Jarno Luoma-Nirva

Vaalikone 2015 Pirkanmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Ennemminkin Suomessa on hankalaa löytää töitä, joista saa riittävän palkan elämiseen. Osaltaan tämä johtuu siitä, että pienetkin tulot leikkaavat sosiaaliturvaa niin paljon, että pienipalkkainen tai osa-aikainen työnteko on käytännössä kannattamatonta. Toisaalta taas työmarkkinoiden jäykkyys ja työehtosopimusten yleissitovuus vähentävät töiden tarjontaa. Siksi sosiaalituet tulisi korvata perustulolla, jolloin työn tekeminen olisi aina kannattavaa. Se mahdollistaisi myös työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumisen, kun toimeentulo olisi turvattu pienelläkin palkalla ja liian huonoista työehdoista olisi mahdollista kieltäytyä. Liitot voisivat toki edelleen neuvotella yhteiset sopimukset jäsenilleen, mutta liittojen ulkopuolisten tulisi saada neuvotella itselleen erilaiset sopimukset jos haluavat.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppiaan tulee itse saada päättää, milloin pitää liikettään auki. Samalla voidaan vapauttaa myös ravintoloiden aukioloajat säätelystä. Paikallisesti yöaukioloja voidaan rajoittaa meluhaittojen vuoksi asuinalueilla, mutta sen tulee olla kuntien päätettävissä tapauskohtaisesti, ei valtion kaikkien puolesta.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Ehdottomasti. Perustulo korjaisi suuren määrän ongelmia aina ylisuuresta byrokratiasta (ei tarvita virkamiesarmeijaa syynäämään menokuitteja, asuntojen kokoja ja vahtimaan työnhakuja ja kurssituksia), työttömyydestä (kaikki työnteko lisää käteen jäävää rahamäärää, lisäksi yrittäjyys lisääntyisi kun yrittäjät eivät enää putoaisi työttömyysturvan ulkopuolelle) ja epätasa-arvosta lähtien (kun on iso määrä erilaisia tukia, jotkut saavat enemmän kuin toiset, jotkut saattavat jäädä kokonaan ilman kun eivät osaa hakea oikeaa tukea tai saa virkailijalle vastaanottoaikaa). Byrokratian pieneneminen ja työllisyyden paraneminen tekisi ihmeitä myös valtion taloudelle.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen työmarkkinat ovat jo nykyisellään aivan liian jäykät, ei työn tekemistä ja teettämistä ainakaan entisestään pidä hankaloittaa. Nollasopimusten vaihtoehtonahan ei yleensä ole täysituntinen työsopimus vaan työttömyys. Nollasopimus sallii sentään osa-aikaisen työnteon silloinkin, kun täysipäiväisen työntekijän palkkaaminen ei ole mahdollista eikä tehtävän työn määrä etukäteen tiedossa. Nollasopimus on hyvä vaihtoehto myös esimerkiksi opiskelijoille tai pienten lasten vanhemmille, joiden ei ole omien kiireiden vuoksi mahdollista tehdä töitä täysipäiväisesti. Kaikille nollasopimus toki ei sovi, siksi niistä tulisi voida kieltäytyä tai työstä irtisanoutua ilman karenssin pelkoa. Perustulo toki korjaisi tämänkin ongelman, taaten lisäksi toimeentulon myös niille kuukausille, joilla on vain vähän työtunteja.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Sen sijaan peruspäivärahalla elävien turvaa pitäisi parantaa luopumalla karensseista ja sallimalla lisätulojen hankinta katkaisematta työttömyystukea kokonaan. Pitkällä tähtäimellä tulisi siirtyä perustuloon.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Hyvin näyttäisi Ruotsikin pärjäävän euron ulkopuolella. Vaikka ei euro haittaisi Suomessakaan niin paljoa, jos palkat ja hinnat joustaisivat paremmin taloudellisen tilanteen mukaan eikä eurojäsenyys tarkoittaisi yhteisvastuullisuutta muiden jäsenten veloista.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Jos jotain verotusta täytyy kiristää, niin mielummin vaikkapa saasteveroja.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Aloittaa voi vaikkapa yritystuista. HS:n tekemän laskelman mukaan (HS 17.2.2012 ) valtio tukee yrityksiä vuosittain noin 4,8 miljardilla eurolla, josta 3,7 miljardia euroa on erilaisia verotukia. Valtio siis verottaa ensin kaikkia yrityksiä ja sitten jakaa näitä verorahoja joillekin suosikkiyrityksilleen. Yksin Viking Linelle maksettiin 50 miljoonaa euroa tukea (Yle 23.11.2014).

Lisäksi kun vähennetään turhaa säätelyä, säästetään myös niiden valvontabyrokratioista. Perustulon käyttöönotto tekisi myös huomattavat säästöt työvoimatoimistojen ja Kelan valvonta- ja hakemustenkäsittelybyrokratioissa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Jos veroa maksetaan muistakin sosiaalituista (esim. ennestäänkin pienestä työmarkkinatuesta otetaan päältä 20% ennakonpidätys), miksi lapsilisän tulisi olla poikkeus?

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Valtion menot ovat aivan liian suuret, mutta enimmäkseen syynä ovat aivan muut menot kuin sosiaali- ja terveyspalvelumenot. Leikkaaminen voidaan aloittaa vaikkapa yritystuista ja turhien sääntöjen valvontabyrokratioista. Tiukan paikan tullessa voidaan leikata mielummin vaikka kulttuurin ja urheilun tukirahoista kuin että jätetään sairaat hoitamatta. Toki sosiaalimenoissakin voidaan säästää siirtymällä perustuloon ja lakkauttamalla suurin osa muista tuista ja niiden hakemus- ja valvontabyrokratioista. Myös palveluiden avaaminen kilpailulle paitsi lisäisi asiakkaiden valinnanvaraa, myös todennäköisesti parantaisi tehokkuutta ja siten pienentäisi kuluja.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on yksi valtion perustehtävistä, sitä ei tule laiminlyödä. Poliisien lisääminen on parempi keino kuin kansalaisten oikeuksien polkeminen esimerkiksi verkkovalvonnalla. Toki nykyistenkin resurssien käyttö tehostuisi, mikäli poliisilta vähennettäisiin turhia tehtäviä kuten pilvenpössyttelijöiden tai warettajien jahtaamiset.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttokontrolli tuskin pysäyttää terroristeja. Sen sijaan ulkomaalaisten työntekoa tulisi helpottaa tekemällä työluvan saamisesta helpompaa tai vaikka luopumalla työluvista kokonaan, jolloin kuka tahansa ulkomaalainen saa tehdä töitä vaikka kesken turistimatkan, kunhan työnantaja vain maksaa verot.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee tukea Ukrainaa ja vähintäänkin vaatia talouspakotteiden ylläpitämistä ja kiristämistä siihen saakka, että Venäjä vetäytyy Ukrainasta ja palauttaa Krimin. Jos Venäjää ei pysäytetä Ukrainassa, saattaa ennemmin tai myöhemmin tulla Suomen vuoro.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten vapautta ja yksityisyyttä ei pidä uhrata turvallisuuden alttarille. Sekä kotimaan että ulkomaiden kansalaisilla tulee olla oikeus yksityiseen viestintään. Verkkovalvonnan tehokkuus terrori-iskujen estämisessä on hyvin kyseenalaista, sen sijaan kerätyn tiedon väärinkäytöstä tai vuotamisesta asiaankuulumattomille tahoille on jo tunnettuja tapauksia. Yhdysvallat on varoittava esimerkki siitä, mitä seuraa, kun kansalaisten oikeuksia aletaan polkea terrorismin vastustamisen nimissä. Jos Snowdenin tapauksesta jotain voidaan oppia, niin totalitaarinen isovelivaltio on suurempi uhka kuin terrorismi.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ehdottomasti. Ihmisellä tulee olla oikeus paitsi elää elämänsä haluamallaan tavalla, myös kuolla haluamallaan tavalla. Tästä tuskin on eri mieltä kukaan sellainen, joka on joutunut katsomaan läheisensä pitkää kitumista parantumattoman sairauden kourissa kuoleman lähestyessä tuskallisen hitaasti. Toki ihmisillä tulee olla edelleen oikeus myös pitkittää elämäänsä kärsimyksistä huolimatta jos niin haluavat, mutta heidän ei pidä pakottaa muita samaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Mitä enemmän palveluiden käyttäjillä on vaihtoehtoja, sitä parempi. Tulee olla jokaisen itsensä päätettävissä, haluaako käyttää mielummin julkista vai yksityistä palvelua. Kun käyttäjät saavat valita ja raha seuraa heidän mukanaan, parempaa palvelua tarjoavat menestyvät ja huonoa palvelua tarjoavat kuihtuvat pois riippumatta siitä, ovatko nämä julkisia vai yksityisiä toimijoita.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Yhtäältä on tapauksia, joissa lasta ei ole otettu huostaan vaikka vaaran merkit ovat olleet selkeästi nähtävissä, eli viranomaiset eivät ole puuttuneet riittävän herkästi. Toisaalta taas kuulee tarinoita, joissa lapset on viety vanhemmiltaan jonkin vähäpätöisen syyn, kuten pesemättömien astioiden perusteella tai koska vanhemmat ovat hakeneet apua ongelmiinsa, eli viranomaiset puuttuvat asioihin ja hajottavat perheen turhankin herkästi. En totta puhuen osaa sanoa, kumpi näistä on tällä hetkellä suurempi ongelma.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tarkoittaako tämä sitä, että jos vanhus ja omaiset ovat köyhiä eivätkä pysty maksamaan kustannuksia, jäävät hoidot saamatta? Vanhukset ovat aikanaan maksaneet veroja ja omaiset maksavat niitä edelleen, eiköhän heillä ole oikeus odottaa että saavat vastineeksi edes kunnollista hoitoa ilman että siitäkin pitäisi vielä maksaa erikseen.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Ei. Kunnilla tulee olla oikeus järjestää terveyspalvelut parhaaksi katsomallaan tavalla, valtion ei tule pakottaa kaikkia samaan muottiin. Sen estää jo perustuslakikin, johon sote-uudistuskin kaatui vaikka siitä varoitettiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Kansalaisilla puolestaan on oikeus äänestää kuntaan sellaiset päättäjät, että palvelut tulevat hoidetuksi, tai jos se ei onnistu, muuttaa sellaiseen kuntaan, jossa palvelut toimivat paremmin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Talouskriisejä tulee ja menee, mutta kerran tuhottua ympäristöä ei enää saa takaisin.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuuntelusta voidaan kyllä vaatia merkintä, jotta siihen epäilevästi suhtautuvat voivat välttää muunneltujen ruokien ostamista. Muilta niitä ei tule kuitenkaan kieltää, kukin tehköön oman valintansa. Muunneltuja lajikkeita ei pidä myöskään voida patentoida, siitä seuraa ongelmia.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ihmiset päättäköön itse, missä haluavat asua. Ei ole valtion asia suosia tai sorsia sen enempää maaseutu- kuin kaupunkiasumistakaan. Tällä hetkellä asumistuki suosii kaupunkiasumista korvatessaan osan asumiskuluista, mitkä ovat kaupungissa korkeammat. Asumistuen korvaaminen kaikille yhtäsuurella perustulolla tekisi halvemmasta, mutta kauempana palveluista olevasta maaseutuasumisesta tasavertaisemman vaihtoehdon.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Koulut päättäköön itse, mikä on optimaalisin luokkakoko ja miten kohdistavat parhaiten rajalliset resurssinsa. Valtion ei pidä pakottaa kaikkia samaan muottiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suoran demokratian kannattajana kansanäänestykset ovat minusta aina hyvä idea.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoimalla on ongelmansa, mutta tällä hetkellä ydinvoiman lisääminen on paras tapa vähentää ilmansaasteita ja pysäyttää ilmastonmuutos. Tosin ydinvoimalan toimittajaksi voitaisiin valita ensi kerralla jokin muu kuin venäläinen tai ranskalainen taho.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Työnteon verottaminen on ylipäätään typerää. Koko yhteiskunta pyörii työnteon varassa. Yhtäältä vedotaan, että ihmisten pitäisi tehdä töitä enemmän ja murehditaan työttömyydestä, mutta sitten työnteosta kuitenkin rangaistaan verotuksella. Työn verotusta tulisi keventää reippaasti ja sen sijaan korottaa saaste- ja haittaveroja. Työnteon tulisi olla taloudellisesti kannattavampaa kuin saastuttamisen. Jos saasteveroista ei saada riittävästi tuloja korvaamaan tuloveron kevennyksiä, korotettakoon sitten edes vähemmän vahingollisia veroja kuten maa- ja kiinteistöveroja, ne eivät katoa tai muuta ulkomaille vaikka niitä verotettaisiinkin enemmän.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli yksi edellisen hallituksen harvoista positiivisista saavutuksista ja sekin oli mahdollista ainoastaan kansalaisaloitteen ansiosta. Suomi oli ennen tasa-arvon mallimaa mm. myöntäessään naisille äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa. Miksi nykypäivän Suomi haraa viimeiseen asti vastaan kaikkia tasa-arvon edistysaskelia?

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Eiköhän kieltoja ja rajoituksia ole kokeiltu jo tarpeeksi, voitaisiin vaihteeksi koittaa jotain muuta. Hyvin näyttää vapaampi alkoholipolitiikka toimivan muuallakin Euroopassa, miksei siis meillä? Suomalaisten mukamas erityinen persous alkoholille on pelkkä myytti. Samalla voidaan lakkauttaa Alkon monopoli ja poistaa alkoholin mainostusrajoitukset, ainoastaan alaikäisille suunnattu mainonta tulee kieltää.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Opiskelutunteja on käytettävissä rajallinen määrä, siksi ne kannattaa käyttää mahdollisimman hyödyllisten asioiden opiskeluun. Suomalaisilla on jo äidinkielenään yksi maailman vähiten puhutuista kielistä, ei ole välttämättä järkevää käyttää rajallista aikaa toisen lähes yhtä harvinaisen kielen opiskeluun, kun samaan aikaan esimerkiksi venäjän ja kiinan taitajista on huutava pula. Siksi halukkaiden tulisi saada opiskella ruotsin sijaan jotain muuta kieltä. Se ei olisi keltään pois, ruotsista pitävät voisivat edelleen opiskella sitä jos niin haluavat. Samalla toki myös suomen kielen opiskelu tulee muuttaa vapaaehtoiseksi ruotsia äidinkielenään puhuvilta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Pirkanmaalle tarvitaan puolet vähemmän kuntia kuin nykyisin.

2. Tampereen korkeakoulut pohtivat yhdistymistä: lakia pitäisi muuttaa siten, että yhdistyminen on mahdollista.

Ehdokkaan kommentti

Jos korkeakoulut katsovat pystyvänsä hoitamaan tehtävänsä paremmin yhtenä kouluna, silloin niillä tulisi olla siihen mahdollisuus.

3. Delfinaariotoiminta pitäisi kieltää Suomessa lailla.

4. Pirkanmaalla on suurpeto-ongelma.

5. Kylä/lähikoulu on jokaisen pirkanmaalaislapsen perusoikeus.

Ehdokkaan kommentti

Kumpikohan lienee parempaa koulutuksen rajallisten resurssien käyttöä: ylläpitää koulurakennusta ja opettajia syrjäseudulla yhden tai kahden lapsen takia, vai kustantaa syrjäseudun lapsille kyydit isompaan kouluun, jonne voidaan säästyneillä rahoilla palkata useampikin opettaja lisää?

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ei pidä luvata sellaista mitä ei pysty pitämään.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä