Emma Kari Valitaan

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvan taso on jäänyt yleisestä ansiotason kehityksestä jälkeen ja monet pelkän sosiaaliturvan varassa elävät jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä on lisäksi monimutkainen ja tukea on haettava monesta eri paikasta.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisillä on erilaisia elämänrytmejä, ja monen tilannetta helpottaisi jos kauppaan pääsisi nykyistä myöhemmin tai aikaisemmin. Tällöin on kuitenkin huomioitava myös työntekijöiden tarpeet, toiveet ja elämäntilanne.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo selkiyttäisi monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää, takaisi perustoimeentulon, tekisi työn vastaanottamisesta helpompaa ja työn vaihtamisesta joustavampaa. Parhaimmillaan se myös jakaisi työtä useammalle.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella työntekijällä on halutessaan oltava oikeus sellaiseen varmuuteen, että palkka riittää elämiseen eikä työaika vaihtele kohtuuttomasti. Ketään ei saisi pakottaa työhön nollatuntisopimuksella.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa oleellisempi kysymys on tuen tasa-arvoisuus ja pitäisikö ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeutettujen ihmisten määrää laajentaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Usean vuoden ajan euro loi taloudellista vakautta euroalueelle. Yhteinen valuutta myös vähentää transaktiokustannuksia ja helpottaa eri maiden välistä kaupankäyntiä. Yhteisessä valuutassa on kuitenkin myös rakenteellisia ongelmia, jotka haittaavat nykyisen talouskriisin voittamista. Euron romuttamisen sijaan pitää pyrkiä näiden ongelmien ratkaisemiseen.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa ruoka on kallista muuhun Eurooppaan verrattuna. Ruoan verotuksen yleisen korotuksen sijaan verotusta tulisi kohdistaa esimerkiksi terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Palveluista ja sosiaalietuuksista leikkaaminen on heikko-osaisimmilta leikkaamista. Se on kestämätöntä politiikkaa ja kasvattaa entisestään suomalaisten tulo- ja terveyseroja. Tähän meillä ei ole varaa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisistä leikkaaminen oli huono päätös ja yritys kompensoida sitä verojen kautta lapsivähennyksellä ei ole järkevää.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Se, mihin julkisessa taloudessa on varaa, riippuu ensisijaisesti verotuloista ja priorisoinneista. Hyvinvointivaltion rahoittamisessa olennaisinta on saada työllisyysaste riittävän korkeaksi ja mahdollistaa työnteko. On tarpeen miettiä innovatiivisia keinoja hyvinvointivaltion ja erityisesti hoivapalvelujen rahoittamiseen vastaisuudessa mutta leikkauskierre on väärä tie. Se lisää ihmisten eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta ja tulee lopulta kokonaisuudessaan kalliimmaksi kuin toimivat palvelut.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Täyskäännös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa aiheuttaisi pikemminkin jännitteitä ja vähentäisi vakautta. On maailmanrauhan kannalta oleellista, että on olemassa Suomen kaltaisia maita, jotka ovat sotilasliittojen ulkopuolella. Se antaa mahdollisuuksia edistää keskustelua ja toimia rauhanvälittäjänä. Mahdollisista liittoutumisaikeista tulee aina järjestää kansanäänestys.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Se, että yksityisiä vartiointiliikkeitä käytetään yhä enemmän, on huonoa kehitystä. Kuitenkin tässä taloustilanteessa rahaa pitää laittaa mieluummin sosiaaliturvaan ja ongelmien ennaltaehkäisyyn kuin poliisien palkkaamiseen.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Päinvastoin, työperäistä maahanmuuttoa tulisi lisätä ja Suomen pitäisi kantaa suurempi vastuu pakolaisten vastaanottamisesta. Suomeen tullaan terrorismia ja sotaa pakoon.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Krimin Venäjään liittämisen ja Itä-Ukrainan sodan myötä, myös Suomen tilanne Venäjän suhteen on erilainen. Venäjään pitää suhtautua vakavasti ja tarkkaavaisesti, mutta ei hysteerisesti.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella on oltava oikeus yksityisyyteen.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisellä on oikeus hyvään elämään ja kuolemaan. Eutanasian eli avustetun kuoleman tavoitteena on sietämättömän kärsimyksen lopettaminen, kun sairauteen ei ole hoitokeinoja eikä kärsimys ole muilla tavoin lievitettävissä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Pidän tärkeänä sitä, että julkisella puolella on kokonaisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Näin turvataan parhaiten toimiva palvelukokonaisuus ja yhteistyö eri sektorien, kuten terveys- ja liikuntapalvelujen, kesken. Lisäksi verorahojen käyttö on läpinäkyvämpää ja poliittisilla päättäjillä on mahdollisuus ohjata palvelujen tuottamista.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä helpompi ne on ratkaista.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä ratkaistavaksi jää kysymys, miten kustannamme kasvavat hoivamenot. Hyvinvointivaltiossa lähdetääm siitä, että maksaminen tapahtuu verotuksen kautta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Meillä ei ole varaa nykyiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamismalliin. Tämä ei toteudu nykyisissä kunnissa. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa kotipaikan perusteella ja on riski sote-palvelujen rapautumisesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta, lapsiltamme. Kestävä talous ei synny ympäristön kustannuksella, eikä ilmastonmuutoksen hillitseminen välttämättä ole teollisuuden kilpailukyvyn kanssa ristiriidassa. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön että työllisyyden puolesta.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

En vastusta geenimuunneltujen lajikkeiden tutkimusta. Olemme kuitenkin jo nähneet, mitä saattaa tapahtua, kun ympäristöön päästetään ihmisen toimesta valtavat määrät jotakin ylimääräistä. Niin mehiläiskuolemat kuin otsonikato ovat esimerkkejä tästä. Kumpaakaan ei osattu ennustaa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Kukaan ei valitse syntyä keskelle sotaa ja kriisejä. Suomi kantaa häviävän pientä vastuuta maailman pakolaisista. Meillä on vastuu ottaa vastaan enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ja tarjota heille elämän edellytykset Suomessa. Tämä edellyttää vastuunkantoa myös kunnilta. Kun vastaanottokeskuspaikkoja on riittävästi, eivät myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pakolaiset joudu odottamaan pääsyä pois pakolaisleiriltä vuosia.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisiä ei voi väkisin asuttaa siellä missä he eivät halua. Ihmiset hakeutuvat asumaan sinne missä on työtä, palveluja ja heille tärkeitä verkostoja.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Lasten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, etteivät luokkakoot ole liian suuria.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

On maailmanrauhan kannalta oleellista, että on olemassa Suomen kaltaisia maita, jotka ovat sotilasliittojen ulkopuolella. Se antaa mahdollisuuksia edistää keskustelua ja toimia rauhanvälittäjänä. Mahdollisista liittoutumisaikeista tulee aina järjestää kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei tarvitse yhtään lisää ydinvoimaa. Olkiluoto 3 -hanke on vuosikausia myöhässä ja miljardeja yli budjetin. Fennovoimasta kaikkosivat melkein kaikki yksityiset sijoittajat. Hiilivoima voidaan korvata nopeammin parantamalla energiatehokkuutta sekä rakentamalla uusiutuvaa, hajautettua energiaa, kuten bio-, tuuli- ja aurinkovoimaloita. Näin työllistetään myös suomalaisia ja lisätään suomalaista osaamista.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointivaltion kannalta riittävät verotulot turvataan progressiivisella tuloverotuksella.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli tärkeä voitto. Ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia. Ei ole mitään perusteita sille, miksi ihmiset asetetaan lain edessä eriarvoiseen asemaan parisuhdemuodon perusteella.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaisten on syytä ymmärtää toisiaan kahdella kielellä myös tulevaisuudessa, mutta nykykäytännöissä on joustavoittamisen varaa. Tärkeintä olisi tarjota kaikille lapsille kaksi kielivaihtoehtoa jo alakouluiässä. Nykyisen kieltenopiskelun vaihtoehtoja supistavan trendin on loputtava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksuilla ruuhkat lievenevät, matka-ajat lyhenevät, joukkoliikenteen suosio kasvaa, liikenneturvallisuus paranee ja päästöt vähenevät. Ruuhkamaksuista saatavat tulot on ohjattava joukkoliikenteen ja pyöräilyn parantamiseen.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisen kuntarakenteen ongelmia ovat sosiaalinen eriarvoistuminen, asuntopula sekä tehottomasta maankäytöstä ja kestämättömistä energiaratkaisuista johtuvat liikenne- ja ympäristöongelmat. Näitä pystyttäisiin torjumaan vahvalla metropolihallinnolla.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajien kotouttamisella helpotetaan työllistymistä ja kotiutumista uuteen kotimaahan. Kotouttamisohjelmat jäävät kuitenkin vain paperille, jos siihen ei ohjata riittävästi resursseja. Kielen opetus on avainasemassa. Erityisesti kotiin jäävien naisten kielikoulutuksesta on huolehdittava syrjäytymisen estämiseksi.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Jokaiselle on taattava hyvä vanhuus. Ikääntyvän ihmisen täytyy saada itse päättää, missä hän asuu ja moni haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä