Anders Adlercreutz Valitaan

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Olisi röyhkeää väittää, että sosiaalituen varassa eläminen olisi helppoa. Meidän on kuitenkin uskallettava pohtia, milloin ihmisellä on oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä ja milloin ei.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

En näe tarvetta nykyjärjestelmän muuttamiselle.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo vähentäisi kannustinloukkuja ja byrokratiaa. Mikäli löydämme taloudellisesti kestävän mallin olen ehdottomasti sen kokeilemisen kannalla. Kaikki innovatiivinen ajattelu on nyt otettava käyttöön.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Niin sanotut 0-sopimukset ovat tärkeitä erityisesti nuoria palkattaessa. Niitä ei kuitenkaan saa käyttää väärin. Nuorten mahdollisimman varhainen työllistyminen on itseisarvo ja työllistämiseen on houkuteltava yrityksiä kustannuksia kohtuullistamalla.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ongelma ei ole työttömyysturvan pituus, vaan työmarkkinoiden joustamattomuus. Ihmisiä pitäisi kannustaa ottamaan vastaan lyhytkestoisia töitä työttömyyden keskellä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Omat taloudelliset ongelmamme eivät johdu eurosta, vaan siitä, että Suomen talous on rakentunut liian yksipuolisesti tiettyjen teollisuuden alojen varaan. Jatkossa tulee huolehtia siitä, että eri elinkeinoelämäämme vahvistetaan tasapuolisesti. Sen pitää myös pystyä reagoimaan globaaliin talouteen ketterästi.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Muutaman vuoden takainen arvolisäveron laskeminen ruoan kohdalla kasvatti keskusliikkeiden katetta eikä laskenut vastaavasti ruoan hintaa. Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Kaikki verokorotukset ovat tässä taloudellisessa tilanteessa lähtökohtaisesti huono asia.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Veronkorotukset ovat tulleet tiensä päähän, eikä niihin pitäisi turvautua kuin poikkeustapauksissa. Julkinen sektori ei voi enää kasvaa, joten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksille ei valitettavasti ole vaihtoehtoa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen järjestelmä on hyvä.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Palveluista luopumisen sijaan niiden tuotantoa on tehostettava. Palveluiden karsiminen väestömme rakenne huomioiden ole realistista. Myös omaishoito pitäisi nähdä voimavarana, jota pitää kehittää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

NATO-jäsenyyttä tulee tutkia. Se olisi luonteva jatke Suomen EU-jäsenyydelle. Syvennetty yhteistyö Ruotsin kanssa on ensisijainen vaihtoehto.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Etenkin haja-asutusalueilla poliisien määrä on liian pieni. Avun saaminen kestää liian kauan. Poliisien toimenkuvaa voisi laajentaa, jolloin resurssien kasvattaminen on entistä perustellumpaa.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuton ongelmat liittyvät johtuvat epäonnistuuneesta integraatiosta. Terrorismin uhka ei liity maahanmuuttoon. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia sekä työvoiman kasvattamiseksi että kansainvälistymisen vauhdittamiseksi.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei tällä hetkellä ole konkreettinen sotilaallinen uhka Suomelle. Se on kuitenkin niin arvaamaton, että uhkaa on vaikea sulkea kokonaan pois.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole tarvetta lisätä verkkovalvontaa. Yksityisyydensuoja on demokratian peruspilari, joten valvonnan pitää olla maltillista ja hyvin perusteltua.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasia on joissakin tapauksissa kärsimystä mahdollisesti pitkittävää hoitoa inhimillisempi vaihtoehto.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Terveydenhoitojärjestelmän tulisi perustua julkisiin palveluihin, joita yksityiset palvelut täydentävät. Vaikka yksityiset palvelut äkkiseltään voivat tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, on muistettava, että haja-asutusalueille eivät yksityiset toimijat lähde terveyskeskukisa perustamaan.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

On parempi puuttua liian aikaisin kuin liian myöhään. Lähihistoriassa on valitettavan monta esimerkkiä liian hitaasta puuttumisesta perheiden ongelmiin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vanhustenhuolto on kallista ja hoitomaksun jälkeen käteen jäävä raha elämiseen on hyvin pieni.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Terveydenhoito on itsenäisyyttä tärkeämpi, mutta tähän asti esitetyt SOTE-vaihtoehdot heikentäisivät sekä kuntien päätäntävaltaa että hoidon tasoa - Uudellamaalla. Siksi näitä malleja ei voi hyväksyä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkien, niin yksityishenkilöiden kuin yritysten vastuulla. Suomen on kannettava oma kortensa kekoon kansainvälisiä sopimuksia noudattaen.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimanipuloidut elintarvikkeet eivät tuo ihmisille lisäarvoa, ja niihin liittyvät riskit ovat suuret. Olen geenimanipuloitua ruokatuotantoa vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Vastuu on yhteinen.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Kulttuurimaisemalla on itseisarvoa ja Suomelle on eduksi, mm. matkailun näkökulmasta, pitää maa asuttuna. Luontevia keinoja on korkeakoulujen sijoittaminen eri maakuntiin. Maan asuttuna pitäminen on myös jossain määrin turvallisuuspoliittinen asia.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Luokkakokoja tulee rajoittaa, mutta 20 oppilasta lienee liian pieni yläraja. Yleisesti ottaen kannatan pieniä luokkakokoja. Luokkakoon yläraja voisi asettua 22 oppilaaseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Liittoutumattomuus on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Siksi on luontevaa että mahdollinen päätös NATOon liittymisestä tehdään kansanäänestyksen kautta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoiman hinta nousee jatkuvasti. Vaihtoehtoisten energiamuotojen hinta vastaavasti laskee. Toisin kuin poliittinen retoriikka antaa ymmärtää, nykyhetken energiantarve on turvattu Olkiluoto 3:n myötä. Lisäydinvoiman sijaan meidän tulisi panostaa sellaisiin energiamuotoihin jotka luovat kotimaisia työpaikkoja, ja tukevat kotimaista teollisuutta sekä vientiä.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mikäli se on budjetin puitteissa mahdollista.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys sukupuolineutraalista avioliitolaista on tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymys.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

ALKOsta on tullut kaupunkirakennetta liian vahvasti määrittävä tekijä. Minne ALKO siirtyy, sinne siirtyvät ihmisvirrat - vanhojen keskustojen kustannuksella. ALKO myös vääristää vähittäiskaupan kilpailua.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsin kielestä luopuminen lisäisi suomalaisten eriarvoisuutta, sillä molempia kotimaisia kieliä tarvitaan varsinkin teollisuuden ja kaupan alalla. Kaksikielisyys on rikkaus jokaiselle suomalaiselle ja osa kansallista identiteettiämme. Ruotsin kieli myös liittää meidät muihin Pohjoismaihin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Emme voi loputtomasti laajentaa tieverkkoa. Tästä syystä ruuhkamaksuja tulisi harkita niin, että niistä saadut tulot joko palautuvat tieverkon ylläpitämiseen tai niin, että vähennetään muista autoiluun liittyvistä veroista.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Rantarataan tulee kiinnitää suurta huomiota - se ei ole uusi ratayhteys.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolihallinto on parempi vaihtoehto. Sen tulisi huolehtia ainoastaan ns. MAL-asioista (maankäyttö, asunto, liikenne) painottaen maankäyttöasioita maakuntakaavatasolla sekä liikennekysymyksiä.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Perusterveydenhuollon tulee olla lähipalvelu. Esimerkiksi vanhusten pitäisi saada hoitoa omassa kotikunnassaan. Erikoissairaanhoito voidaan keskittää.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Tässä pitää käyttää harkintaa. Kiintiöpakolaisten tasainen jakautuminen kuntiin on vaativa ajatus, koska eri kunnilla on erilaiset edellytykseen kotouttamiseen.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Moraalisella tasolla lupaukset ovat mielestäni sitovia. Hallituksessa saattaa joutua äänestämään alkuperäistä näkökantaansa vastaan esimerkiksi kun äänestetään hallituksen luottauksesta.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä