Annika Aalto-Partanen

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Kattava sosiaaliturva on tärkeää olla olemassa, mutta sen tulee olla mitoitettu siten, että opiskelu ja työnteko on kannattavampaa kuin avustuksien varassa eläminen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaupat ja liikkeet ovat iso työllistäjä. Varsinkin pk-seudun ulkopuolella, kaupat sulkevat ovensa tavallisen työssäkävijän rytmiin nähden liian aikaisin. Pyhinä olisi oivallisesti aikaa käydä ostoksilla ja tehdä sellaisia hankintoja joita ei arkena ehdi, esim. rautakaupoissa. Aukioloaikojen vapauttamisella voi olla pienellä paikkakunnalla suurikin taloudellinen vaikutus. Samalla säästytään vuosittaisten poikkeuslupien hakemiselta.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Työn vastaanottaminen – myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden – olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa.Vihreiden esittämä perustulon taso olisi noin 560 euroa (2014). Sillä korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Verotuksella perustulo kerättäisiin asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.
Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa eikä tuloloukkuja syntyisi. Perustulon päälle maksettaisiin vielä tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Tänä päivänä tarvitaan useilla eri aloilla tilapäistä apua keikkaluonteisesti. Tämä on pelastus monelle vastavalmistuneelle nuorelle joka on tylsistyneenä työttömyystuen varassa eikä pääse hyödyntämään tietotaitoaan oikeissa hommissa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen koostuu osittain työntekijän itse maksamasta jäsenmaksusta, enkä siksi lähtisi lyhentämään työttömyysturvan kestoa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tästä on hyvä ja järkevää keskustella, mutta luottaisin Suomen johtaviin talouden asiantuntijoihin siitä, että euron hyödyt ovat haittoja suurempia.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan hinta on Suomessa jo nyt korkea. Sellaisten elintarvikkeiden verotusta voidaan harkita kiristettävän joilla on haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Huonoina aikoina valtion on satsattava tulevaisuuteen merkittävillä julkisilla investoinneilla. Kun kuluttajat ja yritykset säästävät, pitää valtion ja muun julkisen sektorin toimia aktiivisesti. Valtion velkaantumista pitää hillitä rakenteellisilla ratkaisuilla järkevästi ja suunnitelmallisesti. Paikalleen jääminen on kallista ja nopeat säästötoimenpiteet pahimmillaan vaarantavat talouskasvun ja hidastavat toipumista laskusuhdanteesta. Leikkauksilla ei pidä aiheuttaa työttömyyden syventymistä ja yhteiskunnan pahoinvointia.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisien tulisi olla tuloperusteisia ja niiden tulee perustua tarpeeseen.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Julkisia palveluita tulee vahvistaa ja samalla tulee huolehtia demokraattisen kontrollin säilymisestä. Julkinen terveydenhuolto on tällä hetkellä monelta osin tehottomasti organisoitua ja rahan kaataminen sisään ei ratkaise ongelmia vaan rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomella tulee olla itsenäinen, uskottava puolustus. Hakeutuminen Natoon ei tuo lisäarvoa Suomen puolustukselle. Pohjoismaista puolustusyhteistyötä on hyvä jatkaa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Käsitykseni mukaan poliiseilla on vaikea työllisyystilanne tällä hetkellä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajat on integroitava suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että kulttuuri ja suomalaiset arvot tulevat kaikille maahanmuuttajille tutuiksi.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Hyvät diplomaattiset ja kaupalliset suhteet sekä uskottava puolustus varmistavat Suomen itsenäisyyden jatkossakin.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Oikein järjestetty valvonta ei vaaranna rehellisten ihmisten yksityisyyden suojaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen on soveliasta toimia sellaisissa rauhanturvatehtävissä joilla on YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on erittäin vaikea asia. Olisi kuitenkin hyvä jos armokuolema olisi mahdollinen selvissä tapauksissa joihin ei liity epävarmuustekijöitä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointipalvelut tulisi tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Sellaisia palveluita joita ei voida julkisella sektorilla tarjota, voidaan täydentää yksityisellä puolella. Tämä tuleekin tarkastella palvelukohtaisesti ja voidaan soveltaa alalle jossa on kilpailua eikä monopoliasemaa yhdellä palveluntarjoajalla.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikissa terveyteen liittyvissä haasteissa, tulisi ennalta ehkäisevät toimet ja kontrolli olla niin laadukasta ja perusteellista, että mahdolliset perhettä uhkaavat tilanteet saadaan tunnistettua ja estettyä hyvissä ajoin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa vanhusten hoidon maksaa valtio. Hoito on kallista ja sen laadusta valitetaan. Muualla maailmassa on tavallista, että lapset huolehtivat vanhemmistaan. Tämä on perhekeskeisempi, edullisempi ja yhteisöllisempi tapa pitää huolta vanhuksista. Jos vanhusten ja omaisten kustannuksia lisätään, kärsivät siitä eniten köyhät.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin tulee taata hallintomallista huolimatta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Teollisuuden kilpailukyky voidaan säilyttää ilmastomuutoksen hillinnän toimenpiteistä huolimatta. Erityisesti juuri ilmastonmuutosta hillitsevästä teknologiasta voidaan luoda uusi teollisuuden kulmakivi.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuuntelun tavoitteena on muunneltavan organismin ominaisuuksien parantaminen. Muuntelulla saadaan organismista kestävämpi ulkoisille vaikutuksille esimerkiksi kestämään paremmin sään vaihteluita. Geenimanipuloidun ruuan haitoista tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Itse suosittelisin luomuruoan käyttöä.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Meidän tulee edistää avointa ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi tarvitsee sekä jatkuvaa työperusteista maahanmuuttoa että vapaan liikkuvuuden tuomaa moninaisuutta.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Kestävän kaupunkisuunnittelun ja -kehityksen mukaista on rakentaa palvelut ja liikenneverkot tiiviisti asutuille alueille tehostetusti. Tämä on ympäristölle parempi ratkaisu kuin hajauttaa väestö asuttamaan koko maata.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Olen itse käynyt peruskoulun isossa 30 oppilaan luokassa enkä kokenut sitä missään vaiheessa liian suurena.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suomella tulee olla itsenäinen, uskottava puolustus. Hakeutuminen Natoon ei tuo merkittävää lisäarvoa Suomen puolustukselle. Pohjoismaista puolustusyhteistyötä on hyvä jatkaa.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei tarvitse lisäydinvoimaa, koska poistuva ydinvoimakapasiteetti voidaan korvata uusiutuvilla energiamuodoilla ja vähentämällä kulutusta. Panostamalla uusiutuvaan energiaan ja uusiin tekniikoihin, työllistämme vähintään yhtä paljon, ja nimenomaan paikallista, väestöä. En pidä realistisena uuden ydinvoimalan rakentamista mihinkään Suomessa. Se ei ole näillä sähkön hinnoilla kannattavaa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Mahdolliset veronkorotukset tulee tehdä niin, ettei se kohdistu pienituloisiin. Työn verotuksesta tulee siirtyä luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Samaan aikaan on pidettävä huolta, ettei verotuksen nosto aiheuta ympäristölle haitallisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi siirtymistä kierrätyspolttoaineen käytöstä takaisin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Pääomatuloverotusta voidaan nostaa ja sen progressiota voidaan lisätä. Myös perintöveroa voidaan nostaa, jotta suurten ikäluokkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut voidaan turvata.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Rakkaus ei katso sukupuolta.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Myös oluiden ja viinien ulosmyynti ravintoloista tulee sallia. Pienpanimoiden tulee saada myydä tuotteitaan tuotantotilojen yhteydessä olevasta myymälästä.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen kieli on marginaalinen globaalissa yhteiskunnassa, minkä takia kielitaito on suomalaisille kilpailuvaltti. Ruotsin kielen osaaminen tukee muiden vieraiden kielten osaamista ja avaa meille portin länteen. Suomella on kaksikielinen historia josta kannattaa pitää kiinni. Kaksikielisyys on Suomen erikoisuus ja meidän tulisi olla siitä ylpeitä. Itse olen valmistunut maisteriksi Göteborgin yliopistolta ja ruotsinkielen taidosta on ollut minulle valtavasti hyötyä työuralla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka viisumipakosta luovuttaisiin, rajatarkastukset tehdään silti normaalisti. Voidaanko kehittyneellä tietojärjestelmällä korvata viisumi ja täten ehkäistä ei-toivottu saapuminen Suomeen resurssitehokkaammin?

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Liiallisella fuusioimisella menetetään yhteys hallinnon ja suorittavan tahon kanssa.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Verkkokalastuksen rajoittaminen ja katiskoihin vaihtaminen ei vähennä vapaa-ajan kalastuksen nautintoa. Päinvastoin, sillä saimaannorppia ei elä missään muualla kuin Suomen Saimaalla. Se on äärimmäisen uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Haluan tavata norpan jatkossakin. Sillä ei ole muuta vihollista kuin ihminen, joten ihminen voi sen myös pelastaa!

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Raideliikenteen kehittäminen tulee laittaa tiehankkeiden edelle kestävämmän kuljetusmuodon tukemisena.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Uusien työpaikkojen syntymistä tulee tukea mikro- ja pk-yrityksiin. Tulee kehittää työllistämiseen liittyviä sähköisiä palveluja ja helpottaa ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä