1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Niin kauan kuin on avun tarpeessa olevia, jotka tarvitsivat apua mutteivat sitä saa, on sosiaaliturvan varassa eläminen liian vaikeaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset aukiololait eivät palvele kenenkään etuja.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo on järkevin tapa toteuttaa tasa-arvoinen sosiaaliturva.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatuntisopimusten tekeminen on sallittava, mutta samalla on toteutettava perustulo tai vastaava sosiaaliturvajärjestelmän muutos ja näin poistaa sopimuksista johtuvat tukien saamiseen liittyvät ongelmat.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Yhteinen valuutta hyödyttää kaupankäyntiä ja matkustamista Euroopassa. En usko, että omaan valuuttaan palaaminen merkittävästi parantaisi talouskriisin tuomia ongelmia.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan hinta on jo huomattavan korkeaa verrattuna muihin EU-maihin, ja vaikka se johtuukin suurelta osin ruokakauppojen kilpailun puutteesta, ei veronkorotuksilla pidä pahentaa tilannetta entisestään.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Lyhyellä tähtäimellä leikkaukset ovat järkevämpiä, mutta pitkällä tähtäimellä tulee myös pyrkiä tuottavuuden kasvattamiseen ja sitä kautta suurempaan verokertymään.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisät olisi parempi korvata esimerkiksi lapselle maksettavalla, iän mukaan porrastetulla perustulolla, joka taasen laskettaisiin verotettavaksi tuloksi.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni varaa palveluiden supistamiseenkaan ei ole. Esimerkiksi mielenterveyshuolto on jo nykyisellään onnettomalla tasolla, ja siitä koituvat kustannukset ovat suurempia kuin ennaltaehkäisevä hoito olisi.

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

NATOon liittyminen ainakin selkeyttäisi Suomen asemaa, minkä voi nähdä huononakin asiana. Itse suosisin ennemmin vähemmän suurvaltapolitiikkaan sidottua pohjoismaista tai eurooppalaista puolustusyhteistyötä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Ennemmin tulisi rajoittaa täysin turhanpäiväistä terrorismilla pelottelua.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

En usko että nykytilanteessa välitöntä uhkaa on, mutta mahdollisuus tilanteen muuttumiseen täytyy huomioida.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten turvallisuus on tärkeämpää kuin valtion turvallisuus, ja osa sitä turvaa on yksityisyyden suoja. Suoja valtiolliselta valvonnalta on demokratian elinehto.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisellä tulee olla oikeus päättää omasta kuolemastaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisten toimijoiden ei voi odottaa pyrkivän tehokkaisiin ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin ainakaan ilman selkeitä valtiojohtoisia kannustimia. Yksityistä palveluiden tarjoamista ei kuitenkaan tule rajoittaa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen viranomaisten käytäntö ongelmiin puuttumiseen on itsessään ongelmallinen, ja parempi ratkaisu olisi monesti olla puuttumatta asiaan. Paremmat käytänteet ja viranomaisten toimien seuranta olisivat tarpeen.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Miksi vanhusten hoitokustannukset olisivat erityistapaus?

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Lähellä tapahtuva päätöksenteko on tärkeää, mutta oikeus terveyteen on kyllä tärkeämpi. En tosin pidä mielekkäänä näiden vastakkainasettelua.

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on pitkällä tähtäimellä elinehto minkäänlaiselle kilpailukyvylle.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimanipulaatio ei itsessään ole jalostusta kummallisempi menetelmä ruoantuotannossa. Nykyiset ympäristö- ja elintarvikesäännökset kattavat jo kaiken, mikä geenimanipuloidun ruoan kanssa voisi mennä pieleen, koska samat huolenaiheet koskevat jo entisiäkin viljelykasveja.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

En tiedä, mitä kysymyksen suuremmalla vastuun ottamisella tarkkaanottaen tarkoitetaan. Tietääköhän kysyjäkään?

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtana tulisi olla, että ihmiset saavat valita asuinpaikkansa ja ovat oikeutettuja samaan valtion tukeen riippumatta asuinpaikastaan. Alueelliset tuet sietää kyseenalaistaa, oli kyse sitten syrjäseutujen omakotitaloihin tai helsingin ylikalliisiin asuntoihin kohdistuvista tuista.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pieniin ryhmäkokoihin on hyvä pyrkiä, mutta en pidä ryhmäkokojen sitomista lailla mielekkäänä. Tilannekohtaisesti ja sopivilla opetusmenetelmillä myös suuremmat ryhmäkoot voivat olla toimivia.

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suhtaudun kuitenkin varautuneesti sitoviin suoriin kansanäänestyksiin polarisoivista aiheista. Kansalaisvaikuttamista täytyy kehittää, mutta jonkinasteinen edustuksellisuus on ehkä järkevämpää.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoima on nykyisellään ainoa järkevä tapa irroittautua fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa. Uraanivoimaloiden sijaan tosin suosisin toriumvoimaloiden rakentamista.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Vastatakseni tarvitsisin tiedon alennuksen määrästä ja laskelmat sen seurauksista.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Avioliittolakia tulisi sen sijaan edelleen kehittää sopimusluonteisemmaksi, jotta esimerkiksi myös usean henkilön väliset suhteet voitaisiin virallistaa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkon monopoli on kyseenalainen keino alkoholin haittojen torjunnassa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Usean kielen opiskelu on äärimmäisen tärkeää, mutta ruotsin sijasta tulisi olla mahdollisuus valita kieli, jota itse olisi motivoitunut opiskelemaan ja joka auttaisi työllistymistä.

1. Akateemisia työttömiä on alettava Keski-Suomessa kouluttaa yrittäjäksi valtion rahoituksella.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyys on pääosin rakenteellista ja koulutusmääristä johtuvaa, enkä usko että uusien yrittäjien kouluttamisella voidaan ratkaista näitä ongelmia. Yrittäjäkoulutuksen tarjoaminen ei ole huono asia, mutten tiedä onko valtion rahoitus järkevää sen järjestämiseksi, etenkään paikallisesti.

2. Lääkäripulan helpottamiseksi suomalaisen koulutuksen saanut lääkäri on velvoitettava työskentelemään tietty ajanjakso julkisessa terveydenhuollossa valmistumisensa jälkeen.

Ehdokkaan kommentti

Työskentelyvelvoite ei ole oikea keino ratkaista lääkäripulaa. Tärkeämpää olisi pyrkiä lisäämään alan koulutuspaikkoja.

3. Toimet turpeen energiankäytön lopettamiseksi on käynnistettävä alkavalla hallituskaudella.

Ehdokkaan kommentti

Fossiilisista polttoaineista ja turpeesta irtautumisen tulisi olla energiapolitiikan tärkein prioriteetti.

4. Bioenergian puuntarve täytyy kartoittaa ja energiapuun hakkuita tarvittaessa rajoittaa metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Energiapuuta on mahdollista tuottaa ympäristökin huomioiden.

5. Tienpidon määrärahat on Keski-Suomessa suunnattava seuraavalla vaalikaudella alemmalle tieverkolle biotalouden tukemiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tieverkon huoltoa tulee tarkastella kokonaisuutena.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Jos ei pysty pitämään lupauksiaan, niitä on parempi olla tekemättä. Lupauksen pettäminen on minusta sallittua vain, mikäli todella huomaa olleensa aiemmin väärässä ja pystyy sen tunnustamaan.