Marketta Mattila

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Kannustinloukkujen tähden työn vastaanottaminen ei ole aina kannattavaa tai hyöty jää nimelliseksi. Enemmistö työttömistä tekisi töitä, jos niitä olisi. Sosiaalituen varassa elävät vapaamatkustajat ovat kohujulkisuutta, joka harvan kohdalla on totta. THL:n tuore raportti vahvistaa, että perusturva ei riitä kohtuulliseen minimikulutukseen. Väestömielipide on, että yksi aikuinen tarvitsee asunnon ja verojen jälkeen elämiseen 720 euroa kuukaudessa. Peruspäivärahalla (705 euroa miinus verot) tämä ei onnistu.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppojen vapaata aukioloa voidaan perustella talouskasvulla, työllisyydellä ja matkailulla. Nyt pelisäännöt ovat osin sekaisin, sillä suuri osa päivittäistavarakaupoista ja ABC-ketjujen myymälät ovat varsin vapaasti auki. Suosin perusteltua vapauttamista esim. turismin perusteella, mutta koko yhteiskunnalle 24h-malli ei ole hyvä suunta. Yhteinen lepopäivä rauhoittaa viikkorytmiä, luo kansalaisille mahdollisuuden muunkinlaiseen yhteisyyteen kuin kuluttamiseen, ekologiaa unohtamatta.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo on selkeä ja oikeudenmukainen malli, joka keventäisi byrokratiaa. Vihreiden esittämä 560 euron perustulo on myös positiivinen malli. Sillä on myös psykologinen merkitys - noyryyttämisen ja anelemisen sijaan se olisi reilu kaikille, oli kysymyksessä sitten vajaatyökykyinen tai itsensätyöllistävä taiteilija. Perustulon toteuttaminen edellyttää silti kenttäkokeilua, joka on seuraavalla hallituskaudella syytä panna toimeksi.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollasopimuksen velvoittavuus työntekijälle ja karenssitulkinnat pitää korjata, mutta säilyttäisin silti sekä työnantajan että työntekijän oikeuden joustavaan sopimiseen. Koska jo 80 000 työntekijällä on nollasopimus, erityisesti nuorilla, on epäkohta, että työntekijä irtisanoessaan sopimuksen joutuu karenssiin, vaikka työnantaja ei tarjoaisi lainkaan töitä. Palvelualalle ja pienyrittäjille sopimukset tuovat joustoa, että he kykenevät työllistämään. Antti Rinteen halu kieltää nollasopimukset on silmien sulkemista jo muuttuneelta työelämältä, jossa freelancer- ja keikkatyö on tavallista. Kielto toisi luultavasti lisää vuokratyöfirmoja.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyysturvan ongelma on jako kahden luokan kansalaisiin. Kohua herättänyt ehdotus ansioturvareformista, jossa ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi kaikille, mutta kesto lyhenisi, on reilu idea. Lain vaatima yhdenvertaisuus ei toteudu nyt, sillä vakituisessa työsuhteessa olevia suositaan yrittäjien ja pätkätyöläisten kustannuksella. Heikonkin työttömyyskorvauksen saaminen nykyisin vaatii työttömältä toiminimen haltijalta sitä, että toiminimi lakkautetaan. Lyhennetty ansiosidonnainen korvaus tekisi mallista kustannusneutraalin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Oikea vastaus olisi en osaa sanoa, mutta kallistun aavistuksen verran Paul Krugmanin kannalle, joka pitää Suomen euroa virheenä. Silti on väitetty, että Ruotsin parempi pärjääminen ei liity rahaliiton ulkopuolisuuteen. Ilman devalvaatiota Suomen keinot ovat kuitenkin rajoitetut.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan alvin nosto olisi kova isku, sillä yhä useampi joutuu kamppailemaan perustoimeentulon kanssa. Verotuksen alentamiseen ei silti ole varaa - se myös hyödyttäisi enemmän niitä, joilla jo muutenkin käyttävät runsaammin rahaa ruokaan.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Velkaantumiskehitys yhdistettynä lamaksi muuttuneeksi talouden alamäkeen on kestämätön yhdistelmä. Korjausreseptit sen sijaan menevät pieleen, jos leikkaus muuttuu itsetarkoitukseksi. Suomen pahin ongelma on talouden jämähtäminen. Korkotaso on historiallisen alhaalla eikä Suomi ole velkakirjamarkkinoilla suursijoittajien murheenkryyni. Talouden tasapainottaminen menoleikkauksin tarkoittaisi puuttumista sosiaali- ja terveysmenoihin sekä koulutukseen, jotka ovat välttämättömiä ja myös työllistävät. On hyvä muistaa, että julkisen sektorin osuus BKT:sta on 20 prosenttia.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Samansuuruinen ja yhtäläinen lapsilisä on hyvinvointivaltion universaali oikeus, jota ei ole syytä purkaa. Nyt toteutettu lapsilisäleikkaus johti mutkikkaaseen lapsivähennysapparaattiin, joka on kallis toteutettava. Sen verottaminen vaatisi myös siirtymistä jonkinlaiseen perheverotukseen, joka on ajatuksena jälkijättöinen ja vanhanaikaisesta maailmasta.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

OECD:n vertailu vuodelta 2013 kertoo, että suomalainen terveydenhuolto ei ole kovin kallista, vaan alle keskiverron. Suomessa sen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9 prosenttia. (esim. Saksa 10,9, Hollanti 12). Sosiaalipalvelujen osuus taas on suurempi. 2013 sosiaaliturva maksoi 5,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna - sen suhde bruttokansantuotteeseen oli peräti 31,3 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole syy Suomen huonoon taloustasapainoon, vaan oire siitä. Osuus kasvaa talouden sakatessa ja työttömyyden lisääntyessä. Hyvinvointivaltio ei nytkään pysty pitämään perusturvan varassa olevien ihmisten puolia. Varhaisen puuttumisen tukiverkot ovat heikot, mielenterveysjonot pitkiä ja lastensuojelu resurssipulassa. Nykyisten palvelujen heikentäminen johtaisi yhä paneviin ongelmiin, joiden jälkihoito on kallista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen itärajan muuttuminen aseistetuksi Nato-rajaksi ei ole toivottava tulevaisuusnäkymä. Turvallisuuden vahvistamisen sijaan se toisi todennäköisesti uusia jännitteitä. Maailmanpoliittisen epävarmuuden keskellä kantoja Naton suhteen ei silti pidä lukita, vaan jäsenyyden eduista ja haitoista on syytä tehdä selvitys seuraavalla hallituskaudella. Suomen pitää olla valpas. Yhteistyö Ruotsin kanssa on tiivistynyt ja lisääntyy edelleen, myös Nato-ratkaisu on molemmille maille yhteinen asia.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisit ovat huolissaan resurssien vähentämisestä, joka uhkaa sisäistä turvallisuutta. Jo nyt pieniltä paikkakunnilta on lakkautettu poliisiasemia. Lapissa tilanne on erityisen ankea. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ehdottanut ratkaisuksi pikkutaajamiin yksin toimivia kyläpoliiseja. Tämä olisi hyvä uudistus, toisin kuin Paateron aiempi idea kaduilla partioivista vapaehtoisista kodinturvajoukoista. Poliiseja on viime vuosina koulutettu vähemmän kuin mikä on vuotuinen eläkkeelle siirtyvien poistuma (300), mutta tänä vuonna tilanne korjaantuu. Positiivista on, että poliisin tilastojen mukaan väkivaltarikollisuus ja törkeät huumausainerikokset ovat vähentyneet. Automaattinen nopeusvalvonta on laskenut liikennerikkomuksia. Perusresurssipulaa silti on, etenkin yhä kansainvälisemmän ja järjestäytyneemmän harmaan talouden tutkimiseen tarvitaan vielä lisää tehoa. Se olisi kustannustehokasta, sillä harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle taloudellisina menetyksinä 4-6 miljardin euron tappiot.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomen maahanmuutto on varsin maltillisella tasolla. Suomi ei ole kovin houkutteleva kohde kuten naapuri Ruotsi, joka viime vuonna otti vastaan liki 100 000 turvapaikan hakijaa. Europan rajoja vartioidaan melko tarkasti, lisäksi Dublin-asetuksesta johtuen pakolaisten hakemukset käsitellään EU:n sisällä maassa, johon on ensimmäiseksi tultu. Maahanmuuttajien enemmistö on tullut Suomeen avioitumisen, työn tai opiskelun tähden. Maahanmuuttopolitiikka EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville on varsin kireää. Radikalisoitumisen ja terrorismin kasvualustaa ovat huono kotouttaminen, kantaväestön epäluulo ja syrjintä työelämässä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla saattaa olla löyhä suhde uskontoon, siksi netin kautta leviävä jihadismi on polttoainetta epävarmoille ja seikkailunhaluisille nuorille. Maahanmuuton ja terrorismin välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä, sillä ISISin riveihin on siirtynyt myös täysin kantasuomalaisia taistelijoita.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän nouseva patriotismi ja maanmiespolitiikka, joka suojelee myös ulkomailla asuvia venäläisperäisiä kansalaisia, ovat molemmat uhkia. Suomessa asuu 80 000 venäläistä, myös strategisilla alueilla tehdyt kiinteistö- ja maakaupat ovat huolettavia. Jos poliittinen tilanne eskaloituu pahasti, myös entinen Suomen suuriruhtinaskunta kenties halutaan nähdä osana äiti-Venäjän valtapiiriä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Sekä valtion turvallisuus että yksityisyyden suoja ovat tärkeitä. Tasapainon löytäminen on vaikeaa, siitä kertoo myös se, että puolustusministeriö laajentaisi oikeuksia, mutta liikenne- ja viestintäministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä korostetaan viestinnän luotettavuuden ja suojan arvoa, vahva tietoturva on myös kansallinen kilpailutekijä. Sotilaallinen ulkomaantiedustelu on tärkeää, mutta poliisin valtuuksien lisäämisen suhteen olisin varovaisempi. Jo nyt on tapahtunut virka-aseman väärinkäyttöä. Tietoyhteiskunnan valvontakoneisto on jo järeä ja se voi riistäytyä myös käsistä. Nyt Suomessa on yhä luottoa oikeusvaltioon, mutta kuka voi taata sen, että kerätyt tiedot pysyvät tietomurroilta ja väärinkäyttäjiltä suojassa?

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Taistelutilanne Irakissa ja Syyriassa on varsin tulenarka ja mutkikas, mutta Isisin eteneminen ei saa jatkua. Viattomien ihmisten julma tappaminen ja kulttuuriperintökohteiden tuhoaminen on järkyttävä tragedia. Suomessa huolta aiheuttaa se, että Isis on kehottanut kannattajiaan tekemään iskuja, jos joku maa ryhtyy toimiin sitä vastaan. Suomi ei voi silti piiloutua muuan maailman selän taakse. Pohdinnassa oleva noin
50 sotilaan osallistuminen Irakin hallituksen joukkojen koulutukseen on paikallaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Itsemurhan avustaminen ei ole Suomessa kielletty teko. Ongelmaksi asia tulee silloin, jos kuolemaa haluava parantumattomasti sairas potilas on täysin liikuntakyvytön ja tarvitsee jonkun, joka toteuttaa kuoleman. Lääkärin tehtävä ei ole pitkittää kärsimystä silloin kun edessä on vääjäämätön ja mahdollisesti tuskallinen kuolema. Sairaalla pitää olla oikeus päättää omasta elämästään.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkiset palvellut ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Verovaroilla rahoitettujen palvelujen pitää olla tasaveroisesti kaikkien kansalaisten saatavilla. Yksityiset palveluntuottajat ovat tarpeellinen ja usein innovatiivinen täydentäjä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimii jo 15 000 yritystä, niiden osuus on kolmannes koko sektorista. Nyt monessa kunnassa on sote-uudistuksen pelästyttämänä ulkoistettu koko terveydenhoito yksityiselle ketjulle. Se ei pitkällä tähtäimellä ole viisasta, sillä monopoliasemat muuttuvat helposti rahastusloukoiksi.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lastensuojelun avohuollossa oli vuonna 2013 peräti yli 88 000 lasta ja nuorta. Mahdollisiin ongelmiin puututaan ainakin teoreettisesti entistä herkemmin, sillä lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain jälkeen. Se on madaltanut ilmoituskynnystä ja edellyttää myös sitä, että ilmoitus käsitellään ripeästi. Lakia on kritisoitu siitä, että se voi joskus johtaa sosiaaliviranomaisen mielivaltaan - pelkkä ”huoli” lapsesta voi laukaista kodin ulkopuolelle sijoittamisen. Nykyisin lastensuojelua syytetään sekä liian herkästä puuttumisesta perheiden yksityisyyteen että heitteillejätöstä, josta Vilja Eerikan murha on järkyttävä todiste. Yleisellä tasolla uuden sosiaalihuoltolain henki on hyvä, sillä nyt perheiden pitäisi saada tukea myös ilman lastensuojeluilmoitusta. Monesti tavallinen kodinhoitoapu voi olla ratkaiseva pelastus. Tärkeää olisi, että perheitä tuettaisiin, eikä ratkaistaisi lapsen ulkopuolisella sijoituksella niitä ongelmia, joihin on tuen puutteessa ajauduttu.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on myös paljon omaishoitajia, joista monet tekevät raskasta hoitotyötä vapaaehtoisesti ilman korvausta. Palveluja on purettu ja yhä heikkokuntoisemmat vanhukset asuvat omissa kodeissaan. Kiireisten minuuttiaikataululla pistäytyvien kotihoitajien käynnit eivät ole ilmaisia. Tehostettua palveluasumista tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Omaan maksukykyyn suhteutetun osuuden jälkeen vanhukselle ei usein jää eläkkeestä muuta kuin pieni käyttövara. Peritty maksu ei kata koko hoidon kustannuksia. Silti keskivarakkaan vanhuksen ulosmittaaminen hoitoa vastaan on pakkoyhteiskunnan armottomuutta. Varakkaimmat vanhukset ostavat omat laadukkaat hoivapalvelunsa jo sieltä mistä haluavat.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Väittämä on konstikkaasti muotoiltu. Niin kauan kun terveyspalveluja rahoitetaan pääasiallisesti kuntien keräämillä verovaroilla, niin toki kansalainen pitää oman kunnan puolia rahapotin jaossa ja maksuosuuksissa. Tasa-arvo terveyspalveluissa toteutuu parhaiten väliportaan hallinnon kautta, johon liittyy suorien vaalien lisäksi verotusoikeus.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on globaali haaste, jonka mittaluokkaa ei voi laittaa samalle viivalle teollisuuden lyhyen tähtäimen kilpailukyvyn ja kvartaalitalouden kanssa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii ihmiskunnalta uusia teknologisia innovaatioita ja siihen liittyvä uusi teollinen toiminta uusine palveluverkkoineen on tulevaisuuden työtä. Suomelle energiamurros tarjoaa uuden näkökulman kilpailukykyyn, jos uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvää teknologiaa lähdetään määrätietoisesti kehittämään.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellun ruuan terveysvaikutuksista on vielä verraten vähän tutkimustietoa. Gm-soijarehu ja jotkut valmisruuat ovat jo täällä. Vaikka geenimuuntelu on jalostamisen pidemmälle viety muoto, niin eläin- ja kasvigeenien sekoittaminen on kovan luokan luonnon peukaloimista, joka voi johtaa yllättäviin seurauksiin.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Dublinin sopimuksen tähden se EU-maa, johon turvapaikanhakija ensimmäiseksi tulee, on vastuussa hakemuksen käsittelyprosessista. Pakolaisruuhka on johtanut siihen, että tulijoita on sijoitettu suljettuihin säilöönottokeskuksiin ja alkeellisiin leireihin vuosikausiksi etenkin Kreikassa. Italiassa ja Maltalla. Suomesta turvapaikkaa haki viime vuonna 3651 henkilöä, Ruotsista 90 000 ja koko Euroopan alueelta 600 000. Suomi voisi ottaa lisää vastuuta.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on jo huolestuttava uusi maaltapakoaalto käynnissä, joka tyhjentää kyliä ihmisistä ja palveluista etelän keskuksiin. Maaseutu on voimavara - puhdas ruoka, uusiutuva energia, luonto ja matkailu ovat kansantalouden resursseja, joilla tulevaisuudessa on yhä suurempi arvo. Huoltovarmuus on tärkeä. Kauas syrjäseudulle muuttava tekee tietoisen valinnan eikä tietenkään voi vaatia samoja lähipalveluja kuin keskuksen asukas. Tasavertaisuuden vuoksi maaseutua ei saa silti autioittaa pelkäksi sellukattiloiden materiaaliresurssiksi.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien koosta väitellään. Tätä on tutkittu melko vähän, mutta voitolla on käsitys, jonka mukaan ryhmien pienentäminen parantaa oppilaiden menestystä ja viihtyvyyttä. Ryhmien koon pienennys pitäisi kohdistaa peruskoulun ala-asteelle, siten että luokilla 1-2 oppilaita olisi 16 ja luokilla 3-6 20 oppilasta. Ratkaisevaa on toki oppilasaines, monesti yli 20 oppilaan ryhmät toimivat. Silti on jo nyt on vaarana, että erityisesti niissä kunnissa, joissa peruskoulu muutenkin on huonoissa kantimissa, joudutaan säästämään kasvattamalla ryhmäkokoja. Eriarvoistumisen ehkäisyn kannalta ryhmäkoon maksimin määrittely 20 oppilaaseen voisi olla paikallaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Nato on yhtä suuri asia kuin Suomen liittyminen Euroopan Unioniin. On selvä, että näin suuresta päätöksestä on oltava kansallinen yksimielisyys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoima on vanhan maailman kallista energiapolitiikkaa. Panokset pitäisi käyttää uusiutuvan energian ja uuden teknologian hyväksikäyttöön, joka tarjoaisi Suomelle uutta työtä ja tuotekehittelyä. On vastuutonta tehdä päätös 200 000 vuoden ydinjätetaakasta tulevien sukupolvien puolesta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Vähiten ansaitsevien verotuksen alentaminen on perusteltua. Suomella ei silti ole varaa alentaa verotusta korkeimmissa tuloluokissa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Peruuttaminen olisi demokratian vastaista poukkoilua, sillä enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittoa. Eduskunnan päätös oli linjassa tämän näkemyksen kanssa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaisen alkoholikulttuurin kannalta viinien ja vahvojen oluiden myynnin salliminen olisi tuhoisaa. Jo nyt närkästystä herättänyt keskioluen laimentaminen olisi THL:n ja Vattin tutkimuksen mukaan vähentänyt alkoholinkulutusta 6-12 prosentilla, millä olisi ollut huomattavia positiivisia terveysvaikutuksia.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Toisena kotimaisena kielenä ruotsin kieli on tärkeä osa maan kulttuuria ja identiteettiä. Yhteisen historian lisäksi Ruotsi on yhä tärkeä yhteistyö- ja kauppakumppani. Epävakaassa maailmassa pohjoismaisella yhteistyöllä on suuri arvo. Itä-Suomessa kielivaihtoehto voisi silti olla myös venäjä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Helsingin seudulla on pääosin hyvin toimiva joukkoliikenne, jota pian valmistuva Kehärata ja Länsimetro tukevat. Tärkeää olisi jouduttaa myös poikittaisliikennettä parantavaa Raidejokeria. Tiemaksut olisivat ekologinen ratkaisu ja erittäin toimiva keino vähentää autoilua. Urbaanin metropolialueen liikenne pitää rakentaa muutoin kuin yksityisautoilun varaan. Joko tietullit tai ajokilometrien mukaan määräytyvä maksu tuottaisi HSL:n arvion mukaan 165 miljoonaa euroa. Tämä summa voitaisiin käyttää alueen liikenteen kehittämiseen.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tietullit olisivat yksi tapa rahoittaa Uudenmaan teiden kunnostamista. Myös kevyen liikenteen väylistä on pula, Sipoon osalta vaarallinen Nikkilä-Söderkulla-tie tarvitsisi sellaisen. Raideliikenne on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, Espoon kaupunkiradan lisäksi henkilöjunaliikenteen aloittaminen Kerava-Nikkilä-rataosuudella on kestävää liikennepolitiikkaa. Hyvää kehitystä on, että Helsinkiin suunnitellaan säteettäisiä ja pitkittäisiä pikaraitioteitä, moottoriteistä taas luotaisiin kaupunkibulevardeja. Pitkään vireillä ollut 25 kilometrin Raide-Jokeri Espoosta Itäkeskukseen voisi jatkua Etelä-Sipoon kautta Porvooseen.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Helsingin, Vantaan, Espoon, Sipoon, Kauniaisten ja Tuusulan eteläosan muodostama Suur-Helsinki olisi mammutti ja uhka demokratialle. Jonkinlaista metropolihallintoa sen sijaan tarvitaan, sillä alue on talouskasvun ja toimeliaisuuden veturi ja sen kehittäminen vaatii yhteistoimintaa.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Suuruus ei tarkoita aina tehokkuutta, usein päinvastoin. Esimerkiksi nyt voimaan tullut päivystysasetus edellyttää, että synnytykset keskitetään vain yli tuhat synnytystä hoitaviin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Porvoossa tästä taisteltiin, sillä kaupungissa on Uudenmaan kustannustehokkain synnytyssairaala. Synnytyskeskityksen osalta on tavoiteltu koko maassa 20 miljoonan teoreettista säästöä. Se tämäkikn säästö voi johtaa kalliiseen medikalisaatioon - monet äidit valitsevat pitkän matkan pelossa mieluummin suunnitellun sektion.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Velvoittamisen sijaan pitäisi puhua kannustamisesta. Jos kunnassa on vallalla nihkeä mieliala pakolaisten vastaanottoon, kotouttaminen tuskin etenee hyvin. Onnistunut Närpiö ja vähemmän onnistunut Lieksa ovat ääripäitä. Suomen melko pientä pakolaiskiintiötä on syyrialaispakolaisten tähden nostettu viime ja tänä vuonna vähän yli tuhanteen. Haasteena on ollut löytää halukkaita kuntia, mutta etenkin viime vuonna uusia pakolaisia vastaanottavia kuntia on lähtenyt mukaan, osin taloudellisen tuen kannustamana.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vastaisin tähän mielelläni, että vaalilupauksista täytyy pitää kiinni. Jos vaalilupaus on huono ja jopa tyhmä, siitä kiinnipitäminen ei ole kenenkään etu. Silloin pitää reilusti myöntää, että mieli on muuttunut. SDP:n Jutta Urpilaisen vaalilupaus 2011 siitä, ettei eläkeikää nosteta SDP:n ollessa hallituksessa, on klassikko. Eläkeikää nostettiin vuonna 2013. Tämän ristiriidan Urpilainen kiersi HS:n haastattelussa (7.8.2013) toteamalla, että koska koska uudistus toteutuu vasta 2017, vaalien lupaus pätee.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä