Vesa Puuronen

Vaalikone 2015 Lapin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on oikeistolainen väite, jolla perustellaan sosiaaliturvan leikkaamista. Tutkimukset osoittavat, että sosiaaliturvan varassa elävillä on muita kansalaisia enemmän sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia, joten sosiaaliturvan varassa eläminen on Suomessa päinvastoin hyvin vaikeaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Asiassa täytyy kuulla kaupan työntekijöitä. Mikäli työntekijöille voidaan taata riittävät palkat, lepo- ja loma-ajat sekä turvalliset työsopimukset aukioloajoista voi neuvotella.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää ja mahdollistaa sen että sosiaalialan ammatilaiset pääsisivät rahanjaon asemasta käyttämään ammattitaitoaan asiakkiden ongelmien ratkomiseen ja ennen kaikkea esimerkiksi lapsiperheiden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se myös mahdollistaisi vapaaehtoistyön erilaisissa järjestöissä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset nollatunti-työsopimukset vievät ihmisiltä mahdollisuuden suunnitella omaa elämäänsä edes lyhyellä tähtäimellä. Niiden vuoksi myös tulot voivat jäädä liian pieniksi. Minimityöaikalaki tarvitaan.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen työttömyysturva takaa ansiot kohtuulliseksi ajaksi työsuhteen päätyttyä. Se rohkaisee työnhakuun myös muilta paikkakunnilta. Työttömyysturvan keston lyhentäminen ei lisää työpaikkoja.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

On mahdollista, että Euron ulkopuolella Suomen teollisuustuotannon hintakilpailukyky ulkomailla olisi nykyistä parempi. Toisaalta erityisesti alhaiset korot ovat hyödyttäneet niitä suomalaisia joilla on esimerkiksi asuntolainaa. Alhaiset korot rohkaisevat myös investointeja, mutta koska investoinnit määräytyvät viime kädessä kysynnän mukaan ovat vientituotteidemme korkeat hinnat este talouden elpymiselle viennin vetämänä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruokaa tarvitsevat kaikki. Köyhien rahoista suurin osa menee ruokaan, joten jos ruuan hinta nousee verojen korotusten vuoksi, köyhien elämä vaikeutuu entisestään verrattuna keskituloisiin ja rikkaisiin.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Julkisten menojen leikkaaminen aiheuttaa kokonaiskysynnän laskua, joka johtaa työttömyyden lisääntymiseen ja jatkuviin leikkaustarpeisiin. Leikkaamisen sijasta julkisia menoja, erityisesti tuotannollisia ja infrastruktuuri-investointeja tulisi lisätä.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä voi korottaa mutta niiden verottaminen on turhaa. Verottamisen sijasta tulisi harkita lapsilisien poistamista suurituloisilta perheiltä.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on varaa nykyisiin ja tulee olla varaa myös nykyistä laajempiin ja laadukkaampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Veropohjan laajentaminen, progression tiukentaminen, kaikkien tulojen samanlainen verokohtelu ja veronkierron ehkäiseminen lisäävät verotuloja ja mahdollistaivat sotepalveluiden kehittämisen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

NATO on USA:n johtama sotilasliitto, joka ajaa USA:n sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia etuja. Siihen liittyminen nykyisessä tilanteessa olisi erittäin harkitsematonta ja vaarallista. Se heikentäisi vakavasti Suomen turvallisuupoliittista asemaa ja vaarantaisi rauhan täällä pohjoisessa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on jokseenkin tarpeeksi poliiseja mutta poliisien sijoittamista maan eri alueille tulisi harkita uudelleen. Esimerkiksi Lapissa poliisin saapuminen onnettomuus- tai rikospaikalle vie usein kohtuuttoman kauan. Ihmisten turvallisuus on riippuvainen hyvinvoinnista ei poliisien määrästä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismi ei uhkaa Suomea tällä hetkellä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen pikemminkin lisää Suomen turvallisuutta.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjällä on historiallisista ja maantieteellisistä syistä tiettyjä lähialueita, joiden tilanteesta se on huolissaan. Näin on muillakin suuremmilla ja pienemmillä valtioilla. Mikäli Suomi ei provosoi Venäjää, esimerkiksi liittymällä NATO:on tai vaatimalla äänekkäästi lisäpakotteita tai muilla tavoin, Venäjällä ei ole täällä mitään sellaisia intressejä, joiden vuoksi se uhkaisi Suomea.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisyydensuoja ja valtion turvallisuus ovat molemmat tärkeitä asioita. Valtion turvallisuuden nimissä ei tule heikentää tarpeettomasti yksityisyyden suojaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

ISISin torjuminen sotilaallisesti ei ole kestävä ratkaisu tuon alueen sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Täytyisi pyrkiä vuoropuheluun ISIsin kanssa ja löytää ratkaisut tilanteeseen yhdessä sen kanssa. Kouluttamalla joukkoja Suomi asettuu ISISin vastaiseen rintamaan ja siten asettaa itsensä ja kansalaisensa kotimaassa ja maailmalla alttiiksi kostoiskuille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasia tulisi laillistaa Suomessa, sillä ihmisen elämän, kipujen ja kärsimysten tarpeeton pitkittäminen ei ole perusteltua. Jos täysivaltainen ihminen haluaa kuolla, hänelle tulisi antaa siihen inhimillinen mahdollisuus.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa julkiset palvelut tuotetaan tehokkaasti ja edullisesti. Yksityiset palvelut ovat usein kalliimpia, valikoivia ja huonolaatuisempia.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaisilla on suhteellisen hyvät mahdollisuudet puuttua lapsiperheiden ongelmiin jo nykyisellään. Kuitenkin viranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja tiedonkulkua tulisi lisätä ja erityisesti tulisi suunnata lisäresursseja ennalta ehkäisevään työhön.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Niiden vanhusten osalta, joilla on suuria omaisuuksia ja/tai suuri eläke (rahaa, kiinteää ja irtainta omaisuutta) vastuuta hoitokuluista voisi suurentaa. Pienten ja keskisuurten eläkkeiden saajien vastuuta ei voi suurentaa. Omaisten vastuuta erityisesti varakkaiden osalta voisi harkita suurennettavaksi.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Tässä kysymyksessä on asetettu vastakkain kaksi asiaa, joiden tärkeydelle ei voi löytää yhteismitallisia arviointikriteerejä. Molemmat asiat ovat tärkeitä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitsiminen on välttämätöntä. Teollisuuden kilpailukyky on nykyisessä avoimessa kansainvälisessä taloudessa myös välttämätöntä. Sitovat kansainväliset ilmastonmuutosta koskevat sopimukset ja niiden valvonta voivat taata sen, että minkään maan teollisuus ei saa kilpailuhyötyä toisten kustannuksella.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellun ruuan turvallisuudesta on kokemuksia niin lyhyeltä ajalta, että asiasta ei voi sanoa mitään varmaa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen tulee suhteessa noin 1/5 siitä turvapaikanhakijamäärästä kuin esimerkiksi Saksaan tai Ruotsiin. Tästä näkökulmasta Suomi voisi ottaa suuremman vastuun.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on luovuttu viime vuosina aluepolitiikasta, jonka tarkoituksena oli pitää koko maa asuttana ja taata kaikille asukkaille tasa-arvoiset mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Keskittämispolitiikka on johtanut kasvavaan epätasa-arvoon, etelän kaupungeissa asuminen on kallista, pohjoisessa asuntojen hinnat laskevat, pohjoisessa koulutusmahdollisuudet ovat huonot ja myös työttömyys on korkealla. Valtion tulee taata omilla toimillaan syrjäseutujenkin ihmisille elämänmahdollisuudet. Etätyö avaa tulevaisuuden näköalan syrjäseuduille. Ei ole aika luopua ajatuksesta että koko Suomi on pidettävä asuttuna. On löydettävä uusia keinoja ajatuksen toteuttamiseen.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien koko on keskeinen oppimistulosten selittäjä. Suuremmissa ryhmissä on mahdotonta tarjota riittävän yksilöllistä opetusta kaikille oppilaille. Useissa perusopetusryhmissä on opettajan lisäksi tarvetta koulunkäyntiavustajille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on sen suuruusluokan kysymys, että sitovalle kansanäänestykselle on tarvetta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoima on riskialtis energiamuoto.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroa voi alentaa alimmissa tuloluokissa. Korkeammissa tuloluokissa sitä voi kiristää.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole syytä palata epätasa-arvoa luoneeseen lainsäädäntöön.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholi on suuri kansanterveydellinen riski, sen saatavuutta ei tule parantaa ehdotetulla tavalla.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsinkielen taito Suomessa on välttämätöntä kielellisen tasa-arvon ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Kemihaaraan pitää rakentaa tulvansuojeluallas.

Ehdokkaan kommentti

Allasta ei tule eikä nykyisen lainssäädännön sekä Natura-aluerajausten sekä ympäristövaikutusten vuoksi voi rakentaa. Tulvasuojelun voi hoitaa muilla tavoin.

2. Lapista pitää rakentaa rautatieyhteys jäämerelle Norjan kautta.

Ehdokkaan kommentti

Rautatieyhteys on tarpeen. Halvimmalla sen voi rakentaa Venäjän kautta.

3. Lappia on kehitetty liikaa matkailun ja luontaistalouden ehdoilla ja muut elinkeinot ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

Ehdokkaan kommentti

Matkailu ja luontaiselinkeinot ovat kestäviä elinkeinoja, joiden kasvumahdollisuudet ovat hyvät. Ne ovat myös työvoimavaltaisia aloja, joten niiden kehitys on paras tapa vähentää työttömyyttä. Muidenkin alojen kehittäminen on tarpeen ottaen huomioon niiden työllisyys- ja ympäristövaikutukset. Kaivoksiin liittyy suuria ympäristö- ja sosaalisia ongelmia.

4. Alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO-sopimus pitää ratifioida.

Ehdokkaan kommentti

ILO169-sopimus on tärkein kansainvälinen alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva sopimus, jonka ratifioiminen mahdollistaisi saamelaisten oikeuksien toteuttamisen ja myös menneisyyden kolonialismin tuottamien vahinkojen korjaamisen aloittamisen.

5. Kemi-Tornio-aluetta ei ole kohdeltu Rovaniemen seutuun verrattuna tasapuolisesti.

Ehdokkaan kommentti

Käsittääkseni alueita on kohdeltu kutakuinkin tasavertaisesti.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Äänestäjillä tulisi olla varmuus siitä, että heidän valitsemansa edustaja ajaa asioita, joita on luvannut ajavansa. Luottamus poliitikkoihin ja koko poliittiseen järjestelmään on riippuvainen siitä, minkälainen suhde on ehdokkaiden ja edustajien sanojen ja tekojen välillä.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä