Paavo Arhinmäki Valitaan

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Euroopan neuvoston sosiaalisien oikeuksien komitea antoi vastikään huomautuksen Suomen liian alhaisesta perusturvan tasosta. Perusturvan varassa elävät ovat todella tiukoilla. Meillä on myös tiukat karenssit esim. työttömyyskorvauksien saannille.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppojen aukioloaikojen täydellinen vapauttaminen vaikeuttaisi erityisesti perheiden arkea. Se vaatisi päivähoidolta aivan uutta joustavuutta. Yksin työskentelevien turvallisuus heikentyisi. Jo nyt pienet yrittäjät ovat vaikeuksissa sunnuntaiaukioloaikojen kanssa esim. kauppakeskuksissa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo on sosiaaliturva 2.0. Se vastaisi nykyisen työelämän epävarmuuteen: pätkätöihin, silpputöihin ja osa-aikatyöhön. Perustulo helpottaisi työn vastaanottamista lyhyemmissäkin pätkissä. Perustulo myös helpottaisi freelancerien, itsensä työllistäjien ja pienten yrittäjien asemaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Vuokrat, ruuat ja laskut pitää maksaa joka kuukausi riippumatta työntuntien määrästä. Siksi työntekijät tarvitsevat nykyistä parempaa turvaa. Nollatuntisopimukset pitää kieltää lailla ja vuokratyöntekijöille pitää säätää takuupalkka. Työntekijällä pitää aina olla oikeus vähintään 18 viikkotyötuntiin, jolloin työssäoloehto työttömyyspäivärahaan täyttyy.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiopäiväraha on erityisen tärkeä esim. paikkakunnilla, joissa tehdas sulkeutuu. Ansiopäiväraha mahdollistaa uuden työn etsimisen ja uuden ammatin pohtimisen ilman, että perheen talous romahtaa välittömästi. Suomessa ongelma ei ole liian hyvä työttömyysturva vaan työpaikkojen puute.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on tosiasia ja Suomen irtautuminen eurosta ei ole tässä tilanteessa järkevää. Kysymys on vähän peruutuspeiliin katsomista. Nyt talouden kriisitilanteessa olemme nähneet, että EMU-jäsenyyden alla Vasemmiston varoittama shokki Suomen taloudelle on tapahtunut. Silloin ennustetut ongelmat ovat toteutuneet valitettavan selvästi.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Alempia arvonlisäverokantoja olisi syytä laskea. Mm. ruuan, lääkkeiden, joukkoliikenteen, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä tilattujen lehtien ALV:tä pitäisi alentaa kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä parantaa pienituloisten ostovoimaa ja kaventaa tuloeroja.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa ja Euroopassa harjoitetut rajut leikkaukset ovat lisänneet työttömyyttä, heikentäneet palveluja ja hyydyttäneet talouskasvun. Samaan aikaan julkinen velka on vain kasvanut. Meidän pitää luoda kasvua elvyttämällä, kerätä lisää verotuloja puuttumalla harmaaseen talouteen ja verovuotoon sekä muuttaa verotusta progressiivisemmaksi.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Vasemmisto ei hyväksynyt eikä hyväksy lapsilisien leikkaamista. Jos lapsilisiä korotetaan ja laitetaan verolle, suosii se pienituloisia perheitä. Siksi se on harkinnanarvoinen uudistus. Minulla ei ole kuitenkaan vahvaa kantaa, että tähän pitäisi ehdottomasti mennä. Myös nykyisessä mallissa on omat hyvät puolensa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Jos harmaa talous ja verovuoto veroparatiiseihin laitetaan kuriin, on Suomen valtiontalous jo näillä toimilla lähes tasapainossa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys loisi lisää jännitteitä ja epävarmuutta Itämeren alueelle. Maailmassa tarvitaan liittoutumattomia maita, jotka voivat toimia konfliktien sovittelijoina. Nato-jäsenenä Suomi olisi osapuolena entistä useammissa konflikteissa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Erityisesti harmaan talouden torjuntaan tarvitaan merkittävästi lisää alaan erikoistuneita poliiseja. Poliisin hallinnosta säästämällä saadaan enemmän poliiseja käytännön työhön.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuutto ei synnytä terrorismia. Terrorismia synnyttävät konfliktit, köyhyys ja näköalattomuus. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, rauhanturvaamista ja maailman köyhyyden vastaista toimintaa. Uskonnollisille ääriliikkeille ja toisaalta rasismille ei pidä antaa tilaa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän toimintaa Krimillä tai Itä-Ukrainassa ei voi hyväksyä miltään osin. Se on vastoin YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta. Silti Venäjä ei ole Suomelle sotilaallinen uhka. Sen sijaan Venäjän epädemokraattinen hallinto, sananvapauden rajoitukset ja vähemmistöjen syrjintä ovat uhkia. Samoin Venäjän taloudellinen tilanne heikentää myös Suomen taloudellista tilannetta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Paljastukset NSA:n harjoittamasta laittomasta valvonnasta ja tietojenkeruusta osoittavat, ettei turvallisuusviranomaisille saa antaa liian suuria valtuuksia.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Mikään maailman maa ei voi ummistaa silmiään Isisin tai esimerkiksi Boko Haramin harjoittamalta brutaalilta ihmisoikeuksien loukkaamiselta, ihmisten kiduttamiselta ja tappamiselta. Suomen pitää toimia terrorismia vastaan yhdessä muiden maiden kanssa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Meidän ihmisten terveydellä ei saa tehdä bisnestä. Julkisen puolen tehtävä on tuottaa hyviä palveluja, yksityisten yritysten tuottaa voittoa. Härskeintä on se, että isot monikansalliset yhtiöt eivät maksa edes veroja osittain verovaroillamme tuotetuista palveluista Suomeen vaan siirtävät voitot veroparatiiseihin.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen puolen tehtävä on tuottaa kaikille vanhuksille peruspalvelut.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Sote-uudistus tarvitaan, jotta jokaisella on oikeus laadukkaisiin julkisiin terveyspalveluihin riippumatta asuinkunnasta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on maapallon suurin uhka. Ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen ei automaattisesti kuitenkaan heikennä teollisuuden kilpailukykyä. Se avaa myös vientiteollisuudellemme aivan uusia mahdollisuuksia, jos teollisuus tuottaa entistä energiatehokkaampia tuotteita ja Suomi on edelläkävijä kestävien energiamuotojen tuottamisessa.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen pakolaiskiintiötä pitää nostaa. On myös kohtuutonta, että muutenkin heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat Etelä-Euroopan maat joutuvat kantamaan muita suuremman taakan sotaa ja kurjuutta pakenevista ihmisistä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Toimiva aluepolitiikka on kaikkien etu, niin Kehä3:sen sisä- kuin ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoimmissa kaupungeissa asumisen kustannukset nousevat kohtuuttomasti, kun ihmiset joutuvat pakosta muuttamaan suurempiin kaupunkeihin työn perässä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Liian suuret opetusryhmät heikentävät kouluviihtyisyyttä ja oppimistuloksia. On epätasa-arvoista, että koulusta ja kunnasta riippuen ryhmäkoot vaihtelevat todella paljon. Pahimmillaan peruskoulussa on jopa yli 30 oppilaan luokkia. Maksimiluokkakoolla pystyttäisiin puuttumaan nimenomaan näihin ylilyönteihin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroja pitää alentaa pieni- ja keskituloisilta ja erityisesti pääoma- ja osinkotuloverotusta on kiristettävä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Minulla ei ole vahvaa kantaa puolesta eikä vastaan. Tarvitsen lisää objektiivista tietoa tämän vaikutuksista esimerkiksi alkoholihaittoihin. Eduskunnassa minun ei tarvitsisi enää äänestää tyhjää, koska silloin asiasta olisi käyty asiantuntijakuulemiset ja tietopohja olisi huomattavasti nykyistä parempi.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksuilla voidaan ohjata turhaa yksityisautoilua joukkoliikenteeseen. Ruuhkamaksujen tulot pitää käyttää joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen, parantamiseen. Tukholmasta on hyviä kokemuksia ruuhkamaksuista.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan neljän kaupungin yhdistämistä. Vaikka se toteutuisi, tarvitaan silti mahdollisesti myös laajempaa alueellista metropolihallintoa.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim on tervetullut Helsinkiin, mutta vain yksityisillä varoilla.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Helsingille ja kaikille muillekin kaupungeille, joihin tulee maahanmuuttajia, pitää antaa erityistukea mm. nykyistä selvästi parempaan suomen kielen opetukseen.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että jokaisen kohdalla pitää erikseen arvioida henkilökohtainen hoidontarve. Voi olla tai voi olla olematta.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että kaikki puolueet pitävät kiinni arvoistaan ja tärkeimmistä periaatteistaan. Monipuoluejärjestelmässä mikään puolue ei saa sellaisenaan vaatimuksiaan läpi. Vaaliohjelmissa esitellään kunkin puolueen tavoitteet. Liian usein ne tulkitaan vaalilupauksiksi. Politiikassa tarvitaan myös kompromisseja.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä