Tiina Ahlfors

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturva on pieni, eikä se riitä elämiseen etenkään pääkaupunkiseudulla. Hakeminen ei ole kovin yksinkertaista; osa oikeutetuista ei hae etuuksia ollenkaan, mikä edistää vielä entisestään syrjäytymisvaaraa.
Kannustinloukut ovat suurin ongelma siinä, että töitä ei oteta vastaan; ansaituista euroista ei jää käteen juurikaan enempää, työssäkäyntiin liittyy kuluja ja usein satunnaisen työn vastaanottaminen aiheuttaa sosiaaliturvan uudelleen laskentaa, mikä myöhästyttää toimeentulon saamista, jolloin ihmisen talous on entistä epävarmempaa. 300e suojaosuus ei ole riittävä. Siirtymäaikaa tulisi myös nostaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppiaiden tulisi pystyä paremmin säätelemään, milloin on kannattavaa olla auki, nykyiset säännökset edesauttavat kahden suurimman ketjun onnistumista pienten kustannuksella.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Tämän koen ainoaksi käsillä olevaksi vaihtoehdoksi, jolla voitaisiin nuo "kannustinloukut" poistaa. Mutta perustulon määrä on oltava riittävä takaamaan minimitoimeentulon, jotta tällä ei ajeta ihmisiä suurempaan köyhyysloukkuun.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Pääpiirteittän juuri näin: (yhdellä) työllä on voitava elää. Mutta joitakin joustoja esim. opiskelijoiden osalla on hyvä säilyttää poikkeuksina.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen kohdalla kyse ei ole siitä keston määrästä, vaan siitä, millaisella koulutuksella ja kokemuksella ihmiset jäävät työttömäksi ja mitä heille on sen jälkeen tarjolla. Ansiosidonnaisella on turvallista myös opiskella uuteen ammattiin tarvittaessa. Työvoimapalveluiden tulisi keskittyä enemmän niihin, joiden työllistyminen on hankalaa (rakenteelliseen työttömyyteen), eikä niihin, jotka kykenevät työllistymään aika pienellä itsekin. Ansiosidonnaisen ajan lyhentäminen kurjistaa monen elämää, eikä se toimi kannustimena, vaan keppinä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Vaikea tietää, mutta en usko. Eurossa on ongelmia, mutta ne pitäisi pystyä ratkaisemaan kaikkien maiden kannalta, koska ongelmat ovat yhteisiä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan alvin korotus osuu pienituloisin eniten, kuten muutkin tasaveroina toimivat kulutuksen verotukset. Ruokaa on pakko ostaa, joten ei.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Tasapainotusta ja leikkauksia on nyt tehty vuosia. Hyötyjäkin on kaiketi saatu, mutta tämä tie alkaa olla loppuunkulunut. Mistä vielä leikataan. Uudelleenorganisoinnit voivat olla ok, jos ne toteutetaan järkevästi ja asiakkaiden ja asukkaiden paremman palvelun takaamiseksi. Mutta lisätyöttömyys (johon menojen leikkaamiset yleensä vie), ei lisää kansallista kulutusta, eikä verotuloja. Meille annetaan todella halpaa lainaa juuri nyt (miinusmerkkistä), joten olisi aika panostaa palveluihin ja rakentamiseen nyt eikä huomenna, jolloin hinnat ja korot taas nousevat.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Jos verotus hoidetaan niin, että suurituloiset eivät hyödy tästä sanottavammin, vaan uudistus auttaa pienituloisia, hyvä. Tässä on se vaara, että lapsilisien verotuksesta tulee automaatti, jota sitten korotellaan ja pian on syöty koko lapsilisän hyöty.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

On hyvä perata sitä, mitkä palvelut tulevaisuudessa ovat ensiarvoisia ja mihin siis panostetaan enemmän. Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan verovaroin. Ongelma on siis verovarojen riittävyys. Pääomaveron korotus tuo rahaa, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin panostaminen säästää itsensä pidemmällä tähtäimellä. Kelan yksityisien palveluiden käytöstä maksama osuus syö julkisten palveluiden rahoitusta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato käy sotia eri puolilla maailmaa, se ei ole puolustusliitto. Kun aina puhutaan jo pelkästään EU:lle menevistä summista, en ymmärrä, miksi Nato keskustelussa ei nähdä talouspuolta. Natoon kuuluminen maksaa ja saamme sieltä varsin tarkat määräykset kalustoon ja sotilaisiin liittyen. Operaatioihin osallistuminen tulisi myös jokseenkin velvoittavaksi - ja sekin maksaa. Ja kukaan ei oikeasti takaa, että Nato syöksyy puolustamaan pientä Suomea, jos apua tarvittaisiin. Ko. tilanteessa kyse olisi joka tapauksessa laajemmasta maailmanpoliittisesta tilanteesta ja todennäköisesti Suomen annettaisiin selvitä aika omillaan pitkäänkin.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu mitä poliisit tekisivät. Turvallisuus ei synny poliiseista tai vartioista, vaan ihmisten kuulumisesta yhteisöönsä. Työstä ja toimeentulosta.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei ole ykköskohde, meillä on ihan omiakin hyökkäyksiä, jotka kumpuavat pahoinvoinnista.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu siitä, mitä Suomi tekee. Nato-kytkökset lietsovat Venäjän toimia. Venäjän suhteen on hyvä olla kriittinen ja hereillä, mutta nojaaminen Yhdysvaltoihin (Nato -maihin) ei auta asiaa. Suomessa toki on paljon venäläisiä, joita emo-Venäjä tähyää, mutta emme ole yksin tämän asian kanssa. Tärkeää olisi pitää yllä hyvät ja mahdollisimman avoimet (niin kuin se on mahdollista) neuvottelusuhteet Venäjään.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on vähän vetelä suo. Valtion turvallisuudella voidaan perustella sellaisiakin asioita, jotka eivät sitä ole. Olemme riippuvaisia sähköstä ja jos sen jakeluun tulee hyökkäyksiä, se kohdistuu isoon osaan yhteiskuntaa. Mutta yksityisyyden suoja tulee olla lähtökohta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Jos pyyntö tällaisesta on tullut, se on mennyt minulta ohitse. Isis on käsittämätön toimija, joka täytyy saada kuriin, mutta osallisia on jo paljon. Irakin hallituksen joukkojen kouluttaminen voi kääntyä myös jossakin vaiheessa ajatustaan vastaan. En ymmärrä, miksi meitä nyt tarvittaisiin tuolla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mikäli hän on itse siinä voinnissa, että ymmärtää päätöksen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityinen palveluntuotanto edellyttää voiton tuottamista; tulee väistämättä kalliimmaksi. Lisäksi markkinat eivät toimi: meillä on jo nyt muutama iso, ylikansallinen toimija (joiden tuotot valuvat ulos Suomesta), jotka jyräävät pienet toimijat kokonaan ja määrittävät hinnat haluamakseen.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Tarkoittaa myös lisäresursseja. Kodinhoitajia takaisin. Kevyempi apu ilman lastensuojelun kytkyä toimisi ennaltaehkäisevänä, ja säästäisi rahaa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Jo nyt on prosenttiosuus, joka menee tuloista. Vanhuksen lapsilla taas on mahdollisesti vielä appivanhemmat ja omat lapset hoidettavana. Miten kullekin lasketaan summa? Jo nyt lukuisat perheet hoitavat ja osallistuvat taloudellisestikin vanhempiensa hoitoon ja sen kuluihin.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Uskon, että nämä voidaan yhdistää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilman elinkelpoista planeettaa, täällä ei ole teollisuutta tai elämää, joka niitä teollisuuden tuotteita tarvitsee. Kyse on vastuusta, siitä millaisen elinympäristön jätämme tuleville polville, vai ajattelemmeko vai itseämme (kunhan meille riittää). Jatkuva kasvu ei ole realismia (kuten paraikaa huomataan). Ja teollisuus voisi tulla mukaan tähän kehittämällä uusia ilmastoystävällisiä energian lähteitä ja tuotteita, jotka noudattavat kestävää kehitystä. Ei siis tarvita aina asettaa vastakkain näitä kahta.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Turvapaikan hakijoiden kotouttamista on varmaankin syytä kehittää, mutta osuutemme on hyvin vähäinen suhteessa joihinkin heikommin menestyviin maihin.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Elämää on kehä kolmosen ulkopuollakin! Mutta on totta, että sekä etäisyydet että realiteetit ovat erilaisia eri puolilla maata. Ihan jo Uudellamaallakin on alueita, joiden asuttaminen takkuaa, kun töitä eikä palveluita ole lähimaillakaan. Ja ei niitä ole, jos ei ole käyttäjiä. Ehkä tässä voi katsoa kysymystä siitä vinkkelistä, että koko Suomessa tulee jatkossakin olla asutusta ja palveluita, mutta se, miten palvelut järjestetään ja mitä koko Suomen asuttaminen tarkoittaa, on syytä miettiä uudelleen. Menestystä syntyy silti sekä Kainuussa, että Karjalassa ihan yhtälailla kuin metropolialueella. Täällä etelässä ei vain kuulla niitä muiden alueiden menestystarinoita kovin herkästi.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Tuo määrä on kysymys, mutta pienissä luokissa on turvallisempaa oppia ja opettajalla riittää vielä kädet ja silmät huomioida, mitä tapahtuu. Isommissa ei.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos Nato- junaa edistetään, on varsinaisesta jäsenyydestä pidettävä sitova kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Panostetaan uusiutuviin energioihin, ei vanhaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli mitään muuta veroratkaisua ei esitetä kylkeen, äänestäisin ei. Tämä pienentää entisestään verotuloja ja vie rahoituspohjaa peruspalveluilta.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Juuri kun vihdoin asia on saatu päätettyä, sitä ei missään nimessä saa lähteä kumoamaan! Sivistysvaltio!

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Päihdetyötä pitkään tehneenä, tiedän, että tähän pitäisi vastata ei ammattinäkemyksen puolesta. Mutta en usko, että tämä yksinään muuttaa mihinkään suuntaan Suomen päihtymyshakuista kulttuuria. Apu ja muutos siihen tapahtuu kodeissa ja koulussa ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä (julkisessa keskustelussa) ja nuorten piirissä.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Äänestäisin tai ainakin haluaisin äänestää puolueeni kantaa vastaan. Olen kotoisin Itä-Suomesta, missä ruotsia opiskellessa, kieltä ei koskaan tarvittu, eikä siihen koskaan törmännyt. Muiden kielten tarve oli paljon suurempi ja olisin mieluusti oppinut esimerkiksi ranskaa kunnolla englannin ohella koulussa. Ja nyt katsottuna, ehdottomasti venäjää. Kielten oppiminen yleisesti on erittäin hyvästä, ja siitä on apua taas uusien kielien oppimisessa. Suhde ruotsin kieleen olisi toinen itäisessä Suomessa, jos sitä aidosti tarvitsisi ja opiskelu lähtisi tarpeesta. Nyt tietysti harmittelen, ettei kieli luista paremmin, mutta pelkästään kielen pänttääminen ei edesauta historiakontaktia eikä kulttuurin ymmärtämistä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Jos raha laitettaisiin julkisen liikenteen rahoitukseen.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

"Uudenmaan tiet" on aika laaja käsite. Täällä kulutus on melkoinen tietyillä tieosuuksilla, joten niitä on hoidettava - ja hoidetaankin. Rataliikenne on ekologisempaa, julkista liikennettä, joten siihen tulee panostaa.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Nyt kun päätökset kuntaliitoksista ja myös metropolihallinnosta on tiedossa, mikään ei alueella muutu. Metropolihallinto olisi kevyenä niin löyhä, että se ei saa mitään konkreettista aikaiseksi. Nykyiset toimijat eivät valitettavasti ole olleet kovinkaan tehokkaita, vaan kukin kunta ajaa omaa etuaan, eikä alueen. Olisiko alueen etu sitten suuret kunnat, en tiedä. Erityisen kuntajakoselvityksen mukainen malli, missä isot kunnat olisi jaettu n. 50000 asukkaan lähikaupunkeihin, jotka vastaivat peruspalveluista ja varmistaisivat lähidemokratian toteutumista, kuulosti hyvältä.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Isoja yksiköitä perustellaan turvallisuudella. Matkat palveluihin ovat kuitenkin kasvaneet ja sekin lisää riskejä. Pieniä yksiköitä, lähellä asukkaita, on syytä olla. Niissä voidaan antaa ensihoito ja vaativampiin hoitoihin kuljetetaan suurempaan sairaalaan, mutta silloin asiakas on jo hoidon piirissä.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Rahan olisi seurattava perässä. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta samalla tavalla ottaa tulokkaita. Eli jos valtio turvaa myös taloudelliset edellytykset paremmin, suhtaudun huomattavasti suopeammin. Ja kyllä, kuntien tulisi ottaa kiintiöpakolaisia huomattavasti laajemmin ja enemmän kuin nyt.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Jos vaalilupaukset ovat itsestä kiinni pelkästään, kyllä. Mutta politiikka on valtasuhteista kiinni, ja perustuu Suomen oloissa pitkälti kompromisseihin. Puolue voi luvata ajavansa jotakin asiaa, mutta jos sen kannatus on 8% se ei voi itsevaltiaana päättää asiaa, jolloin asiasta ei tule välttämättä luvatun näköistä. Omat lupaukseni yritin pitää sellaisena, että äänestäjät voivat seurata, toteutanko niitä. Ja jos en, ihan aiheellisesti saa tulla huutia.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä