Touko Aalto Valitaan

Vaalikone 2015 Keski-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Tilastot suomalaisten köyhyydestä sekä esimerkiksi tutkimustiedot leipäjonoista osoittavat tilanteen olen juuri päinvastoin.

Suurin ongelma on ensisijaisten etuuksien, kuten eläkkeiden, työttömyysturvan, sairauspäivärahan, lasten kotihoidon tuen, lapsilisän ja opintotuen, liian matala taso. Asiantuntija-arvioiden perusteella sosiaalietuuksien väärinkäyttö on harvinaista.

Sosiaaliturvaa alikäytetään, koska ihmiset eivät aina tiedä oikeuksistaan tai eivät saa heille kuuluvia etuuksia.

Siksi perusturvan tasoa tulee nostaa ja sosiaaliturvaa yksinkertaistaa askeleittain kohti perustuloa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Vähittäiskaupan sekä palvelualojen liikkeiden aukiolorajoituksista tulee luopua.

Samalla tulee varmistaa, että kauppakeskukset eivät saa velvoittaa niissä toimivia liikkeitä olemaan
auki koko kauppakeskuksen aukioloaikaa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Jos suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ja työlainsäädäntö rakennettaisiin uudestaan samoista syistä kuin se aikanaan rakennettiin, niin tuloksena olisi perustulo.

Perustulokokeilusta tulee tehdä kirjaus tulevaan hallitusohjelmaan. Minä toteuttaisin kokeilun Keski-Suomessa. Vihreiden mallissa jokaisella täysi-ikäiselle suomalaiselle maksetaan 560 euroa kuukaudessa. Tällä summalla korvataan nykyinen perusturva. Perustulon päälle maksettaisiin vielä tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki.

Lue lisää Vihreiden perustulomallista täältä:

https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo#.VPyWcMkqprE

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työmarkkinat ovat tänä päivänä hyvin monimuotoiset. Opiskelun ja työn tai vaikkapa perheen ja työn yhteensovittaminen edellyttää joustavuutta työehdoissa. Niin sanottujen nollatuntisopimusten kieltäminen ja lainsäädännöllisen minimityöajan asettaminen ei ole täten järkevää.

Kaikki osa-aikaiset työsuhteet eivät ole työnantajan riistoa vaan pikemminkin tätä päivää toisin kuin klo 08-16 kestävät vakituiset työsuhteet. Työnantajan valta-aseman väärinkäyttäminen on todellinen ongelma, joka aiheuttaa työntekijöille kohtuuttomia tilanteita. Nollatuntisopimusten kieltäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu näihin ongelmiin.

Parempi keino on vahvistaa työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan. Vihreiden tavoite on siirtyä perustuloon, mutta sitä ennen tulee korjata nykyisen lainsäädännön ongelmia. Yksi välitöntä korjausta vaativa asia on nollatuntisopimusten ja työttömyysturvalainsäädännön suhde. On kohtuutonta, että nollatyösopimuksen irtisanova henkilö joutuu karenssiin vaikka hänelle ei olisi pitkään aikaan tarjottu työtunteja.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

 Ansiosidonnaista päivärahaa nauttii usein juuri se koulutettu osa työväkeä, jolla olisi parhaat mahdollisuudet saada töitä. Järkevintä olisi nostaa työttömyysturvan tasoa esimerkiksi 100 päivän osalta ja lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa vajaasta kahdesta vuodesta vuoteen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka pidän euroalueella tällä hetkellä harjoitettavaa talouspolitiikkaa vahingollisena Suomelle, näen euroalueesta irtoamisen riskit myös hyvin suurena.

Sveitsiläinen UBS-pankki arvioi raportissaan ”Euro break-up – the consequences”, että hyväkuntoinen euromaa, kuten Saksa tai Suomi, kohtaisi yritysten konkursseja, pankkien uudelleenpääomittamista ja viennin supistumista. Ensimmäisenä vuotena menetykset olisivat 6 000-8 000 euroa ja seuraavina 3 500-4 500 euroa henkeä kohden. Puhutaan siis noin 20-25 prosentin lovesta kansantuotteeseen (Taloussanomat 6.9.2011).

Lisäksi perusperiaatteeni on aina pyrkiä korjaamaan virheitä ja ratkaisemaan ongelmia eikä heittää hanskoja tiskiin. Exit-politiikan vaihtoehto on fix it- politiikka.

Suurin ongelma on tällä hetkellä se, että järkevä julkisrahoitteinen investointi- ja kasvupolitiikka ei ole mahdollista euroalueen velkasääntöjen puitteissa ja tältä osin itsenäinen rahapolitiikka tukisi euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa paremmin Suomea.

Suomen tulisi laskea ja selvittää euroalueesta irtoamisen vaikutukset ja kustannukset muiden vaihtoehtojen joukossa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

En lähtisi kiristämään ruoan verotusta kokonaisuudessaan, sillä se syö palkansaajien ostovoimaa ja vähentää kotimarkkinakysyntää.

Mutta toisaalta taas ruoan alv-alennus on tehotonta köyhyyspolitiikkaa. Lapsiperheitä tuetaan tehokkaammin nostamalla lapsilisiä ja työttömiä nostamalla työmarkkinatukea.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Tässä yhteydessä täytyy muistuttaa, että valtio ei ole koskaan kotitalous ja siihen vetoavaa ajattelua tulisi välttää. Kotitalous voi vähentää menojaan ilman, että kulukuuri vaikuttaa sen tuloihin. Valtio sen sijaan ei voi koskaan vähentään menojaan niin, ettei menokuuri vaikuittaisi sen tuloihin. Jos valtio pyrkii tasapainottamaan talouttaan leikkaamalla julkista sektoria, se leikkaa omaa tulopohjaansa kulutuksen vähentyessä ja lisää menojaan sosiaaliturva- ja työllisyydenhoitokustannusten kasvaessa.

Valtion pitää pyrkiä lisäämään julkisen sektorin tuottavuutta hyödyntämällä esimerkiksi automatisaation ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia sekä saattamalla loppuun sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kaltaiset rakenteelliset toimet, mutta yksisilmäinen leikkauspolitiikka vain lisää velan määrää.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisät kuuluvat kaikille, mutta niiden muuttaminen progressiivisesti verotettavaksi tuloksi on monilta osin perusteltua sekä kannatettavaa. Perusturvan varassa olevat perheet tarvitsevat lapsilisää enemmän kuin palkkatuloja saavat perheet. Ongelmana tässä on se, että näin luodaan helposti uusi kannustinloukku ja murretaan universaalien etuuksien perusajatusta. Peruskorotusta kannatan ehdottomasti ja lapsilisien verollepanoa olen valmis harkitsemaan vakavasti.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Harmaantuva Suomi tarkoittaa heikompaa huoltosuhdetta eli työikäisten määrä suhteessa työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin ihmisiin vähenee ja sen myötä yhteiskunnan tulot vähentyvät ja menot kasvavat.

Sen takia yhteiskunnan rakenteita täytyy uudistaa vastaamaan aikaansa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksella on mahdollisuus saavuttaa nykyinen palvelutaso tuntuvasti edullisemmin ja työn ja sosiaaliturvan paremmalla yhdistämisellä nostamme mahdollistamme työn vastaanottamisen ja tarjoamisen kannattavuuden nykyistä paremmin.

On myös hyvä muistaa, että sosiaalietuuksien kasvu työttömyyden nousun myötä on osoitus, ettemme ole hoitaneet yhteistä hyväämme kestävästi. Työttömyyttä laskemalla laskemme myös sosiaalietuuksia, ja vastaavasti kohotamme tulojamme veropohjan kasvamisen myötä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

NATO ei ole minulle mikään mörkö, mutta en kannata nykytilanteessa Suomen NATO-jäsenyyttä. Mahdollisesta NATO-jäsenyydestä tulisi ehdottomasti järjestää kansanäänestys. Venäjän toiminta on muuttanut Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta, mutta en näe, että Suomen NATO-jäsenyys vahvistaisi turvallisuuspoliittista asemaamme.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

On järkevämpää lisätä poliisien määrää kuin siirtyä käyttämään enemmän vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintamalleja. Poliisien määrä nostetaan tänä vuonna noin 50 henkilöllä, mikä on tervetullut lisä, mutta poliisien määrä on edelleen lisäyksestä huolimatta aivan kipurajoilla.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tarvitsee sekä jatkuvaa työperusteista maahanmuuttoa että vapaan liikkuvuuden tuomaa
moninaisuutta. Sulkeutumalla ja leimaamalla kaikki maahanmuuttajat mahdollisiksi terroristeiksi emme saavuta mitään hyvää.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän etupiiripolitiikka on uhka koko Euroopalle ja sen kautta myös Suomelle.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Jos voidaan osoittaa, että valtion verkkovalvonnalla voidaan merkittävästi jossain tapauksessa lisätä yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta, se on perusteltua.

Muuten suhtaudun verkkovalvontaan hyvin kriittisesti, sillä oma digitaalinen jalanjälki on helppo peittää. Koska rikolliset peittävät kyllä jälkensä ja toimivat verkkovalvonnan ulottumattomissa, mikä hyöty verkkovalvonnasta oikein on?

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Niin kauan kun kansainvälisiin koulutusoperaatioihin osallistutaan vapaaehtoiselta pohjalta, ne ovat perusteltuja.

Asiaan liittyy huoli kouluttajien turvallisuudesta sekä heijastevaikutukset Suomen sisäiseen turvallisuuteen.

Sotilaalliseen toimintaan osallistumista en kannata.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasian tavoitteena on
sietämättömän kärsimyksen lopettaminen, kun sairauteen ei ole hoitokeinoja eikä kärsimys ole
muilla tavoin lievitettävissä. Lääkäriä tai muuta hoitohenkilökuntaa ei tule pakottaa suorittamaan
eutanasiaa, jos se on hänen katsomuksensa vastaista

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee pääsääntöisesti tuottaa julkisella sektorilla. Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on yleinen kansanterveystyö, yksityisen sektorin toiminta perustuu aina voitontavoitteluun.
Yksityisellä sektorilla on ja tulee olemaan oma merkittävä rooli suomalaisessa sosiaali- ja terveysjärjestelmässä julkisten palveluiden täydentäjänä sekä toimintatapojen kehittäjänä.
Kukaan ei varmaan ole sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantotapa olisi puhtaasti joko-tai -tilanne julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä (puhumattakaan kolmannesta sektorista). Kysymys on sekä-että -tilanteesta ja siitä, minkälaiset pelisäännöt yksityiselle terveydenhuollolle asetetaan.
Yksityinen sektorin toiminta on oikeutettua kun viisi ehtoa täyttyy:

1. Yksityisten terveyspalveluiden tulee pärjätä ilman julkisia verovaroja
2. Ne eivät saa tuottaa piilokustannuksia julkiselle sektorille
3. Niiden tulee vastata omista virheistään.
4. Yksityisten terveyspalveluiden kilpailuetu ei saa muodostua veronkierron tai työntekijöiden
oikeuksien polkemisen kautta.
5. Julkisen sektorin tulee vastata ydinpalveluista kaikissa keskeisissä palvelutarpeissa, yksityiselle ei saa muodostua hintoja nostavaa ja hyvinvointipalvelujen tasa-arvoa heikentävää monopoliasemaa palveluntuotannossa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lastensuojelulain perusteiden täyttyessä huostaanotto on tarpeellista tehdä viivyttelemättä. Näkemykseni on, että huomattavasti useampi huostaanotto tehdään lapsen edun kannalta liian myöhäisessä kuin liian varhaisessa vaiheessa.

Lapsiperheiden ongelmien osalta avain sana on varhainen tuki ja toimivat tukipalvelut, jotta vältytään huostaanoton kaltaisilta äärimmäisiltä keinoilta.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Veroja maksetaan sen vuoksi, että niillä ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnassa vanhusten hoivapalveluiden kaltaiset asiat hoidetaan verovaroin. Varakkailla ihmisillä on aina mahdollisuus hankkia lisää palveluita, mutta yhteiskunnan tehtävä on turvata hyvä ja laadukas perushoivan taso. Ikäihmisten varallisuuden ulosmittaaminen hoivapalveluiden kustantamiseksi asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ja lisää omaisuuden jakoon liittyviä riitatilanteita.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Sote-uudistuksessa on ollut vastakkain kaksi perustuslaillista kysymystä. Ihmisten oikeus palveluihin sekä kuntien itsehallinto. Vaikka ihmisten perustuslaillista oikeutta yhdenvertaisiin palveluihin rikotaan joka päivä, ei monia uudistusyrityksiä ole saatu läpi, sillä ne olisivat edellyttäneet kuntien itsehallinnon rajoittamista, joka on perustuslain vastaista. Tästä ongelmasta päästään sillä, että tehdään uudistus niin, että se mahtuu perustuslain mahdollistamaan raamiin. Eli tehdään 15 itsehallinnollista aluetta Suomeen, joilla on verotusoikeus. Näillä alueilla päättäjät valitaan suorilla vaaleilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella alueet vastaavat myös mm. maankäytöstä, kaavoituksesta ja liikenteestä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonsuojelu on työllisyyden ja teollisuuden ystävä.

Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokuutta kasvattaa, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää. Suomen viennistä yli 50 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa.

Sen sijaan, että vihreä talous olisi syypää talouden ja teollisuuden rakennemuutokseen, se on pikemmin kestävä ulospäästy kurimuksesta.

Jos emme tee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, kaikki häviävät. Näin neljästä syystä:

1. Menetämme ne taloudellisen toimeliaisuuden mahdollisuudet, joita ilmastonmuutoksen vastainen toiminta tarjoaa

2. Ilmastonmuutoksen torjunnat kustannukset ovat pienemmät kuin ilmastokatastrofin kustannukset

3. Monet ilmastonmuutoksen vastaiset toimet joudutaan tekemään joka tapauksessa, koska luonnonvarat ovat rajallisia ja maapallon väestö kasvaa jatkuvasti. Koska emme pysty rajattomasti rakentamaan lisää energiatuotantolaitoksia vastaamaan kasvavaan kysyntään, olemassa olevat tuotantolaitokset on saatava tuottamaan energiaa tehokkaammin. Ei ole järkeä laittaa rahaa vanhaan teknologiaan nyt, jos joka tapauksessa joudumme investoimaan uuteen tehokkaampaan energiateknologiaan hetken päästä.

4. Jos maapallon keskilämpötila jatkaa nousemistaan 2 asteeseen ja reilusti sen yli, on oikeastaan aika sama, mitä enää teemme. Siinä vaiheessa olemme tuhonneet elinympäristömme niin pahasti, että anteeksipyynnöt tulevilta sukupolvilta eivät enää auta.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan tieteellistä gmo-tutkimusta, mutta varovaisuusperiaatetta noudattamalla. Kriittisyyttä tarvitaan ennen kaikkea kauppapoliittiseen valtapeliin. Monsanton kaltaiset yhtiöt ovat yksivuotisilla siemenillä vallanneet isoja markkinaosuuksia ja pystyvät hallitsemaan maatalouspolitiikkaa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

EU:n turvapaikkapolitiikalle tulee luoda yhtenäiset ja oikeudenmukaiset käytännöt.

Vastuu ja kustannukset turvapaikanhakijoista tulee jakaa suhteellisesti jäsenmaiden kesken.
Turvapaikanhakijoita ei tule palauttaa Dublin-sopimuksen perusteella maihin, joissa heidän
oikeudenmukaisesta kohtelustaan ei voida olla varmoja

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Valtion pitää tukea elinkeinojen syntymistä, asumisen ja elämisen mahdollisuuksia koko Suomessa, mutta valtio ei voi rakentaa esimerkiksi kaikkea infrastruktuuria ja taata kaikkia palveluita, jos ihminen päättää asettua elämään syrjään kaikesta muusta asutuksesta. Valtion tehtävänä ei ole myöskään ylläpitää keinotekoisesti jotain paikkaa asuttuna vaan tukea elämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienet ryhmäkoot sekä päivähoidossa että peruskoulussa on turvattava. Kouluille on tarjottavat riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Koulutuksesta ei voi säästää enää euroakaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos Suomi päättää hakea NATO-jäsenyyttä, siitä tulee järjestää ehdottomasti kansanäänestys

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Lisäydinvoiman vaihtoehtona on kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden laaja käyttöönotto. Se tarjoaisi vientinäkymiä ja kasvua puhtaan teknologian suomalaisille yrityksille. Suomessa on paljon osaamista uusiutuvan energian saralla, jonka käyttöönotto veisi meitä maailman ympäristöongelmien ratkaisijoiden etujoukkoon ja lisäisi energiaomavaraisuuttamme.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Jos kokonaisveroaste ei heikkene eli jotain muita veroja vastaavasti korotetaan, olen tähän valmis. Kuitenkin niin, että mahdolliset veronalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen oli historiallinen edistysaskel. Sen peruuttaminen ei ole edes mahdollista. Tasavallan presidentti on vahvistanut lain, joten se tulee voimaan. Ainoa tapa estää laki on laatia uusi laki, joka myöhemmin kumoaa nyt hyväksyn lain tasa-arvoisesta avoliittolaista.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Sallisin oluiden ja viinien ulosmyynnin ravintoloista sekä sen, että pienpanimoiden olisi mahdollista myydä tuotteitaan tuotantotilojen yhteydessä olevasta myymälästä. Tämän lisäksi olen valmis viinien ja vahvojen oluiden myynnin sallimiseen ruokakaupoissa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaisten olisi hyvä lukea enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa kieliä, mutta opetuksessa olisi hyvä suosia enemmän vapaaehtoisuutta. On erittäin tärkeää vaalia kahden virallisen kielen rikkautta, mutta kysymys kuuluukin, miten se parhaiten tehdään? Pakollinen ruotsin kielen opiskelu estää valitsemasta muita tarpeellisia kieliä, koska oppijan resurssit ovat rajalliset. Motivaation puute, oppimisvaikeudet ja kelkasta putoamisen tunne synnyttävät tarpeetonta ruotsin kielen vastustusta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Akateemisia työttömiä on alettava Keski-Suomessa kouluttaa yrittäjäksi valtion rahoituksella.

Ehdokkaan kommentti

En kannata pakkoyrittäjyyttä, mutta pidän ajatusta yleisesti kannatettavana osana keinovalikoimaa.

2. Lääkäripulan helpottamiseksi suomalaisen koulutuksen saanut lääkäri on velvoitettava työskentelemään tietty ajanjakso julkisessa terveydenhuollossa valmistumisensa jälkeen.

Ehdokkaan kommentti

Koska valtio rahoittaa, valtio voi myös velvoittaa. Pidän tätä erittäin perusteltuna.

3. Toimet turpeen energiankäytön lopettamiseksi on käynnistettävä alkavalla hallituskaudella.

Ehdokkaan kommentti

Turpeesta ja kivihiilestä tulee luopua vuoteen 2025 mennessä.

4. Bioenergian puuntarve täytyy kartoittaa ja energiapuun hakkuita tarvittaessa rajoittaa metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Luonnon monimuotoisuus täytyy laittaa etusijalle. Esimerkiksi Keuruun Rautovuoren tapahtumat eivät saa toistua. Ei ole mitään järkeä samanaikaisesti hakata arvometsää valtionmailla ja ostaa metsätikkuja suojeluun yksityiseltä mailta.

5. Tienpidon määrärahat on Keski-Suomessa suunnattava seuraavalla vaalikaudella alemmalle tieverkolle biotalouden tukemiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Nelostien ja ysitien kunnostaminen ovat ykkösprioriteetit, mutta samanaikaisesti on toteutettava alemman tieverkoston kunnostustyöt osana laajempaa julkisten investointien ohjelmaa

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ei pidä luvata sellaista, mitä ei pysty pitämään.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä