Hannu Tiusanen

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

On pieni osa, joka elää ns. pummina sosiaaliturvan varassa. Yksikin ns. pummi on liikaa, mutta ei se helppoa ole. Se ei ole suurin ongelma, vaan se, että todellisessa sosiaaliturvan tarpeessa oleville sosiaaliturvajärjestelmämme on hyvin usein liian pirstaleinen ja hajanainen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykymalli on toimiva. Ihminen pystyy täyttämään tarpeensa nyky-aukioloajoilla.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustuloa on ensin kokeiltava, mutta oikein tehtynä perustulo selkeyttäisi nykyistä hyvin sekavaa sosiaaliturvajärjestelmäämme. Ja mikä tärkeintä se kannustaisi aina työnteon vastaanottamiseen ja tekemiseen.Tietyn tulorajan jälkeen perustulo verotettaisiin saajalta pois.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Niinsanotut nollatyösopimukset sopii joillekin ihmisille, kuten opiskelijoille. Toisaalta joillekin yrityksille ne voivat olla ainut tapa työllistää. Kenenkään ei ole pakko tällaista työsopimusta solmia.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyys kasvaa, eikä heidän asemaansa tule entisestään heikentää. Työttömien tilanteen heikentämisen sijaan on keskityttävä uuden työn ja työpaikkojen aikaansaamiseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron valuvikoja on korjattu koko ajan. Vertailu miten Suomelle menisi, jos emme olisi eurossa on hyvin vaikeaa. Nykyiset Suomen ja Euroopan talousongelmat eivät johdu eurosta, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, miten ne talouksiaan ovat hoitaneet.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Mitä pienemmät tulot, sitä enemmän ihminen käyttää tuloistaan välttämättömiin asioihin, kuten ruokaan. Siksi ruuan alv:n nosto osuisi pahimmin pienituloisimpiin, mitä ei tule tehdä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ei. Ensisijaisesti valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava tekemällä toimia, joilla saamme kestävää talouskasvua aikaan. Vain leikkaamalla menoja näivetämme itsemme hengiltä.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiin tehtyä leikkausta ei olisi pitänyt tehdä, minkä nykyhallitus teki. Tässä taloustilanteessa pitäisin lapsilisät nykyisellä tasolla, mutta harkitsisin kaikkein suurituloisimpien oikeutta lapsilisien saamiseen. Ennenkaikkea tässä vaikeassa taloustilanteessa tulee käydä läpi sosiaaliturvan tehokkuutta ja sen mahdollisimman hyvää kohdentumista niille, jotka sosiaaliturvaa eniten tarvitsevat.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä meillä on, mutta meidän tulee tehdä asioita uudella tavalla. Toimintatapoja pitää uudistaa, tietojärjestelmät pitää saada paremmin toimimaan keskenään, rahoitus pitää saada yksikanavaiseksi tai pitää panostaa enemmän hyvinvoinnin edistämiseen, mikä säästää pidemmällä aikavälillä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen nykylinja on hyvä. Emme hae Nato-jäsenyyttä, mutta pidämme sen mahdollisuutena. Olemme Naton kumppani. Paras turvamme ovat laadukkaat, riittävästi resursoidut ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimat.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Monessa pienemmässä kunnassa tilanne on se, että omaa poliisia ei ole ja poliisin tulo kestää liian kauan. Jo pelkkä poliisiin läsnäolo lisää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin uhkaa emme vähennä maahanmuuttoa rajoittamalla. Esim. Isikseen lähteneistä useat ovat suomalaisia. On toki selvää, että kotouttamiseen pitää olla riittävät resurssit, kun maahanmuuttajien Suomeen otamme.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei ole tällä hetkellä Suomelle uhka, mutta sen kehitystä pitää tarkoin seurata. Mitään tulevaisuuden skenaariota ei pidä poissulkea sitäkään, että sen etupiiripolitiikka koituisi joskus uhaksi Suomelle. Kaikkeen pitää varautua.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Raja on häilyvä, mutta tarkoin säännellyllä verkkovalvonnalla tulee turvata kansalaisten turvallisuutta ja joskus on perusteltua mennä myös kansalaisten yksityisyyden suojan alle.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Yhteisrintamassa Suomen on Isiksen vastaisiin toimiin osallistuttava. On harkittava onko se juuri Irakin hallituksen joukot, joita kouluttaa, mutta koulutustoiminnan on oltava yksi keskeisimmistä toimista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

En kannata avustettua kuolemaa, mutta kylläkin sitä jos todellakin parantumattomasti sairas on ilman minkäänlaista tulkinnanvaraa osoittanut halunsa siihen, että hänen elämäänsä ei keinotekoisesti pitkitetä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Laadukkaiden julkisten terveys- ja sosiaalipalvelujen on oltava terveydenhuoltomme perusta, mitä yksityiset palvelut täydentävät.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä. On erittäin tärkeää, että turvaamme perhe- ja lapsityöhön riittävät resurssit.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vanhusten perushoitokustannukset on tarpeeksi alhaisella tasolla. Mutta jos vanhuksella on omaa varallisuutta ja hän haluaa sitä hoitoonsa käyttää, niin sen tulee olla nykyistä paremmin mahdollista.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien itsehallinto on yhteiskuntamme yksi peruskivistä, mutta kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on vielä tärkeämpää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Näitä ei pidä nähdä vastakkaisina. Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Pääosin kyllä, mutta emme tiedä kaikkia riskejä mitä geenimuunneltuun ruokaan liittyy. Laadukas ja puhdas kotimainen ruoka on kaikinpuolin hyvää ja sitä on edistettävä.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Jokainen EU-maa vastaa alueelleen tulleista turvapaikanhakijoista. Tämä on hyvä systeemi.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko maan asuttuna pitäminen ei ole itseisarvo, mutta Suomi saadaan nousuun hyödyntämällä koko Suomen tarjoamat mahdollisuudet ja resurssit. Se vaatii ja siitä seuraa koko maan asuttuna pitämisen tärkeys ja sen pitää olla tulevaisuudessakin mahdollista.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien ei tule olla liian suuria, mutta tiukoista kirjauksista tulee helposti maksimeja. Turvaamalla riittävät resurssit koulutukseen, pidämme myös opetusryhmät tarpeeksi pieninä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on panostettava uusiutuviin lähteisiin pohjautuvaan energiantuotantoon.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Meillä ei ole juuri varaa nostaa, eikä laskea verotusta lähitulevaisuudessa. Verotuksen sisällä muutoksia tulee tehdä kestävän talouskasvun edistämiseksi. Pieni- ja keskituloisten tuloveron alennukset korkeintaan otan harkintalistalleni.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Eduskunnan säätämän lain tulee olla tasavertainen ja oikeudenmukainen. Toisaalta on tärkeää, että kirkko päättää edelleen omista asioistaan, kuten kirkollisesta vihkimisestä.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholi on suuri ongelma yhteiskunnassamme ja työtä haittojen vähentämiseksi on tehtävä, mutta liiallisella rajoittamisella emme ongelmaa ratkaise. Viinit ovat monelle osa ruuasta ja juomista nauttimista. Taas pienpanimoita laatuoluiden tuottajina pitää tukea ja mahdollistaa niille paremmat myyntimahdollisuudet. Laatuoluet ovat useimmiten yli kolmosoluen vahvuisia.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsin kieli on toinen kansalliskielistämme ja sitä on tärkeää osata. Mutta esimerkiksi venäjää pitäisi kokeilla Itä-Suomessa toisena kielenä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Tässä ajassa, kun Venäjän tulevaisuudesta ei varmaa osaa sanoa, niin en viisumivapautta veisi eteenpäin. Kuitenkin, jos ja kun Venäjän tilanne normalisoituu, niin viisumivapaus loisi paljon lisää taloudellista hyötyä ennenkaikkea Kaakkois-Suomeen. Tällä lisärahalla voisimme lisätä myös rajavalvonnan resursseja.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Kaakkois-Suomessa on yksi yliopisto, mutta useita yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta tarjoavaa yksikköä, kuten Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus tai Mikkelin yliopistokeskus. Näiden olemassaolo pitää turvata. Ammattikorkekoulujen osalta Kaakkois-Suomessa on tehty tiivistä yhteistyötä, jota tulee edistää. Yhteistyö ja moninaisuus on avaisana, ei keskittäminen yhteen.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikki haluavat suojella norppaa. Kysymys on siitä, miten se tehdään. Norpan suojelussa saadaan kestäviä tuloksia aikaan vain tekemällä se yhteistyöss alueen asukkaiden kanssa. Jos tehdyt suojelutoimet eivät ole riittäviä, niin uusia toimia on vietävä eteenpäin yhdessä alueen asukkaiden kanssa.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Kansanedustajana ensimmäisenä veisin eteenpäin valtatie viiden perusparannuksen tekemistä Mikkelistä pohjoiseen päin. Sen jälkeen rautatie-hankkeet, kuten Luumäki-Imatra, ja tiestön parantaminen koko vaalipiirin alueella on tärkeitä viedä eteenpäin.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Suurteollisuutta on jo tuettu mm. yhteisöveron laskulla ja nyt on pk-yritysten vuoro. Uusista työpaikoista pk-yrityksiin on syntynyt valtaosa ja niiden työllistämisen mahdollisuuksia on edelleen edistettävä.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä