Pipsa Grön

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen sosiaaliturva on sekava ja sirpaleinen, sitä on niin vaikea hakea että suuri määrä sosiaaliturvaan oikeutetuista jättää avun hakematta. Mieluummin he seisovat leipäjonoissa, kulkevat kirpputorivaatteissa ja lainaavat ruokarahaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Yrittäjällä täytyy olla vapaus päättää itse miten hän haluaa asiakaskuntaansa palvella. Työntekijöiden sopimukset pitää olla lain mukaisia, ei nollasopimuksia. Työntekijän pitää voida vapaasti valita ilman työvoimahallinnon sanktioita elämäntilanteeseensa sopivin työrytmi ja työskentelyaika.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on ensimmäinen ja tärkein toimenpide työllisyystilanteen ja kansantalouden korjaamiseksi. Se vähentää sosiaalihuollon kustannuksia. Ihmiset vapautuisivat luukulta luukulle kulkemisen sijaan kohdentamaan voimavaransa toimeentulon kohentamiseen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Periaatteessa siihen on hyvä pyrkiä, mutta haluan jättää varauksen niille jotka elämäntilanteesta tai muusta syystä johtuen eivät halua työskennellä vakioaikaa vaan tehdä tilapäistöitä. Valinta on mahdollistettava ilman sanktioita tai kannustinloukkuja. Yritysten tarpeet on myös huomioitava, esimerkiksi ruuhka-avun tarve tai sesonkiajat kuten joulu tai Alkossa juhannus.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Suuri joukko työttömiä elää tänäänkin vain peruspäivärahalla, eivätkä kaikki heistä ole omasta syystään jääneet ammattiliittojen työttömyyskassojen ulkopuolelle. Perustulon käyttöön ottaminen vähitellen seuraavien vuosien aikana tulee mahdollistamaan kohtuullisen elintason ja kannustaa joustavasti työllistymään. Mielestäni ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa voisi lyhentää portaittain muutaman vuoden välein.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Monipuolisen ja terveellisen ravinnon saanti on elinehto niin köyhille kuin rikkaillekin. Ja köyhiä tässä maassa on valtava määrä rikkaisiin nähden. Ei kiristyksiä ruuan verotukseen.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Verovaroja käytetään hulvattomasti huonoihin hankintoihin, päällekkäiseen hallintoon, vanhentuneisiin laki-, säännös- ja lupakiemuroihin, ylisuureen virkamieskoneistoon ja finanssipolitiikan uskottavana pitämiseen. Sieltä rahat kansalaisten palveluihin.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Korottamistarpeesta olen samaa mieltä, mutta ei verotusta verovaroista maksettuun tulonsiirtoon. Lapsilisien verottaminen aiheuttaisi veron perimisestä aiheutuvia lisäkuluja valtiolle sekä turhaa byrokratiaa. Rikkaille sillä ei olisi merkitystä, ja köyhille se tulisi kalliiksi.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on rikas maa, ja sillä on varaa paljon parempiinkin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ei puutu kuin taitoa ja tahtoa kohdentaa kerätyt verovarat oikein.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Euroopalla pitäisi olla oma turvallisuuspolitiikka ja Euroopan puolustusliitto. Sillä olisi eri intressit ja toimintatavat kuin nyt on Natolla.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oikeusturva vaatii tasokkaat turvallisuuspalvelut koko maahan, etäisyyksistä riippumatta. Tämä on järjestelykysymys, hinta ei maatamme kaada.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismi ei johdu maahanmuutosta, sen syvät syyt tulevat uskonnollisuudesta, kouluttamattomuudesta, syrjäytymisestä ja vääränlaisesta vallankäytöstä ympäri maailman. Suomi ei ole erillinen saareke joka voi erottautua omiin sääntöihinsä tässä asiassa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten yksityisyys ja vapaus ovat minulle pyhiä arvoja. Valtiot ovat keinotekoisesti rajattuja alueita joissa rajalinjat ja hallinto vaihtuvat kulloisenkin valtapolitiikan mukaan. Ihmisoikeudet, yksilöiden hyvinvointi ja turvallisuus, oikeusturva ja valinnanvapaus tulisi olla arvoissa ykkössijalla.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen on taistelun sijaan pyrittävä edistämään ihmiskunnan yhtenäisyyttä esimerkiksi viemällä koulutusta ja tietotaitoa sekä humanitääristä apua kriisialueille. Tappamalla ja väkivallalla ongelmat eivät poistu vaan lisääntyvät.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Tämän on oltava henkilön oma tahto, ei esimerkiksi hoitohenkilöstön päätös.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Joillakin alueilla ja olosuhteissa yksityiset palvelut ovat tehokkaampia tuloksen kannalta. Myös kilpailu kohentaa laatua. Toimeentulotuki ollaan nyt paloittelemassa osin Kelalle, osin kunnille. Perustulon käyttöön ottaminen takaisi kaikille tasapuolisesti perusturvan ja säästäisi henkilöstö- ja hallintokuluissa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ongelmiin puuttuminen kuulostaa vallan käytöltä. Oikea-aikaista apua lapsiperheet tarvitsevat. Yhteiskunnan on huolehdittava jäsentensä hyvinvoinnista korjaamalla huomatut epäkohdat pikaisesti ja puuttumalla ongelmien syihin, ei yksilöiden vapauteen päättää perheensä asioista.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Se olkoon jokaisen oma valinta, jos haluaa parantaa hoito-olosuhteita tai hankkia erikoishoitoja. Yhteiskunnan on taattava yhdenvertaisesti kaikille vanhuksille riittävä hoito ja huolenpito. Kaikilla ei ole omaisia, eikä omaisia pidä velvoittaa lailla vastaamaan hoitokustannuksista.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kysymyksen vaihtoehdot kuulostavat mahdottomilta. Palvelurakenteita pitää kiireesti uudistaa vastaamaan kansalaisten tarpeita. Terveyspalvelut ja hyvin toimiva vanhustenhuolto olisi kunnille erinomainen kilpailutekijä, ja sen järkevä suunnittelu loisi uusia työpaikkoja. Vanhuusaika jolloin eniten terveyspalveluita tarvitaan, pitää voida elää kotipaikkakunnalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Kilpailukykyisellä teollisuudella ei ole mitää virkaa maailmassa, joka ei ole elinkelpoinen.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvoivan Suomen on välitettävä hätään joutuneista ja tarjottava apuaan inhimillisissä tragedioissa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Haluan että maaseutu pysyy elinkelpoisena ja asuttuna. Suomen maatalouspolitiikka pitää harkita alusta uudelleen ja luomutuotantoa sekä luonnonvarojen käyttöä pitää kehittää työllistävällä tavalla. Suomi pysyköön Suomen kokoisena. Turhauttava, jopa asiantuntijan palkkaamista vaativa EU:n tukiviidakko on purettava ja alettava käyttää suomalaista järkeä suomalaiseen maatalousyrittäjyyteen.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeämpää kuin lakisääteinen ryhmäkoko on koulutuksen taso. Jo varhaiskasvatuksesta lähtien pitää lisätä lastentarhan opettajaryhmän kokoa niin, että lasten turvallinen kehitys taataan. Opettajille tukea ja ajanmukainen lisäkoulutus jatkuvasti, toimistotöitä varten palkattava kouluihin muuta henkilökuntaa riittävästi. Kouluavustajat ovat tärkeitä henkilöitä opetuksen tueksi, heitä lisää. Koulutukseen on löydyttävä rahat kerätyistä veroista, niillä taataan maan hyvinvointi tulevaisuudessa. Eri kunnilla saattaa olla tarve ratkaista lähikoulujen säilyminen omilla järjestelyillään, jouston varaa on oltava vapaasti etsiä omille asukkaille paras ratkaisu. En kannata rajoittavia lakeja, vaan tulosvastuullista varojen käyttöä ja kohdentamista oikeisiin asioihin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kansanäänestykseen valmistautuminen on tehtävä huolellisesti, tiedotettava selkeästi ja avoimesti, vastattava kansalaisten kysymyksiin rauhassa ennen äänestyksen toimeenpanoa. Paras vaihtoehto olisi ettei Naton jäsenyyttä edes harkittaisi.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Maa tarvitsee edullista ja puhdasta energiaa. Täällä on korkeatasoinen tekninen osaaminen ja hyvä turvallisuustaso.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Säästötalkoot voisi aloittaa tehokkaalla julkisen sektorin karsinnalla, tekemällä hankinnat ja kilpailutukset järjen ja tiedon kanssa, olemalla tarkkana millaisiin jättimäisiin menoeriin EKP tai eurotalous meitä sitouttaa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lainmuutos on hyvä alku kehitykselle. Paljon on vielä työtä tehtävänä ihmisten yhdenvertaisen kohtelun puolesta tämän lisäksi.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Kieltolaki ei kasvata kansalaisia harkintaan ja vastuullisuuteen. Kaupat ja liikkeenharjoittajat voivat osallistua osaltaan valistukseen ja kulttuurin muutokseen tarjoamalla asiakkaille vaihtoehtoja, myös vapailla aukioloajoilla.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Pakko on huono opettaja. Sujuvaa käyttöruotsia puhuvat he, jotka opiskelevat sitä motivoituneesti. Kielitaito on aina rikkaus, mutta itse valittuna.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Julkinen liikenne ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä palvellakseen työssäkäyvien ja liike-elämän moninaisia tarpeita. Yksityisautoilusta ei näin ollen tule rangaista liikkujia, vaan päätöksentekijöitä jotka eivät kyllin pontevasti ole puuttuneet haittoihin joita koituu väestön pakkautumisesta pääkaupunkiseudulle.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Jonkinlainen maakuntahallinto johon valittaisiin suorilla vaaleilla maakuntavaltuusto kunnallisvaalien yhteydessä, voisi olla ratkaisu jossa kansaakin kuunneltaisiin. On estettävä kuntien budjettivallan siirtyminen virkamiehille, ohi demokraattisen päätöksenteon.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomen etu on tukea ja rahoittaa jo olemassa olevia kulttuurilaitoksia niin, että muillakin kuin pääkaupunkiseudulla asuvilla on kulttuuritarjontaa saatavilla ympäri vuoden.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Muualle maahan sijoitettuihin vastaanottokeskuksiin saapuvat maahanmuuttajat valuvat Helsinkiin heti kun se on mahdollista, Helsingissä maahanmuuttajien määrä suhteessa kantaväestöön on jo nyt suuri ja kasvaa vauhdilla. Jos halutaan kotouttaa maahanmuuttajat työkykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi, resursseja tarvitaan.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Tässä on iso MUTTA, koska kotihoitoa ei olla kehitetty tarpeita vastaavaksi. Moni vanhus saattaisi kokea laitoksen turvallisemmaksi etenkin terveyden heikentyessä ja hoitoon pääsyn hankaloituessa. Molempia tarvitaan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kansanedustaja on kansan luottamushenkilö. Jollei ole luottamusta, ei myöskään ole vuorovaikutusta kansan ja heidän edustajiensa välillä. Tästä elävästä vuorovaikutuksesta ja kansalaisvaikuttamisesta syntyy kuitenkin Suomen menestys tulevaisuudessa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä