Roni Kantola

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sekä että. Se ei ole koskaan helppoa, mutta nykyisessä järjestelmässä työn tekeminen on sekin vaikeaa. Helpompi sosiaaliturva nimenomaan parantaisi mahdollisuuksia tehdä työtä. Nyt elämme loukkujen maailmassa. Perustulo on tietenkin hyvä idea. Moni ajattelee heti, että se olisi suurikin summa, tai ettei sitä vähennettäisi pois toisesta päästä hyvin toimeentulevilta, mutta jo 500 euroa perustuloa voi pelastaa monia ihmisiä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä. Kauppiaalla - ja työntekijällä - tulee olla oikeus päättää. Työtäkin voitaisiin jakaa paremmin. Tärkeimpinä juhlapyhinä lienee hyvä olla korotettua palkkaa. Johan nyt on kumma, jos ei Suomessa ole muita tukimekanismeja kuin tällainen rajoittaminen.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo olisi portaattomampi ja ottaisi huomioon tilanteita, joissa pudotaan väliin, kuten opiskelijat, jotka eivät saa opintotukea, pienyrittäjät, pätkätyöläiset, epämääräisesti mielenterveydellisesti hankalat tapaukset. Perustulo voisi olla esim. 500-700 euroa. Uusia mikrosimulaatioita ja kokeiluja tulee tehdä, nyt pohjataan lähinnä Vihreiden tekemiin selvityksiin. Muualta maailmalta on kuitenkin tullut hyviä tuloksia. Tilanne on hullunkurinen, sillä nykyinen viime kädessä annettava toimeentulotuki ottaa huomioon puolison tulot, toisin kuin työmarkkinatuki, jolta tuo kriteeri on poistettu, ja vielä suurempi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha (jota ei edes rahoiteta työttömyyskassoilla, työttömyysvakuutusrahastolla jne.), joka on ollut sitäkin ennen riippumaton puolison tuloista.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Minimityöajasta voidaan sopia, mutta sopimuksen täytyy olla hyvin selkeä. Moni yritys ei välttämättä voi antaa työaikaa hirveästi, ja senkin pitäisi olla OK. Sen sijaan esimerkiksi karensseja ei tulisi tuolla työmarkkinatukeen, jos tuollaisesta työstä sitten kieltäytyy. Sosiaalitukien tulisi muutenkin mukautua paremmin, mutta mieluusti ilman kummempia selvityksiä, eli perustulona. Suurin osa minimityöaikaa puolustelevista perusteluista pohjautuu juuri sosiaaliturvan huonouteen.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisuus on hieman epäreilua esim. köyhempiä kohtaan. Se on lähinnä moraalinen tuki työteliäille ihmisille. Tietenkin suuremmista palkoista on suurempi juttu pudota. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voitaisiin vähitellen vähentää kohti normaalia sosiaaliturvaa. Se voisi olla myös omarahoitteisempi, eli kyllä liitot ja kassat saisivat itse maksaa sitä halutessaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Eurosta irrottautumisen perustelut ovat hataralla pohjalla. Ei ole mitään täsmälääkettä talouteen. Euro on kätevä. Jos euro kaatuisi, kaatuisimme markkoinemmekin. EU:n talouspolitiikan tulee tietenkin olla järkevää, eikä pankkeja saa tukea ja päästää finanssitaloutta hallitsemaan reaalitaloutta liikaa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on perushyödyke, jota ei oikein voida verottaa nykyistä enemmän varsinkaan huono-osaisimpien takia. Ruokaa ei voi myöskään verottaa progressiivisesti. Ruokaan ei voida myöskään oikein soveltaa haittaverotusta, joka muuten olisi hyvä pohja jopa ainoaksi veroksi, jos yksinkertaisempaan suuntaan haluttaisiin mennä. ALV:n hyöty on tietenkin sen tasaisuus, eikä sitä voi niin hyvin kiertää.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Onhan se parempi keino kuin velka, jota voi tietenkin olla siinä määrin kuin sitä voidaan maksaa takaisin vähitellen. Leikkaamisesta puhutaan kuitenkin usein, kun leikataan tärkeimmistä perusasioista. Menoja ei voi leikata miten sattuu, mutta tehostamisen paikkoja löytyy monesta kohdasta. Arvovalintojakin tulee kyllä tehdä; minä en halua leikata perusasioista, pieniltä ihmisiltä, ympäristöltä tai vapauksilta. Päinvastoin, taloutta voidaan tutkimustenkin mukaan tasapainottaa juuri investoimalla tällaisiin tärkeisiin asioihin. Sekä turvallisuus että aktiivisuus lisääntyvät.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Näiden asioiden ei tarvitse liittyä toisiinsa. Ei niitä välttämättä verottaa tarvitsisi. Kyllä hyvätuloisillekin kuuluu lapsilisät. Tavallaan parempi on ajatella asiaa niin, että lapsi on kuitenkin ihan erillinen ihminen, vaikka saakin monenlaista tukea vanhemmiltaan, ja lapsilisä olisi vähän kuin alennettu perustulo. Verojen progessio on
ihan hyvä asia, mutta se voidaan ottaa tuloistakin. Lapsilisä ei kuitenkaan välttämättä riitä pienituloisille, eikä pieni tulojen mukaan
astettainen väheneminen olisi välttämättä huono asia. Yhteiskunnan kannalta tarvitsemme kyllä lapsia ja perheiden tukemista, mutta toisaalta väestönkasvu on muuten ongelma. Sen ei tulisi kuitenkaan vaikuttaa perustavanlaatuisiin oikeuksiin.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä varmasti on. Sen sijaan näitä voitaisiin tehostaa monella tavalla, ja samalla vain parannettaisiin palvelun tasoa. Perustulo on yksi keino. Terveyspalveluissa tehostaminen on hankalampaa, ja terveyspalveluiden tulisi olla lähempänä ilmaista. Sosiaalipalveluiden tulisi perustua enemmän asiakkaiden vapaaehtoisuuteen ja asiakaskohtaisuuteen. Lisäksi uusia joustavampia ja helpompia järjestelmiä tulisi kehittää, mm. nettipalveluita, anonyymejä palveluita, yhteisten tilojen ja muiden resurssien helpompaa käyttöä, jolloin oma aktiivisuus pääsisi vapaamin valloilleen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuuspoliittinen asema on pitkälti mielikuvien varassa, eikä Nato tuo siinä paljon etua, vaan on osa kärjistävää retoriikkaa. En tarkoita, että Suomea tulisi syyttää, jos se liittyisi Natoon, mutta käytännössä näin tultaisiin luultavasti tekemään.

Venäjän tilanne on vaarallisen totalitaristinen. Joka tapauksessa Nato on jo menettänyt mainettaan huonoilla toimillaan, vaikka täytyy muistaa, että Nato ei ole yhtä kuin Yhdysvallat. EU:n ja pohjoismaiden puolustusyhteistyö olisi parempi ja puolueettomampi vaihtoehto. Joskus hamassa tulevaisuudessa Venäjäkin voisi tulla mukaan, tosin muutos on mahdollista melko lyhyessäkin ajassa.

Sodan kannalta Nato voisi toki mahdollisesti vahvistaa Suomen asemaa, ei kai sitä voi kiistää, mutta sen hyödyt voivat jäädä marginaalisiksi.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisien tehtäviä voitaisiin tietenkin karsiakin, mm. kannabiksen osalta. Joitakin tehtäviä voitaisiin jopa siirtää muille tahoille. Silti varsinainen paikallispoliisin kenttätyö ja muukin poliisien työ on tärkeää. Poliisi ehkäisee rikollisuutta ja tuo tärkeää turvallisuudentunnettakin jo olemassaolollaan. Ei näistä ihmisistä voida pahemmin leikata. Poliisilaitosta voidaan kuitenkin varmasti tehostaa muuten.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin uhka on hyvin marginaalinen. Vaarallisia henkilöitä voitaisiin kuitenkin edelleen käännyttää. Kansalaisuuden saamisen ehtona voitaisiin kuitenkin pitää jonkinlaista koulutusta ja kielitaitoa. Se voisi ehkäistä myös maahanmuuttajien aiheuttamia mahdollisia haittoja, samoin kuin syrjäytymisen ja eriytymisen ehkäiseminen. Terrorismi on usein nuorten syrjäytettyjen ihmisten käsissä - samoin kuin vaikkapa koulusurmat. Asiaan liittyy tietenkin myös ääriaatteellisia järjestöjä. Näiden valtaa ei voida mitenkään yksinkertaisesti estää, vaan ihmisten sivistäminen ja hyvinvointi on tärkeintä, ja tietenkin itse rikoksiin puuttuminen.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Ratkaisuna tilanteeseen on vähittäin auttava kulttuurinen ja taloudellinen yhteistyö ja vapaus, ja ennen kaikkea Venäjällä toivottavasti tapahtuva maltillinen oppositiopolitiikka. Venäjän etupiiripolitiikka on monimutkainen asia. Siihen liittyy taloudellisia motiiveja, Venäjän kokemaa turvallisuuteen liittyviä motiiveja ja kansallismielisiä motiiveja. Lopulta kansallismieliset motiivit ovat se uhka, ja Venäjällä ollaan ajauduttu melko paljon totalitarismin suuntaan. Etenkin Piraattipuolueen ajamat asiat ovat Venäjällä huonossa huudossa, ja se on olennaisia syitä Venäjän vaarallisuudelle, eikä ainoastaan siis vaarallisuudelle, vaan ihan venäläisille itselleenkin. Sananvapaus, avoimuus ja ihmisten yhdenvertaisuus tarvitsisivat puolustajaa. Venäjällä on 66 % kaikesta omaisuudesta on 1 % hallussa. Venäjän media syöttää jatkuvaa propagandaa nostaen vastakkainasettelua ja syyttäen aina muita. "Harmi" kyllä, Suomen on ehkä hieman yrittämällä yritettävä vaikuttaa hyvältä venäläisten silmissä, vaikka sinänsä ongelma on enemmän hallinnossa kuin venäläisissä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuuden tarkoituksena on juurikin turvata yksityisyyden suojaa ja vapauksia. Se on siis väistämättä ristiriidassa. Hyvät aikeet verkkovalvonnassa olisivat tietenkin melko ymmärrettävä asia, mutta koskaan ei tiedä, kenen käsiin tehokkaat työkalut pääsevät. Verkkovalvontaa voidaan tehdä jonkin verran vakavimmissa tapauksissa, mutta ei alistamalla kaikkea verkkoliikennettä valvonnalle.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Ensin vastasin, että jokseenkin eri mieltä. Koulutus on ihan hyvä ja universaali asia. Isis on hyvä pysäyttää. Irakin hallituksen joukot lienevät luotettavia, eikä koulutus haittaisi, vaikka joukossa olisikin piilossa myös ääritoimintaa kannattavia. Koulutus ei myöskään aiheuttane Suomelle uhkaa, ja mitä useampi kantaa kortensa kekoon, sitä vähemmän terroristit voivat kaikkia uhkailla. Isiksen vastaisessa taistelussa tarvitaan tietenkin pikaisia keinoja, mutta muuten taas "Islamin uhkaan" ei tehoa sellaiset keinot. Isiksen jäsenet tulee myös mieluummin saada oikeuden eteen kuin tappaa. Isiksen vastaisessa taistelussa voidaan käyttää myös varojen jäädyttämistä ja jopa karkotuksia Suomessa, mutta moni ääritoiminnasta kiinnostunut voi olla Suomen kansalainenkin. Isiksessä toimineita tulee tuomita rikoksista ihmisyyttä vastaan, mutta toisaalta myös sopeuttaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Vapaaehtoisen eutanasian mahdollistaminen vaatii tietenkin tarkkoja hoitotahtosopimuksia. Ylipäätään hoitotahdon olisi parempi olla ihmisen toiveiden mukaan joustavampi, eli hoitotahtolomakettakin tulisi uusia. Hoidosta kieltäytymisessä on nyt ongelmia, esim. jos ihminen suostuu hengityskoneeseen, niin sen jälkeen ei voisikaan asettaa lisäehtoja, kuten että hoito lopetettaisiin, kun silmät eivät enää liiku.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Jopa puolet yksityistämis- ja ulkoistamistapauksista ovat epäonnistuneita ihan jo rahallisesti, ja palveluita on jouduttu ottamaan takaisin kuntien hoidettaviksi. Silti asia voitaisiin hoitaa hyvinkin, mutta tällöinkin yksityistämisen taustalla olisi joka tapauksessa julkishallinnolliset tahot ja palvelut olisivat ensisijaisesti julkisia. Silti tarvitaan entistä hybridimallisempia ratkaisuja ihan jo palveluiden laadun parantamiseksi.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mutta kyttääminen ja syyllistäminen turhista asioista on sekin monelle arkipäivää. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Huostaanotto on monimutkaisempi asia, siinä vastaus on sekä että. "Nykyistä herkemmin" voisi tarkoittaa hyvinkin pienten asioiden valvomista, mitä en kannata, mutta "nykyistä paremmin" olisi parempi. Tässä myös vapaudet olisivat hyvä asia esim. vanhempien ja lasten tapaamisten suhteen, kun monesti tapaamisoikeutta on turhaan rajattu liikaa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Minkä ihmeen takia vanhuksen omaisten tulisi kustantaa hänen hoitoa? Omaishoitajia tulisi tukea enemmän, niin rahallisesti kuin palveluilla. Vanhuksen vastuun hoitokustannuksista pitäisi olla suhteellisen pieni ja jopa olematon, ellei kyseessä ole edelleen erityisen hyvätuloinen vanhus. Vanhuksen ei tulisi muutenkaan missään vaiheessa joutua repimään toimeentuloa tai likvidoida omaisuuttaan. Vanhuudelle ei oikein voi mitään, ja sen mukana tulee asioita, joille ei oikein voi mitään. Näistä tulee ottaa yhteistä vastuuta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mutta toisaalta kuntien eroilla voidaan myös luoda turvaa, sillä näin demokratia on monipuolisempaa, ja ihminen voi jopa valita asuinpaikkansa kunnan ominaisuuksien perusteella. Terveyspalvelut voidaan siis järjestää monellakin tavalla. Enemmän valtion tasolta tulevat terveyspalvelut eivät kuitenkaan veisi niinkään pois kunnilta niiden itsehallintoa. Valtion tehtävänä on kuitenkin edistää yhteistyötä ja tietenkin minimipalvelut on taattava. Sote-uudistus lähtee hyvältä pohjalta, mutta se on liian suuri järkäle, eikä poista hallinnon päällekkäisyyksiä ja erillisyyksiä, ja lisäksi toimeenpaneva taso olisi edelleen käytännössä kunta.

Kuntia voitaisiin silti ajatella vähän kuin pieninä omina valtioinaan, eikä se ole kovin paha asia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Teollisuuden kilpailukyky pikemminkin paranee ilmastonmuutoksen hillitsemisen myötä. EU:n ja Suomen tulee asettaa paineita myös muille maille. Talouden kilpajuoksu on muutenkin kestämätöntä. Suurin hyöty tulisi nyt resurssien paremmasta käytöstä, ei resurssien tuhlaamiseen pohjautuvasta talouden kasvattamisesta. Teollisuuden sijasta palvelut ja virtuaalisuus ovat tärkeämpiä arvon tuottamisessa. Teollisuuden tehtävänä on tehostaminen, ja se on ilmastonmuutoksenkin hillitsemisen keino. Teollisuutta tulee siis myös juurikin tukea, koska tehostuminen tarkoittaa myös ekotehokkuuden kasvamista. Sen sijaan yritystuet ovat ongelmallisia. Tukemisen tuleekin olla muuhun perustuvaa, kuten yhtenäiseen infrastruktuuriin ja moninaisen toiminnan ja sitä kautta esimerkiksi hajautetun "tehotuotannon" ja pienten toimijoiden teollistumisen tukemista.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltu ruoka on täysin turvallista ihmisen terveydelle, ja sitä tukevat kaikki tieteelliset tutkimukset. Geenimuunneltu ruoka on jopa turvallisempaa kuin muu ruoka, koska sitä valvotaan tarkemmin. Hyvin kaukaa haettu haitta voisi olla ennemmin juuri geenimuunnellun ruoan kasvimyrkkyjen ja haitta-ainepitoisuuksien vähäisempi määrä joiltakin osin, sillä yksipuolisen turvallinen ruoka voi olla haitallista kuin liian liaton elinympäristökin.
--
Sen sijaan ympäristölle geenimuunnellussa ruoassa on muutamia potentiaalisia riskejä, mutta niitä on myös tavanomaisessa ruoantuotannossa esim. jalostuksen ja yksipuolistumisen kautta. Näitä ovat ekologiset vaikutukset mm. tuholaishyönteisten vähentyessä, koska niistä voi olla ympäröiville ekosysteemeille hyötyäkin. Lisäksi horisontaalinen geenisiirto voi haitata maatiaiskantoja ja luonnonkantoja. Sen sijaan bakteereille tavallisempaa horisontaalinen geenisiirtoa tapahtuu joka tapauksessa. Vaikutusta ympäröivään luontoon tuleekin tutkia tarkasti.
--
Lisäksi geenimuunneltujen eläinten kasvattaminen ei ole välttämättä eläinsuojelullisesti oikein. Hormonit ja antibiootit eivät sinänsä liity geenimuunteluun, mutta ne ovat myös ympäristöriskejä.
--
Lisäksi geenimuuntelulla voi olla sosiaalisia ja ekonomisia haittavaikutuksia, kuten Monsanton tapauksesta voidaan huomata. Se ei ole kuitenkaan varsinaisesti geenimuuntelun syy. Esimerkiksi DNA:n patentoiminen tulisi kieltää, ja se onkin Piraattipuolueen ohjelmassa. Ruoantuotannon monopoliasemien purkaminen on tärkeää. Toista viljelijää ei voi syyttää geenimuunnellun lajikkeen "varastamisesta".
--
Nykyiset lait kuitenkin juuri asettavat suuremmat yritykset etuoikeutettuun asemaan, sillä geenimuunnellun lajikkeen tuominen markkinoille on tehty niin hankalaksi.
--
Muuten geenimuuntelulla voidaan saada hyviä hyötyjä, kuten kylmänkestävyyttä, ja jopa torjunta-aineitakin voidaan vähentää.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Miksi ihmeessä ei? Ihmisiä tässä kaikki olemme. Turvapaikanhakijoiden kanssa ollaan toimittu välillä todella epäoikeudenmukaisesti, ja parannusta tilanteeseen tarvitaan. Suomeen otetaan pakolaisia melko vähän verrattuna muihin maihin. Jopa kehitysmaihin otetaan enemmän pakolaisia.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Perustavimmanlaatuisia palveluita ei tule heikentää, mutta kaikkea ei voi saada kaikkialle. Tiivis kaupunkiasuminen on ekologisinta, ja monet palvelut voidaan järjestää paljon paremmin. Haja-asutusalueille voidaan tarjoita joitakin erityisiä palveluita, esimerkiksi liikkuvina palveluina, mutta muuten esim. luonnon lähellä asuminen ja halvemmat asunnot ovat ne omia etujaan vastapainona.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Itse olin kyllä 30 oppilaan luokassa, ja se oli oikein mukavaa. 20 oppilaan ryhmäkoko on kuitenkin ihan toimiva rajaus. Opetusryhmien on voitava tosin olla suurempiakin, kun mennään esim. virtuaalisemman opetuksen puolelle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Se nyt tietenkin olisi täysin väärin, jos Suomi vietäisiin Natoon ilman kansanäänestystä. En nyt puhu kuitenkaan siitä. Vaikka moni Naton kannattaja kannattaakin Nato-jäsenyydestä äänestämistä, niin minä Naton vastustajanakin kannatan sitä, vaikka en siitä oikein pitäisikään. Lähtisin mieluummin tässä tilanteessa kuitenkin kansanäänestysaloitteen linjalle. Eli ensin mahdollistaisin tuollaisen kansalaisaloitetta vastaavan aloitteen, joka olisikin kansanäänestykseen velvoittava, jos vaikkapa 50 000 ihmistä tukee aloitetta. Lisäksi kannatan suorempaa demokratiaa muutenkin. Delegatiivinen demokratia olisi hyvä vaihtoehto. Siinä voisi valita jonkin toisen edustamaan itseään kaikissa tai joissakin kysymyksissä, tai sitten jättää äänensä itselleen. Mutta jos verrataan muita asioita, joista kansanäänestyksiä voitaisiin järjestää, niin Nato ei ole ensisijainen.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan sinänsä ydinvoimaa, mutta asia ei ole ongelmaton. Riippuu tapauksesta. Suomen energiankäyttö on kuitenkin jopa vähentynyt, ja sitä voidaan jatkaa. Uusiutuva energia ei kuitenkaan pysty kaikkeen ainakaan vielä. Ydinvoiman tulisi olla kolmannen tai neljännen sukupolven ydinvoimaa, fuusiovoima olisi toivottavaa tulevaisuutta. Ulkopoliittisiakin aspekteja asiassa on, eli esim. Venäjältä ei voida oikein tilata ydinvoimalaa. Periaatepäätös on tietenkin eri asia. Uraanikaivokset ja ydinjätteen sijoittaminen ovat myös ongelmallisia, mutta näihin tulee etsiä ratkaisuja.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroa voidaan kyllä alentaa pieni- ja keskituloisilta. Jossakin tapauksessa ehkä suurituloisilta, mutta ehkä tulevaisuudessa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei. Lisäksi myös lukumääräneutraali avioliitto tulee sallia. Lisäksi muutkin sukupuolia koskevat epätasa-arvoiset kohdat tulee korjata. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmannen sukupuolen tunnustamista ja sukupuolen poistamista lainsäädännöstä muuten, ja esim. sen ei tulisi näkyä henkilötunnuksessa. Uusi transsukupuolisia koskeva laki tulee myös viedä läpi, ja nykyisestä lainsäädännöstä poistaa naimattomuusvaatimus ja steriliteettivaatimus. Samalla myös intersukupuolisten oikeuksia parannettaisiin, mutta lisäksi heidän leikkeleminen lapsena on kiellettävä.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Tästä olisi lähinnä hyötyä paremman alkoholikulttuurin myötä. Lisäksi jo yksilönvapaudet ja taloudelliset vapaudet riittävät perusteluksi.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Sama koskee toista toista kotimaista kieltä, eli suomea. Suomen kaksikielisyyttä ei tule kuitenkaan poistaa. Opiskelijalla tulee olla vapaus valita mitä kieltä haluaa opiskella. Kannatan tosin sitä, että tilalle tulisi kuitenkin pakollinen kieli, joka voitaisiin valita entistä suuremmasta valikoimasta. Tämä voitaisiin toteuttaa etäopiskelulla, fyysisellä yhteistyöllä ja muutenkin nykyaikaisemmilla menetelmillä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksut ovat hyvä idea. Se ei voi olla kuitenkaan kovin suuri, koska liikkuminen kuuluu köyhillekin. Tärkeämpää olisi panostaa hyvään joukkoliikenteeseen ja parkkipaikkoihin asemien lähellä. Ruuhkamaksuille ei ole kuitenkaan kunnollista toteutuskeinoa. GPS-seuranta ei tietenkään käy. Eri teille sijotettavat pisteet ovat hankalia ja niitä tulisi olla tuhoton määrä. Puomit olisivat hidastavia, kamerat muuten
ongelmallisia, RFID-tunnisteet taas edelleen yksityisyyden kannalta huonoja. Ruuhkamaksu voisi olla myös jonkinlainen lupa, jonka poliisi voisi satunnaisesti tarkistaa. GPS voisi mahdollisesti olla yksisuuntaisesti käytössä, eikä autoon tallennettaisi varsinaisia reittejä, vaan ainoastaan virtuaalisten vyöhykkeiden ohittamisen määriä niin, että olisi päiväkatto. Asia tulisi kuitenkin selvittää kunnolla. Lisäksi laitteiden toimittajien kanssa ei tulisi taas mokata. Lisäksi esim. Ollilankin ajama kilometrivero olisi entistä hankalampi. Haittaverotus voi ihan hyvin kohdistua polttoaineeseenkin.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Miksi ratayhteyksien parantamista tulisi lykätä teiden kunnostamisen takia? Tiet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Tosin ratayhteyksienkin rakentaminen on hieman kyseenalaista, vaikka joukkoliikenne ja varsinkin junaliikenne onkin kannatettavaa. Ratayhteydet tulee suunnitella hyvin ja niiden tulee mennä asutuskeskittymien läpi.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolihallinto voisi periaatteessa toimia muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, ja näin yhteistyö voidaan toteuttaa tehokkaammin kuntia purkamatta. Paikallisempaa demokratiaa kuitenkin tarvitaan. Kuntaliitoksetkin voivat olla hyviä, mutta esim. pääkaupunkiseudulla se yhtenäistäisi keinoja mahdollisesti huonoonkin suuntaan. Moni asia voidaan kuitenkin hyvin ulkoistaa metropolihallinnolle. Tällöin voidaan harkita asioita tapauskohtaisemmin, eikä yhdistyä könttänä. Metropolihallinto tuo myös uusia tasoja demokratiaan, mikä on hyvä asia. Metropolihallinnon ei tulisi kuitenkaan olla kuntien hallinnon pohjalta valittava, vaan sinne äänestettäisiin edustajia erikseen, tai/ja metropolihallinnossa voitaisiin ottaa käyttöön suoraa demokratiaa. Toisaalta metropolihallinosta voi tulla helposti myös himmeli, vain uusi taso aikaisemman hallinnon päälle, ja se voisi lisätä ristikkäisyyksiäkin. Täytyy pitää huolta sen keveydestä.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Suurempia yksiköitä on jo. Ne eivät enää kovin pitkälle tehosta terveydenhuoltoa. Perusterveydenhuollon pitää joka tapauksessa olla mahdollisimman lähellä, ja näin tiiviisti asutulla seudulla se on mahdollisempaa, joten miksi emme säilyttäisi hyötyä. Hoitajia joka tapauksessa lisää, ja hybridimenetelmiä hoitoon, esim. kalliista ja epämiellyttävästä laitoshoidosta ja sairaalavuoteista pois. Sen sijaan erikoissairaanhoito on hyvä olla suurissa yksiköissä, se on parempi tae terveydelle, koska erikoissairaanhoidossa on kuitenkin aivan toisella tavalla resursseista pulaa, eikä niitä voi lisätä yhtä helposti kuin hoitajia, mikä on sekin vaikeaa.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Ongelmana tässä on ihan jo sekin, että kiintiöpakolaisia ikään kuin sijoitettaisiin sinne minne halutaan, eikä heiltä kysyttäisi. Kiintiöissä on monia muitakin ongelmia, ja vaikka pakolaisten määrää suhteutettaisiin kunnan asukaslukuun, niin resurssit eroavat silti. Lisäksi asiasta tulisi helposti sellainen, että vertailtaisiin sitten näitä pakollisia pakolaisia, jolloin heitä ajateltaisiin lähinnä haittana. Muuten on kuitenkin kannatettavaa yleisesti segregaationkin välttämiseksi saada pakolaisia moneen paikkaan. Pakolaisia on kuitenkin suhteellisen vähän, ja on muita maahanmuuttajia. Valtio voi kyllä rahoittaa tukipalveluita ym. moneen kuntaan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Tietenkin. Toisaalta delegatiivisessa/nestemäisessä demokratiassa edustaja voitaisiin vaihtaa paremmin lennosta, jos hän ei pidäkään lupauksistaan kiinni. Nyt joudutaan odottamaan neljä vuotta ja unohtelemaan. En kuitenkaan laittaisi vaalilupauksista pitämistä lakiin. Vastuu onkin paljolti myös äänestäjällä.

Tietenkin voi tulla vastaan tilanteita, joissa huomataan, että toinen lähestymistapa asiaan olisikin parempi. Tällöin kansanedustaja voi parhaansa mukaan perustella lupauksensa rikkomista. Lupauksen varsinaisen tavoitteen ei tulisi kuitenkaan muuttua, vaan keinojen.
--
Melko yleinen tapaus on lupausten unohtaminen puoluekurin takia. Mielestäni tällaista ei tule tehdä. Piraattipuolueen kannat ovat melko yhtenäisiä ja johdonmukaisia. Jos kuitenkin edustajaksi äänestettäisiin joku, joka ei ole jostakin asiasta samaa mieltä kuin piraatit yleisesti, olisi hänen vastuullaan silti ehkä ennemmin toteuttaa äänestäjiensä toiveita, olettaen, että he ovat häntä tuon asian takia äänestäneet.
--
Yksi tärkein asia vaalilupauksista kiinnipitämisessä on se, ettei kansalaisten usko politiikkaan vähenisi.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä