Jukka Vuorinen

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvaa tietysti tarvitaan, mutta sieltä pois pääseminen on liian vaikeaa tai kannattamatonta.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Eiköhän jokainen yritys tiedä ihan itse milloin kannattaa olla auki. Jätetään muutama juhlapyhä ja äitienpäivä kuitenkin rauhaan.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Kannattaa kokeilla jollain rajatulla alueella. Kokeilun perusteella nähdään kuinka ihmiset käyttäytyvät ja kuinka kokonaiskustannukset menevät.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Olisi tietysti mukavaa, jos työnantaja voisi aina kertoa paljonko töitä on. Valitettavasti työnantajakaan ei sitä aina tiedä. Jäykkä työaikasäädäntö on pahin este tietyn tyyppisten työpaikkojen työllistämismahdollisuuksille.

Toisaalta ihmisiä ei pitäisi eikä kyllä kannatakaan pompottaa turhan takia. Parhaat lähtevät aina ensiksi.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyysturva pitää saada sellaiseksi, että se pakottaa aktivoitumaan ja kouluttautumaan.

Älyvapaat pakkokurssit voisi kyllä lopettaa kokonaan samantien. Kai ihminen itse tietää, mikä olisi sellainen alue, johon olisi kiinnostusta ja kykyjä ja kouluttautuminen sen mukaan, sikäli kuin se on tarpeen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Devalvaationappi puuttuu talouskeinojen valikoimasta. Suomi tarvitsisi sisäisen devalvaation teollisuuden kilpailukyvyn palauttamiseksi. Euro on tuonut erittäin alhaiset ja vakaan korkotason.

Ei ole juurikaan ikävä 1990-luvun 15-20%:n korkotasoja.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Kahden ison kauppaketjun katteita voitaisiin kiristää pienemmäksi. Onhan se hassua, että se, joka laittaa maitopurkin hetkeksi kaupan kaappiin tienaa siitä enemmän kuin se, joka maidon on tuottanut.
Sama taitaa koskea muitakin suomalaisia elintarvikkeita.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menoleikkaukset voidaan toteuttaa myös byrokratiaa karsimalla.

Turhan työn tekeminen on turhaa.

Ihmisten pitää tehdä sitä heidän työpaikallaan pitäisikin tehdä eikä täytellä lippuja ja lappuja byrokratian rattaisiin unohdettavaksi.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Eiköhän tämä nykytaso ole ihan toimiva.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomen terveydenhuolto on kaikista ja monista puutteistaan huolimatta siltikin varsin kustannustehokas moniin muihin maihin verrattuna.
Parantamisen varaa varmasti on. Helpoiten tehostus onnistuu turhan byrokratian purkamisella.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyys on kaksipiippuinen juttu. 1300 km pitkä raja on liian pitkä Nato-joukkojenkin puolustettavaksi.
Suomen on itse kyettävä puolustamaan oma alueensa, ei sitä tule kukaan muukaan todellisuudessa tänne tekemään.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Rikostutkinta ja varsinkin talousrikosten tutkinta kestää käsittämättömän kauan. Pitkä viive tutkinnassa aiheuttaa lisää tehottomuutta.

Poliisin ja oikeuslaitoksen resurssien lisääminen lienee yksi niitä harvoja julkisen puolen palveluja, joissa menojen lisäys on kannattavaa kun otetaan huomioon yksityisille ihmisille aiheutuvat kustannukset.
Jos poliiseja on liian vähän ja tutkinta ei etene, tulevat tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen vahingot uhrien hoidettavaksi ja maksettavaksi. Poliisin työ on siihen verrattuna kuitenkin halpaa eli silloin resurssien lisääminen tuottaa yhteiskunnalle enemmän hyötyjä kuin siitä on kuluja.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa pitää elää Suomen säännöillä.
Jos niitä ei hyväksy voi mennä jonnekin muualle.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei käyttäydy järkevästi sen enempää itsensä kuin muidenkaan kannalta. Suomen pitää toisaalta pitää huoli siitä, ettei tänne kannata edes Venäjän hyökätä ja toisaalta niiden kanssa on kuitenkin pakko jotenkin pärjätä.

Vaikka tekisikin mieli herättää se vieressä kuorsaava ja pahanhajuinen karhu, sitä ei kannata herättää talviuniltaan kepillä tökkimällä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisyyden suoja on mennyt älyttömyyksiin. Tokkopa tässä maassa ketään viranomaista kiinnostaa, mitä meikäläisen sähköposteissa lukee.

Yksityisyyden suoja on liian helppo tapa rikolliselle suojata myös omat tietonsa ja aikeensa.

Liian pitkälle viety yksityisyyden suoja kääntyy yhteiskunnan kautta yksilöä vastaan.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Koulutus on Suomelle sopivin tapa jeesata kaukana olevia avun tarvitsijoita.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisillä lääkityksillä vaikeista kivuista kärsivä ihminen voidaan kipulääkityksillä hoitaa siedettävään olotilaan. Saattohoidon ääritapauksissa voidaan käyttää myös ns sedaatiota, jossa lääkitys johtaa tajuttomuuden kaltaiseen tilaan ilman kipuja.

Ihmisellä on oltava oikeus saada tarvitsemansa määrä lääkitystä, että kivut saadaan pois.

Avustettu kuolema olisi monimutkainen ja eettisesti ongelmallinen ja työläs järjestelmä hoidettavaksi. Laillisuus- ja oikeuskiemurat veisivät usein niin paljon aikaa, että potilas ehtii kuolla ennen kuin toimenpiteeseen asti päästäisiin.

Parempi hoitaa asia riittävällä lääkityksellä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkinen palvelu tarvitsee riittävän suuren volyymin, että se voi toimia tehokkaasti. Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa eivätkä yksityiset toimijat ole kiinnostuneita hoitamaan kaikkea. Monopolia ei kuitenkaan saa syntyä myöskään pelkästään julkiselle puolelle. Kun molemmilla on oikeus ja mahdollisuus toimia, niin kilpailu pysyy terveenä ja parantaa palvelua ja laskee hintoja. Näinhän se menee aina.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Tietosuoja voitaisiin heittää ensimmäisenä romukoppaan silloin kun on kyse lapsen edusta.
Toisaalta liian ärhäkkä puuttuminen ns normaalien perheiden ongelmiin voi tehdä pienestä asiasta ison ongelman.

Lasten vanhempien käyttäytymistä kriisitilanteissa ei aina pystytä ennakoimaan, vaikka oltaisiin kuinka huolissaan.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Itse maksettavat hoitokustannukset ovat kyllä jo tapissaan. Tehostetun palveluasumisen maksut ovat niin kovat, että käytännössä aina koko eläke menee maksuihin eikä mitään jää. Toisaalta jos tilanne on se, että koko elämä on hoitokodissa, niin ehkä silloin ei pidä enää paljon lisäsäästöjä eläkkeestä jäädäkään.

Maksujen pitäisi olla kuitenkin sillä tavalla kohtuullisia, ettei vanhuksen säästöjä ja omaisuutta viedä sen takia, että hän joutuu elämään muualla kuin kotonaan.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntia tarvitaan sotepiireissä, esim Eksotessa pitämään kuntalaistensa puolta riippumatta siitä tulevatko terveyspalvelut yksityiseltä tai julkiselta toimijalta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Suomi on jo kantanut oman kortensa kekoon.

Suomen teollisuus ei kestä enää yhtään lisää maailmaa parantavia päästörajoituksia. Päästöjä pitäisi katsoa myös sen mukaan kuinka suurta aluetta ne koskevat. On eri asia jos pienellä alueella on kymmenen päästölähdettä kuin yksi hyvin suurella alueella.

Suuri naapurimmekin voisi ruveta hoitamaan omia päästöasioitaan. Rahaa näyttää riittävän sotimiseen, mutta Pietarin jätevedet on edelleen sitä itteensä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltu ruoka tuskin sinsänsä on kovin suuri uhka ihmiselle. Sen sijaan monikansallisten elintarvikejättien tapa valvoa etujaan ja vaatia korvauksia viljelijöiltä on hyvin kyseenalainen silloin kuin gm-viljelykseltä leviää kasvistoa muualle.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi voi ottaa lisää turvapaikanhakijoita sitten kun heidän kotouttaminen ja kouluttaminen on saatu jollekin järjelliselle tasolle. Ei ole sen enempää (todellisen) turvapaikanhakijan kuin suomalaisenkaan etu, että työhaluiset ihmiset eivät saa eivätkä pysty tekemään mitään.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Meillä ei ole varaa rakentaa tätä maata uudestaan kaupunkien keskustoihin ja pääkaupunkiseudulle. Olemassa oleva infrastruktuuri rakennuksineen ja tiestöineen pitää käyttää hyväksi.
Työtä ja virastoja voi edelleen siirtää pois pääkaupunkiseudulta sinne, missä ihmisten eläminen on halvempaa. Silloin on helpompi myös tinkiä vähän jopa palkoista. Miksi olisi kannattavampaa keskittää ja tehdä kaikki työ siellä, missä se on kalleinta ?

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Ei tarvita lakimääräistä rajaa. Koulut hoitavat asian itse. Rahaa tarvittaisiin paljon siihenkin, että raja olisi ehdoton ja jyrkkä ja hyöty olisi kuitenkin olematon.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä kansa tietää.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Vanhat ydinvoimalayksiköt alkavat olla niin vanhoja, että ne on joka tapauksessa korvattava jollain. Ilman ydinvoimaa meillä kaikilla on talvella kylmä kun sähkö ei tulekaan pistorasiasta kuten vihreässä kodissa luullaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suurimpien tuloluokkien kaikki nettotulot eivät päädy kulutukseen vaan säästöön, sijoituksiin tai rakennuksiin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisin voimassa olevat säädökset antavat ihmisten elää ihan tarpeeksi vapaasti. Kehitetään uusi parisuhde-käsite, jonka piirissä voidaan hoitaa samat asiat. Avioliitto käsitetään suomalaisessa yhteiskunnassa joka tapauksessa uskonnolliseen pohjaan liittyväksi käsitteeksi, joiden hoitaminen kuuluu kirkoille, eikä valtiolle.

Suomessa voidaan minun puolesta sopimusvapauden nojalla tehdä esim pariliitto- tai parisuhdekäsitteen avulla sellaiset sopimukset ja liitot, että kaikkien oikeudet perintö-, lasten kasvatus ja adoptioasioissa tulevat hoidetuksi.

Biologinen vanhemmuus on fysiologinen tosiasia jota ei voi ohittaa millään tasa-arvokysymyksellä. Toisaalta lapsien kasvatuksen kohdalla hyvä homopari voi olla parempi vanhempi kuin huono heteropari.
Asia ei kuulu joukkoon "maailman suurimmat ongelmat".

Aikuiset voivat kukin elää tavalla, joka heille itselleen parhaiten sopii.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Jos Suomen kansa viisastuisi tarpeeksi, niin mikä ettei.

Asiassa on kaksi puolta. Monissa Euroopan maissa alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa ei aiheuta mitään ongelmia, mutta enpä usko, että ihan sama noin vain kuitenkaan toteutuisi Suomessa. Kai tässä voitaisiin järjestää alueellinen kokeilu ja katsoa kuinka käy.

Jos nykyisiä säännöksiä, joiden varassa viinaa rahdataan lavakaupalla "omaan" käyttöön muutettaisiin järkevämmäksi, voitaisiin asiaa harkita.
Viinan saatavuushan ei ole Suomessa mikään ongelma. Monet vaan eivät ole ymmärtäneet, että se on säilyvää tavaraa eikä sitä kaikkea aina tarvitse juoda heti.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Koulussa olisi syytä opettaa asioita, joista on hyötyä. Veikkaisin, että ruotsin kielen suosio kokisi ennennäkemättömän nousun, jos tilalle tulisi pakkovenäjä....

Ruotsin kohdalla päätös voitaisiin tehdä joko kunta- tai maakuntakohtaisesti. Suomessa on paljon alueita, joissa ruotsin opiskelu on tarpeellista ja hyödyllistä. Toisaalta on alueita, joissa siitä ei ole mitään hyötyä ja se samalla estää sellaisten kielten opiskelun, jotka olisivat työelämässä tarpeellisempia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Venäläiset voivat odottaa seuraavaa viisumivapauskeskustelua 15-20 vuoden päästä. Itse ovat omat asiansa tyrineet tässä suhteessa turhalla ja kaikille kalliilla Ukrainan sodalla, josta ei ole kenellekään minkäänlaista hyötyä. Ei edes Putinille pitkällä tähtäimellä.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat eri kouluja. Niiden pitäisi ja kannattaisi kyllä tehdä enemmän yhteistyötä esim kaikkien laboratorio- yms erikoistilojen kanssa. Erikoisopetustilojen käyttöaste vuodessa on kuitenkin niin olematon, että samat tilat sikäli riittäisivät varmasti.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Tokkopa niitä kukaan huvikseen piinaa. Harvinaisesta eläimestä kannattaa kyllä pitää huolta. Tiedotuksella ja asenteisiin vaikuttamalla saadaan paras tulos.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Kaksoisraide olisi järkevä hanke, mutta sen kustannuksella ei saa jättää korjaamatta esim 13- ja 26-tien hengenvaarallisia kohteita, joita on kuitenkin varsin vähän eikä niiden korjaaminen turvallisiksi olisi kovin kallista. Ainakaan radan rakennukseen verrattuna.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Suurin osa työpaikoista on pienissä yrityksissä. Siellä on suurin potentiaali lisätä työpaikkoja.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Haluaako äänestäjä, että teen vaalilupauksia vai puhunko totta ? Suomen taloustilanteen huomioiden ei ole paljon mistä luvata.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä