Teppo Säkkinen

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme ennemminkin lannistaa. Monelle sosiaaliturvan varassa elävälle pienistä työtuloista ei jää käytännössä mitään käteen, sillä tulot leikkaavat yhteiskunnan tukea. Työn tekemisen täytyy olla kannattavaa kaikissa tilanteissa, ja perustulo voisi olla ratkaisu tähän. Työttömälle lyhyetkin työkeikat rakentavat siltaa takaisin työelämään. Siksi työhön kannustamiseksi pitäisi käynnistää perustulokokeilu.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaupoissa ja palvelualoilla aukioloajoissa voisi olla nykyistä enemmän joustoa. Erityinen ongelma on, jos pienen liikkeen täytyy anoa pyhäpäivän aukioloa varten kallista ja byrokraattista lupaa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo olisi vastaus tämän päivän työmarkkinoiden pirstaloitumiseen ja kasvavaan rakenteelliseen työttömyyteen. Perustulon yksi tarkoitus on mahdollistaa lyhyenkin työkeikan tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen ilman, että tulotaso romahtaa tai toimeentulo on vaakalaudalla paperityön vuoksi. Se myös selkeyttäisi todella monimutkaista sosiaaliturvaamme. Perustulon vaikutuksia voitaisiin selvittää kokeilun avulla.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Kysymyksellä viitataan erityisesti nollatuntisopimuksiin. Esimerkiksi monille opiskelijoille 'tarvittaessa töihin kutsuttavan työsopimus' on käytännöllinen tapa tehdä töitä opintojen ohella. Jos nollatuntisopimukset kiellettäisiin, pieniin työvoimatarpeisiin ei jatkossa palkattaisi ketään tai työvoima hankittaisiin vuokrafirmojen kautta.

On totta, että joskus nollatuntisopimuksia väärinkäytetään työnantajan puolelta. Työpaikoilla on oltava reilut pelisäännöt. Jos työtarve on säännöllinen, siitä pitäisi sopia työsopimuksessa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi ulottaa kassaan kuuluvien lisäksi kaikille työntekijöille, koska kustannukset kantaa jo nyt 95-prosenttisesti valtio. Samalla lyhentäisin sen kestoa nykyisestä 400-500 päivästä. Yrittäjyyden ei pitäisi heikentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on tuonut Suomen talouteen vakautta, kun pienen maan valuutta ei enää heilahtele suhdanteissa. Vaikka markka-aikana devalvaatiolla on voitu vastata sakkaavaan kilpailukykyyn, on markan arvon lasku tarkoittanut myös kotitalouksien ja yrittäjien velkataakan kasvua.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa ruoan verotus on jo nyt Euroopan keskitasoa korkeampi. Ruoan arvonlisäveron kiristys näkyisi suoraan kauppakassin hinnassa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ottaa syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. On selvää ettei tämä meno voi jatkua, sillä velkataakka kasaantuu tulevien sukupolvien harteille. Velkaantumisen taittaminen ei kuitenkaan tapahdu kertarysäyksellä, vaan tarvitsemme määrätietoisen 6-7 vuoden suunnitelman suunnan kääntämiseksi. Näin se voidaan toteuttaa myös oikeudenmukaisemmin. Osana tarvitaan leikkauksia, tuottavuuden nostamista, kasvun eväitä ja verotuksen säätämistä yritteliäisyyttä tukemaan. Kaavamainen leikkaaminen vain syventää talouden alamäkeä, vaikka säästötkin ovat välttämättömiä. Siksi tärkein keino kuroa aukkoa umpeen on edistää yksityisen sektorin eli yritysten kasvua.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisä on etuus, joka on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Suomalainen hyvinvointimalli perustuu siihen, että kaikki kansalaiset ovat elämänsä mittaan sekä maksajina että saajina. Siksi pitäisin kiinni kaikille samansuuruisesta lapsilisästä. Lapsilisä ei saisi myöskään leikata pienituloisen muuta sosiaaliturvaa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomen julkinen talous on epätasapainossa: tulot eivät kata menoja. Pohjoismainen malli, jossa kaikille taataan pääsy laadukkaaseen terveydenhoitoon on kuitenkin meille edelleen oikea lähtökohta. Hyvinvointivaltiota on uudistettava, kun väestö vanhenee ja työssäkäyvien määrä vähenee. Hyvinvointimallin uudistaminen on avain tilanteen korjaamiseen. Esimerkkejä tästä ovat sote-uudistuksen vieminen maaliin, vanhusten kotiasumisen tukeminen ja sosiaaliturvan uudistaminen työntekoon kannustavaksi perustulon avulla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Tiivis NATO-kumppanuus tukee Suomen puolustuskykyä ja avaa mahdollisuuksia hankintoihin ja harjoituksiin. Mahdollisuus hakea jäsenyyttä on pidettävä auki. En kuitenkaan kannata Suomen liittymistä Natoon nyt. Se syventäisi vastakkainasettelua Euroopassa ja liittäisi meidät osaksi intressivyyhteä, josta vain osalla on tekemistä Suomen puolustuksen kanssa. Usein mainitun palovakuutuksen lisäksi olisimme itse palokunta, sillä turvatakuiden ohella Suomi sitoutuisi muiden jäsenmaiden puolustamiseen.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Haluaisin nähdä enemmän lähipoliiseja, jotka näkyisivät arjessa ja katukuvassa. Se lisäisi turvallisuuden tunnetta ja luottamusta viranomaisiin. Yksi hyvä esimerkki tästä on koulupoliisitoiminta, jossa tutut poliisit käyvät pitämässä oppitunteja.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa vanhenevan väestön vuoksi. Kymmeniä tuhansia uussuomalaisia ei pidä leimata heidän uskontoaan ryöstöviljelleiden terroristien vuoksi.

Terrorismin uhka on tietysti otettava vakavasti. Yksi tapa on vuoropuhelu eri uskonnollisten ryhmien kanssa. Myös yhteisöt itse voivat tehdä paljon radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Terroristiryhmiin yhteyksiä omaavan henkilön maahantulo on voitava estää.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän voimatoimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa sekä maan sisäinen epädemokraattinen kehitys oppositiojohtajien murhineen aiheuttavat syystä huolenaihetta myös Suomessa. Kylmäpäisen arvion perusteella Venäjä ei muodosta Suomelle nyt suoraa sotilaallista uhkaa. Mikäli maan kehitys kuitenkin liukuu yhä huonompaan suuntaan, horjuttaa se myös Suomen turvallisuutta.

Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa. Ukrainan kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä. Tuomme myös lisäarvoa lännelle pitämällä vuoropuhelun kanavat Venäjälle auki.

Rajanaapureiden välillä on jatkossakin sadoittain yhteistyötä vaativia käytännön asioita. Vaikeana aikana tavallisten kansalaisten välisen yhteydenpidon merkitys kasvaa. Yksi käytännön keino edistää kansalaisten kohtaamista on lisätä EU-maiden ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa sekä tukea Venäjän kansalaisyhteiskuntaa. Samalla Suomi suojaa oman tonttinsa kaikenlaista kielteistä vaikuttamista vastaan. Kanssakäymisen perusta on omista arvoista kiinnipitäminen.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kyberturvallisuus ja uudet uhat kuten hybridisodankäynti ovat nostaneet pöydälle myös verkkovalvonnan vahvistamisen. Tämä on tarkkaa rajankäyntiä tietosuojan ja kansallisen turvallisuuden välillä. En hyväksy massavalvontaa, mutta rajatusti ja valvotusti puolustusviranomaisten käytössä olevia työkaluja on vahvistettava.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

ISIS tai ISIL muodostaa uhan myös meidän turvallisuudellemme, sillä kymmeniä suomalaisia on lähtenyt taistelemaan sen riveissä erityisesti Syyriaan. Häikäilemätön järjestö lietsoo epävakautta alueella ja luo pesäkkeen terrorismille. Operaatio ISIS:tä vastaan Irakissa perustuu YK:n turvallisuusneuvoston vetoomukseen, joten sillä on vahva kansainvälinen tuki. Tämänkaltaisissa, kansainvälisen mandaatin omaavissa operaatioissa Suomen on luontevaa olla mukana, mutta se tuo myös riskejä jotka on syytä tiedostaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Olen pohtinut tätä paljon ja tullut siihen tulokseen, että jokaisella pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen, avustettuun kuolemaan. Sen kynnyksen pitäisi olla korkea ja perustua ainoastaan henkilön itsensä selvään, harkittuun toiveeseen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkisia palveluita täydentämään tarvitaan ketteriä ja luovia yrityksiä. Esimerkiksi vanhustenhoidossa monet yritykset tarjoavat toimivia arjen ratkaisuita vanhusten kotiasumisen järjestämiseksi. Palvelusetelit ovat myös yksi tapa antaa kansalaiselle valinnanmahdollisuuksia. Jatkossakin valtaosa julkisista palveluista tulisi kuitenkin järjestää julkisen tuottajan toimesta.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kyse ei ole niinkään siitä, että pitäisi puuttua herkemmin, vaan lastensuojelun ja ennalta ehkäisevän perhetyön voimavaroista. Nyt sosiaalityöntekijät ovat ylityöllistettyjä. Lastensuojelutapaukset ja huostaanotot ovat nousussa, ja se kielii hädästä monissa perheissä. Tarvitsemme lisää euroja lastensuojelutyöhön ja perheiden kotiapuun.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Suuret ikäluokat ovat eläköityessään vauraampia kuin mikään sukupolvi heitä ennen. Olisi oikein ja kohtuullista, että he voisivat käyttää työllä kerryttämäänsä varallisuutta vanhuuspäiviensä elämänlaadun parantamiseksi. Kotitalousvähennyksen ulottaminen vanhuspalveluihin ja käänteinen asuntolaina ovat malleja tämän edistämiseksi. Aikuisille lapsille vanhempien hyvinvointi on tärkeämpää kuin perinnön suuruus.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Sote-palveluita on välttämätöntä uudistaa. Nykyisen, kuntapohjaisen mallin ongelma on, että potilasta pallotellaan hoidosta toiseen ja kulut kasaantuvat erityisesti erityissairaanhoidossa. Harva kunta kykenee järjestämään palvelut yksin. Potilaan hoitoketjun sujuvuuden vuoksi sekä perus- että erikoissairaanhoito on koottava samalle järjestäjälle. Näin myös kuluja pystytään hillitsemään. Tärkeä osa sote-uudistusta on tietojärjestelmien yhtenäistäminen, jotta lääkäreillä ja hoitajilla on aina tarvittava tieto potilaasta käytettävissään. Kuntien itsehallinnon ja toimivan hoitoketjun kannalta maakuntamalli olisi paras tapa toteuttaa soteuudistus.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja teollisuuden kilpailukyky eivät ole ristiriidassa. Suomen suurimmat talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen mahdollisuudet ovat vihreässä taloudessa ja ilmastonmuutokset vastaisessa taistelussa. Siihen kuuluvat esimerkiksi korkea teknologia, cleantech ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen kestävällä tavalla energiantuotannossa ja teollisuudessa. Suomalaiset yritykset ovat jo nyt maailman parhaita esimerkiksi energiatehokkaiden sähkömoottorien tai biodieselin valmistamisessa. Energia- ja resurssitehokkuus tarkoittaa matalampia valmistuskustannuksia ja siten vahvistaa kilpailukykyä. Edelläkävijyys myös avaa miljardien vientimarkkinat suomalaisille yrityksille.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Kuluttajan on aina saatava tietää, mitä suuhunsa pistää. Muuntogeeniset ainesosat on selkeästi merkittävä pakkauksiin. Kukin EU:n jäsenmaa voi vapaasti päättää, mitä lajikkeita se päästää markkinoilleen. Suomen on pidettävä tästä oikeudesta tarkasti kiinni. Kotimainen muuntogeenisten elintarvikkeiden tutkimus on tärkeää, sillä parhaimmillaan siitä voi syntyä lajikkeita jotka kestävät pohjoisia olosuhteita paremmin tai tukevat biotaloutta. Olisin kuitenkin varovainen GMO:n laajamittaisen käytön kanssa. Puhdas, GMO-vapaa tuotanto voi olla myös kilpailuetu.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

On inhimillinen tragedia, että vuosittain satoja ja tuhansia turvapaikanhakijoita hukkuu Välimerta ylittäessään. Parhaiten ongelmaan vastataan tukemalla EU:n toimesta niitä eteläisen Euroopan valtioita, joihin suurin osa turvapaikanhakijoista saapuu. Myös selkeät keinot hakea laillisia teitä turvapaikkaa ehkäisisivät turhia kuolemia.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Puhuisin enemmin koko Suomen elinvoimaisuudesta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista elää ja yrittää, asui sitten Stadissa tai Savossa. Esimerkiksi kuntien valtionosuuksien tasauksissa on kyse siitä, että palvelut kuten peruskoulu, neuvola tai terveysasema ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta. Iso osa Suomen kasvun eväistä, kuten luonnonvarat ovat hajallaan koko maassa, ja siten tasainen asutus mahdollistaa myös niiden hyödyntämisen.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

En kannata kovin sitovia ryhmäkokorajoituksia, koska paljon riippuu siitä millaisia oppilaita luokassa on ja onko käytettävissä esimerkiksi kouluavustajia tai yhteisopetusta. Eritysryhmillä kuten pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä rajoitus on perusteltu.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Äänestystä ei kannata järjestää mielipidemittauksena, vaan sen perustana on oltava selkeä ja punnittu arvio tarpeesta muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa. Jos Suomen valtiojohto tekee arvion että meidän on haettava NATO:n jäsenyyttä, siitä on järjestettävä kansanäänestys kansalaisten tuen varmistamiseksi.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoimalla on roolinsa irtauduttaessa fossiilisista energianlähteistä. En silti myöntäisi enää lupia uusien ydinvoimaloiden rakentamiselle. Nyt käynnissä olevat hankkeet ovat osoittautuneet kalliiksi ja epävarmoiksi. Miljardien eurojen tuontiteknologialla rakennettavien ydinvoimaloiden sijaan tulevaisuus on hajautetussa uusiutuvan energian tuotannossa. Kotimaisiin raaka-aineisiin ja teknologiaan nojaava energiantuotanto myös työllistää Suomessa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

En kannata roimia veronalennuksia, mutta voimme viilata verotusta työtä ja yritteliäisyyttä edistävään suuntaan laskemalla ja nostamalla eri verokantoja. Pitäisin tuloveron ennallaan, mutta nostaisin työtulovähennystä, jotta pienituloisen työnteon kannattavuus nousisi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tasa-arvoisessa avioliitossa on minulle kyse yhdenvertaisuudesta ja perhearvoista. Uskon, että kahden ihmisen sitoutuminen toisiinsa yhteisen elämän rakentamiseksi ja kenties kodin tarjoamiseksi adoptiolapselle on arvokasta ja se ansaitsee lain suojan. Se ei vähennä perinteisen miehen ja naisen välisen liiton merkitystä vaan vahvistaa koko avioliittoinstituutiota. Seuraavalla vaalikaudella nyt hyväksytty kansalaisaloite on pantava voimaan ja tehtävä tarvittavat lakimuutokset.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupoissa purkaisi käytännössä nykyisen Alkon aseman, ja siihen en ole valmis. Edistäisin kuitenkin pienpanimoiden oluiden myyntiä panimoiden omissa myymälöissä ja niiden saamista Alkon valikoimiin. Pienpanimoiden laatutuotteet rakentavat tervettä alkoholikulttuuria Suomessa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan mallia, jossa jokaisen tulisi opiskella oman äidinkielen lisäksi kahta vierasta kieltä. Suomessa englannin osaaminen on hyvällä tasolla, mutta monien muiden merkittävien kielten, kuten saksan, ranskan tai vaikkapa kiinan lukijoista on huutava pula. Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsi toinen kansalliskielemme - ja myös pohjoismaisen yhteistyön kieli. Uskon, että valinnaisuuden myötä myös ruotsin osaamistaso nousisi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksujen tavoitteena olisi kannustaa pääkaupunkiseudun asukkaita joukkoliikenteen käyttöön ja rauhoittaa keskustaa autoilulta. Parhaiten tätä edistetään kehittämällä mahdollisimman sujuvaa joukkoliikennetä. Pienhiukkaspäästöihin vaikuttaisi myös sähköautojen yleistyminen.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kuntaliitoksin luotu Suur-Helsinki olisi liian massiivinen organisaatio, joka tekisi hallaa lähidemokratialle. Jo nyt Helsingissä yksittäisten kaupunginosien ääni ei aina kanna valtuustoon asti. Monet Euroopan suurkaupungit, kuten Lontoo, Bryssel tai Istanbul, koostuvat itseasiassa monista kunnista tai kaupunginosavaltuustoista. Metropolihallinnosta ja kuntaliitoksista puhutaan, koska pääkaupunkiseudun liikenteen ja kaavoituksen järjestämistä kannattaisi katsoa kuntarajojen yli. Metropolihallinnon edut saataisiin vahvistamalla Uudenmaan liittoa.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-museo on tervetullut Helsinkiin, jos se pystytään toteuttamaan valtaosin yksityisellä rahoituksella. Esimerkiksi keskustakirjasto on kansallisesti tärkeämpi hanke.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Erityistukea tarvitaan ennen kaikkea koulutuksessa. Oman äidinkielen osaaminen sekä suomen oppiminen kulkevat käsi kädessä. Erityisen tärkeää olisi edistää maahanmuuttajanuorten yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia. Tästä hyvä esimerkki on Vuosaaren lukion valmentava koulutus.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Useimmat vanhukset toivoisivat voivansa asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotiasumista voidaan tukea esimerkiksi kotiateriapalvelulla, ja se on aina edullisempaa kuin laitoishoito jos terveys sen sallii. Yksinäisyyttä ei pystytä ratkaisemaan yksin viranomaisen toimin, vaan tässä vapaaehtoistyöllä ja esimerkiksi seurakunnilla on iso rooli.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lupaukset pitäisi erityisesti vaikeina aikoina asetella niin, että niistä pystyy pitämään kiinni. On rehellistä sanoa, että näinä vuosina lisää hyvää on jaossa harvalle, mutta että yrittää parhaansa.

Ajattelen niin, että kansanedustajaehdokkaana tärkeämpää kuin mitä hyvää lupaa on arvostelukyky, arvot ja kyky edistää tärkeänä pitämiään asioita.

Lupaus voi olla myös jokin kanta tai mielipide. Joskus kuitenkin oma käsitys ja kokemus asioista muuttuu, saa uutta tietoa tai sellaisia näkökulmia joita ei ole osannut ajatella aiemmin. Silloin on viisautta myös uskaltaa muuttaa kantaansa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä