Anniina Peltola

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvajärjestelmä on luotu sellaisia tilanteita varten, jossa ihmisellä ei ole työtä tai hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä työtä. Sosiaaliturvan rakenteen tulee olla sellainen, että turvaa hyödynnetään vain todellisessa tarpeessa. Sosiaaliturvan väärinkäyttöä suurempi ongelma on se, ettei kaikille riitä töitä. Tähän on tultava muutos.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten elämäntavat ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana, ja yhä useampi haluaa palveluja aiempaa aikaisemmin aamulla sekä myöhemmin illalla. Liian säännellyt kauppojen aukioloajat eivät palvele ihmisiä. Jonkinlaisia rajoituksia kuitenkin tarvitaan – kauppiailla ja kauppojen työntekijöillä pitää olla oikeus lepoon. Elämässä on muitakin arvoja kuin mahdollisuus kuluttaa koko ajan.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä vaatii uudistamista. Perustuloa on ainakin syytä kokeilla alueellisesti ja katsoa, mitkä ovat sen vaikutukset.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Monilla aloilla työtä on hyvin kausiluonteisesti. Työn tekeminen myös tällaisilla aloilla pitää olla mahdollista.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen työttömyysturva on Suomessa poikkeuksellisen pitkä. Suomessa voitaisiin harkita Tanskan mallia, jossa ansioturva on korkeampi mutta selvästi lyhyempi kestoltaan. Tällöin pudotus työansioista ansiosidonnaiseen ei ole suuri, mutta kaikilla on suuri kannuste hakea uusia töitä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ei olisi ehkä pitänyt liittyä euroon, mutta nyt Suomi on euromaa ja yhteisvaluutasta on vaikea erota. Oma valuuttakurssi antaisi joustavuutta taloudelle, mutta ero eurosta mylläisi Suomen.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan arvonlisäveron kiristämisestä kärsisivät sekä kuluttajat että tuottajat.
Ruuan arvonlisäveron korottaminen toisi painetta ruuan tuottajahintojen laskemiseen. Alv on tasavero, ja sen nostaminen heikentäisi suhteessa enemmän pienituloisten asemaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Leikkauksia ei voida välttää ensi vaalikaudella. Pitkälti kyse on siitä, mistä leikataan. Strategisesti tärkeistä palveluista ei pidä tinkiä. Ne on pidettävä kunnossa, korkeatasoisina ja oltava kaikkien saatavilla myös silloin, kun joudutaan leikkaamaan. Leikkauksia tärkeämpää on kuitenkin uuden työn luonti.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Tässä taloustilanteessa lapsilisien korottamiseen ei ole varaa. Niitä ei kuitenkaan pidä panna verolle. Lapsilisä on lapsiperheiden tuki ja kuuluu kaikille lapsiperheille.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitkälti kyse on siitä, että mitä tehdään ja miten tehdään. Ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentäisi palvelujen tarvetta ja digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen lisäisi tehokkuutta merkittävästi. Ihmisten jonotuttamisesta ja osaoptimoinnista on päästävä eroon. Laajat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa hyvinvointivaltion kovaa ydintä. Nykyisen laajuisiin palveluihin on varaa, mutta nykymuotoisesti tuotettuihin ei.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Natoon liittyminen ei lisää Suomen turvallisuutta. Suomen kannattaa jatkaa nykyisellä yhteistyötä korostavalla linjalla ulkopolitiikassa. Sotilasliitot ovat omiaan luomaan vastakkainasettelua.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliiseja tarvitaan lisää suomalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Poliisin pitää olla tavoitettavissa kaikkialla Suomessa. Lisävaroja poliisien palkkaukseen ei ole realistista odottaa, joten pitää selvittää, miten poliiseja saataisiin siirrettyä hallinnosta kentälle ilman, että hallinto kärsii.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismi ei ole Suomessa keskeinen maahanmuuttoon liittyvä kysymys. Tästäkin näkökulmasta keskeistä on maahanmuuttajien kotoutus.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän sotilaallista varustelua itärajan takana pitää seurata. Venäjä ei ole kuitenkaan kohdistanut Suomeen sotilaallista uhkaa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Ei. Yhdysvalloissa valtion turvallisuuden korostaminen on johtanut siihen, että valtiolla on keinot vakoilla kaikkia kansalaisiaan. Kyseessä on kuitenkin uusi turvallisuusuhka, johon on reagoitava sen vaatimalla vakavuudella kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaamatta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Kouluttajien lähettäminen ulkomaille on Suomelle luontainen tapa osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Kuitenkin myös kouluttamaan lähtemistä tulee aina harkita tarkkaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisellä on oikeus elää, mutta myös itse niin halutessaan kuolla. Avustettu kuolema olisi monessa tapauksessa inhimillinen ja ihmistä kunnioittava vaihtoehto, jos se olisi laillista. Yhteiskuntana meidän tulee huolehtia kaikille iästä ja terveydestä riippumatta inhimillinen hoito ja huolenpito, mutta lopulta meillä ei ole oikeutta pakottaa ketään elämään.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityiset palvelut voivat olla tukemassa julkisia palveluja. Niillä on hyvä kehittäjän ja sparraajan rooli, mutta julkinen terveydenhuolto viime kädessä takaa sen, että ihmiset saavat tasapuolista ja tasa-arvoista hoitoa. Julkisen terveydenhuollon ongelmat on ratkaistava. Yksityisillä palveluilla on siinä oma roolinsa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Perheiden hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Parhaiten tämä toteutuu tukemalla vanhempia kasvatustyössä, herättämällä perheille tarjottava kotiapu henkiin sekä puuttumalla tarvittaessa asioihin. Yhteiskunta, jossa huostaanottojen määrä ja lasten paha olo lisääntyy jatkuvasti, ei ole onnistunut yhdessä tärkeässä perustehtävässään, ja tällöin on mentävä syvemmälle niihin syihin, joista nämä ovat lähtöisin, ja vaikutettava niihin. Silloin kuin lapsia kohdellaan kaltoin, viranomaisten pitää puuttua asiaan heti ja aina.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointivaltion palvelujen kustannusten on jakauduttava oikeudenmukaisesti. On rehellistä myöntää, että tulevaisuudessa joudumme ottamaan osaa palveluiden rahoittamiseen entistä enemmän itse, sillä saamme elää pidempään. Parasta olisi, jos lapset olisivat mukana vanhempiensa elämässä myös vanhuusiällä. Sen lisäksi, että se toisi iloa, vaikuttaisi se palvelun tarpeeseen ja hoitokustannuksiin.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Vastakkainasettelu on nurinkurinen. Se, saavatko ihmiset kunnollisia terveyspalveluja, ei riipu kunnallisesta itsehallinnosta. Riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismuodosta palveluita pitää olla saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan. Sote-uudistus on tarpeellinen, koska tällä hetkellä näin ei ole.

Valtio ja kunnat ovat sopineet, että kunnat tuottavat kansalaisten peruspalvelut. Tämän tehtävän vuoksi kunnilla on itsehallinto, jonka vuoksi ne päättävät, miten ne kuntalaisille palvelut järjestävät. Uskon vahvasti, että monien olosuhteiden Suomessa, paikallisilla toimijoilla on paremmat edellytykset huolehtia laajasti kuntalaisten palveluista. Sote-uudistus kaatui hallitukseen huonoon valmisteluun, ei kunnalliseen itsehallintoon.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Nämä kaksi voivat olla keskenään ristiriidassa vain lyhyellä aikavälillä. Ympäristöä kunnioittavaa ja työpaikkoja luovaa yhteiskuntaa on niin halutessamme mahdollista rakentaa. Siihen Keskusta tarjoaa omaa biotaloutta korostavan vaihtoehdon. Vastakkainasettelulla saavutamme harvoin mitään hyvää.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellun ruuan vaikutuksista ihmisille ja ympäristölle ei ole riittävästi tietoa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomella olisi mahdollisuus ottaa suurempi vastuu, mutta siihen pitää olla myös halu. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen onnistuminen on keskeistä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ketään ei ole väkipakolla pidetty eikä pidetä asumassa yhtään missään. Puhe koko Suomen asuttuna pitämisestä tarkoittaa, että kaikilla on kotiinsa ajokelpoinen tie, ja että peruspalvelut ovat kohtuullisen matkan päässä. Suomi on laaja maa, jonka eri alueilla on omat vahvuutensa. Näiden vahvuuksien tasapuolinen hyödyntäminen on keskeistä maamme kehityksen kannalta.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Lakisääteiset rajat ovat harvoin toimivia. Ryhmäkoot eivät voi kasvaa liian suuriksi, eivätkä toisaalta liian pienetkään ryhmät ole hyväksi. Ryhmäkokokeskustelusta on siirryttävä keskustelemaan opetuksen sisällöstä ja opetuksen laadun kehittämisestä, jolloin katse kääntyy pedagogisen johtamisen kehittämiseen ja monipuolisempien opetusmenetelmien käyttöönottoon. Laadukas opetus on Suomen kilpailuvaltti.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei saa liittyä Natoon ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Asiasta voidaan äänestää, koska silloin kuullaan kansan mielipide.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tarvitsee monipuolisen energiapaletin. Tällä hetkellä Suomeen on tulossa kaksi uutta ydinvoimalaa. Uusiutuvia energialähteitä pitäisi hyödyntää aiempaa enemmän sen sijaan, että resurssit sidottaisiin vielä uusiin ydinvoimaloihin.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veronkorotuksiin ei tule missään nimessä lähteä mutta myös verojen kevennysten kanssa tulee olla tässä taloustilanteessa maltillinen. Veroelvytys on yksi vaihtoehto ja se lisäisi suomalaisten käytettävissä olevia varoja, mutta keskeistä on myös Suomen budjettialijäämän pienentäminen. Tuloveron alentaminen vähentää verotuloja ja siten vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Uskon, että ihmisiä ei pidä lainsäädännöllisesti asettaa eriarvoiseen asemaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholipolitiikkaa tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa sekä saatavuudella, mainonnalla että hinnalla on oma roolinsa. Alkoholipolitiikan tavoitteena tulisi olla yhteiskunta, jossa alkoholi ei aiheuta merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia eikä inhimillistä kärsimystä, ja jossa alkoholi olisi osa normaalia kulttuuria eikä sille tarvitsisi varata erillistä politiikkalohkoa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsin kielen opiskelusta käytävää keskustelua hedelmällisempää olisi pohtia sitä, miten kaikki suomalaislapset innostuisivat opiskelemaan nykyistä enemmän kieliä sekä voisivat asuinpaikasta riippumatta opiskella haluamiaan kieliä. Itä-Suomessa voitaisiin kokeilla, että oppilaat voisivat valita ruotsin sijasta b-kieleksi venäjän. Venäjän kielen kokeilu ja ruotsin kielen opiskelusta luopuminen ei saa tarkoittaa sitä, että oppilaiden kieliopinnot vähenevät. Kielitaito on vahvuus globaalissa maailmassa ja vientiteollisuusvetoisessa Suomessa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen viisumijärjestelmä on toimiva. Viisumivapaus toisi mukanaan taloudellista aktiviteettia. Viisumivapauden edellytyksenä ovat toimivat passikäytännöt, riittävät rajaresurssit sekä yhteinen näkemys toimintatavoista. Näitä kaikki tuleekin edistää.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyvät vuoden 2017 alussa. Lisäksi Kaakkois-Suomessa on yksi vahva yliopisto eli Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lisäksi Savonlinnassa ja Mikkelissä on eri yliopistojen kampuksia, ja on toivottavaa, että ne myös pysyvät.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Norppaa voidaan suojella monella eri tavalla. Yhteinen halumme on suojella norppia, minkä vuoksi erityisesti kalanpyydyksiä pitää kehittää. Sekä kalastajat että norpat sopivat Saimaalle.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Kaksoisraide ja tiehankkeet palvelevat eri tahoja, eikä ne sen vuoksi ole suoraan vastakkaiset. Tiehankkeet vaikuttavat suoraan kaikkiin tienkäyttäjiin ja turvallisuuten, eikä niitä ole syytä lykätä. Metsäteollisuudelle tärkeä kaksoisraide on myös syytä rakentaa.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pk-yrityksiin, joten erityisesti niiden tukeminen on perusteltua. Suomessa kuitenkin liikaa keskitytään eri kokoisten yritysten asettamiseen vastakkain. Kun kaikenkokoiset yritykset menestyvät, Suomikin menestyy.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ehdokas kiteyttää vaalilupauksiin itselleen tärkeimmät asiat, ne joiden eteen haluaa tehdä töitä. Vaaleissa hän tavoittelee kansan mandaattia päästäkseen viemään näitä tärkeitä asioita eteenpäin. Politiikka ja päätöksenteko laajemminkin on aina joukkuepeliä, jolloin on myös tehtävä tarpeen vaatiessa kompromisseja. Äänestyspäätökseen vaikuttavat sekä tehdyt lupaukset että arvio siitä, kuinka kykenevä ehdokas on viemään näitä asioita eteenpäin.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä