat ehdottaneet, että pääoma- ja osinkoverotusta voitaisiin kiristää. Niiden kiristäminen on järkevämpää kuin esimerkiksi työn verotuksen kiristäminen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Valtiolla ei ole oikeutta määritellä kansalaisille, mitkä rakkauden ja perheiden muodot ovat toisia virallisempia ja etuoikeutetummassa asemassa. Perhelainsäädännöstä pitää saada tasa-arvoinen kaikenlaisille perheille. On mahtava asia, että kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni läpi eduskunnassa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Harkitsisin alkoholipolitiikan vapauttamista esimerkiksi sallimalla vahvojen oluiden ja viinien myyntiä ruokakaupassa. Alkoholipolitiikassa on keskityttävä alkoholin ongelmakäytön ehkäiseviin ja sen haittoja vähentäviin toimiin. On myös panostettava toimiviin tukipalveluihin sekä asialliseen valistukseen. Alkoholimainonnan rajoittaminen on toinen keino ennaltaehkäistä mahdollisia päihdeongelmia.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että ruotsinkieliset palvelut on turvattu Suomessa myös jatkossa. Kaksikielisyys on meille voimavara. Kielten opiskelusta ei koskaan ole haittaa, vaan siihen pitäisi kannustaa. Voisin harkita poikkeuslupien myöntämistä ruotsin opiskelun sijaan venäjän kieleen joissakin Itä-Suomen kunnissa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Helsingin kokoisen kaupungin liikenne ei voi perustua yksityisautoilulle. Se vie paljon tilaa eikä ole ekologisesti kestävää. Ruuhkamaksut olisivat hyvä ja oikeudenmukainen tapa ohjata ja vähentää autoilua. Maksut tulisi keskittää alueille, joissa autoilun haitat ovat suurimmat ja vaihtoehtona on joukkoliikenne. Myös autoilijat hyötyvät ruuhkien vähentymisestä. Ruuhkamaksuista kerätyillä tuotoilla voisi rahoittaa tiehankkeita sekä joukko- ja kevyen liikenteen kehittämistä.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä olisi, että pääkaupunkiseutua pystyttäisiin kehittämään kokonaisuutena nykyistä yhtenäisemmin. Kun jokainen pääkaupunkiseudun kunta tekee esimerkiksi kaavoitusta itse on seurauksena usein pirstaleinen yhdyskuntarakenne. Jos menemme kuntaliitosmalliin, se pitäisi toteuttaa demokraattisesti ja avoimella valmistelulla. On varmistettava, ettei hallinto karkaa liian kauas kansalaisilta.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että Helsingissä on monipuolinen kulttuurielämä. Pääkaupunkiseutu kilpailee vetovoimasta ja investoinneista muiden Itämeren alueen metropolien kanssa, joten siihen panostamisesta hyötyy koko Suomi. Järkevästi toteutettuna Guggenheim-hanke voi hyödyttää koko Suomen kulttuurielämää.

Nyt käynnissä oleva arkkitehtuurikilpailu ei tarkoita museohankkeeseen sitoutumista. Guggenheim-hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta ja museon tuotto- ja kustannuslaskelmista tulee laatia kaupungin oma selvitys. Prosessin on oltava alusta loppuun täysin läpinäkyvä eikä siitä saa koitua veronmaksajille kohtuuttomia kustannuksia.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

On järkevää helpottaa maahanmuuttajien integroimista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotouttamistoimet maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on viime kesän maahanmuuttoon liittyvässä tutkimuksessaan todennut, että suhteellisen pienet panostukset, esimerkiksi kotouttamissuunnitelmien käyttöönotto, nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes kaksinkertaisesti kymmenessä vuodessa. Ne myös vähensivät tulonsiirtojen tarvetta. Esimerkiksi suomen kielen kursseihin pitäisi panostaa nykyistä enemmän, että maahanmuuttajat pääsevät oppimaan kieltä nopeasti.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Vanhuspalveluiden järjestämisessä pitäisi aina ottaa huomioon ihmisen oma tahto. Jokaiselle on taattava hyvä vanhuus riippumatta siitä, asuuko vanhus kotona vai laitoshoidossa. Moni vanhus haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään ja heille on toki taattava parasta mahdollista tukea siihen. Kotihoito ei saa olla pelkkä säästö kunnille. Vanhusten kotihoidossa pitäisi olla nykyistä enemmän henkilökuntaa, jotta vanhuksille voitaisiin taata aidosti hyvät palvelut.

Kaikille kotihoito ei ole kuitenkaan todellinen mahdollisuus. On paljon yksinäisiä tai muistisairaita vanhuksia, joille laitoshoito on parempi tai ainoa mahdollisuus. Myös laitoshoidon on oltava laadullisesti korkeatasoista ja paikkoja on oltava riittävästi.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Jos äänestäjille lupaa jotain, tietenkin siitä on pidettävä kiinni. On edustettava niitä arvoja, joiden vuoksi äänestäjät ovat luottaneet kansanedustajaan. Lupauksia antaessa on otettava tietenkin huomioon se, että päätöksenteko on usein hidasta. Uskon kuitenkin vankasti, että pitkäjänteisellä ja tarmokkaalla työllä Suomea voidaan muuttaa paremmaksi.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä