Birgitta Johansson

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturva ei kohdennu riittävästi sitä todella tarvitseville.

Sosiaaliturvaan liittyvät kannustinloukut tulee purkaa, jotta työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tai määrää voitaisiin rajoittaa, mutta samalla tulee pitää huolta työpaikkojen lisäämisestä, työllistymisen esteiden poistamisesta ja kaiken ikäisten mahdollisuuksista työllistyä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mutta se ei saa johtaa työntekijän oikeuksien polkemiseen.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Mallin toimivuutta olisi aihetta kokeilla. Ns. negatiivinen tulovero perustulomallina estäisi todennäköisesti hyvin sosiaaliturvaan liittyvien kannustinloukkujen syntymisen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Sitovien rajoitusten sijaan tulisi kehittää lisää joustavia työllistämisen mahdollisuuksia, jotta mahdollisimman moni pääsisi töihin edes vähäksi aikaa, jos vaihtoehtona on pitkä työttömyys.

Pienyrittäjillä on harvoin varaa taata työntekijöille tiettyä tuntimäärää. Pienyritysten mahdollisuutta työllistää satunnaisesti tulisi kuitenkin helpottaa. Tästä hyötyisivät niin työntekijä, yrittäjä kuin kansantalous.

Ns. nollasopimukset voivat joissain tapauksissa olla liikaa työnantajaa suosivia ja antavat mahdollisuuden minimoida kulut ja maksimoida voitot työntekijöiden kustannuksella. Tällainen on lainsäädännöllä estettävä.

Toisaalta on myös tilanteita joissa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Silloin nollasopimukset on voitava sallia.

Nollasopimustöiden vastaanotto ei saisi välittömästi vaarantaa työttömyysturvaa tai muita tukia, eikä nollasopimusten teko saisi heikentää yrityksen muiden työntekijöiden asemaa. Jos tämä onnistuu, nollasopimukset voivat joissain tapauksessa olla yksi keino parantaa työllisyyttä ja kannustaa edes tilapäiseen työntekoon.

Hankala talous- ja työllisyystilanne vaatii erityistoimenpiteitä. Jopa työntekijöiden etujärjestö Akava on hiljattain ehdottanut työttömien pätkätöihin palkkaamisen mahdollistamista ilman syyperustetta

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työllisyyden esteiden poistamista, työpaikkojen tarjontaa ja kaiken ikäisten työllistymismahdollisuuksia tulisi kuitenkin samanikaisesti merkittävästi lisätä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tässä ei kysytä mielipidettä eurosta eroamiseen vaan siihen, pärjäisikö Suomi tällä hetkellä paremmin mikäli ei kuuluisi euroalueeseen.

Suomen tilanne verrattuna euroalueen ulkopuolisiin Euroopan maihin ei ole kovin hyvä, joten on aivan perusteltua esittää kysymys, olisiko Suomen tilanne tällä hetkellä erilainen ilman euroalueen jäsenyyttä.

Yksi euron aiheuttama ongelma on se, ettei se anna mahdollisuutta devalvointiin tai oman keskuspankin muihin auttaviin toimenpiteisiin. Toisaalta euro antaa vakautta, pitää korot matalina ja helpottaa maiden välistä kaupankäyntiä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan alv kohdistuu kaikkiin tuloluokkiin saman suuruisena, eli käytännössä eniten pienituloisiin.

Verotuksen kohdentamisen avulla tulisi kuitenkin paremmin kannustaa terveellisten valintojen suuntaan.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Sellaisia leikkauksia, jotka eivät aja ihmisiä todelliseen ahdinkoon, voidaan jonkin verran tehdä.
On kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei tekemisen, investointien ja innovaatioiden mahdollisuuksia leikata liikaa, koska Suomi ei muuten pääse jaloilleen.

Kestävyysvajeen torjunnassa on nyt ensisijaisesti panostettava ihmisten terveyden ylläpitämiseen ennaltaehkäisevästi. Myös työurien pidentäminen on tärkeää.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Jonkinlainen porrastaminen tulojen mukaan voisi tulla kysymykseen.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Menojen supistamiseksi on ensisijaisesti panostettava fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitämiseen ennaltaehkäisevästi. Terveellisen ruoan, riittävän unen ja liikunnan asemaa ihmisten jokapäiväisessä elämässä on tuettava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Maailmantilanteen viimeaikaisten muutosten takia ainakin selvitys Nato-jäsenyydestä olisi perusteltua tehdä seuraavalla hallituskaudella.

Joka tapauksessa on pidettävä huolta oman puolustuksen uskottavuudesta ja tehtävä yhteistyötä muiden maiden, esimerkiksi Ruotsin kanssa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisi tulisi hätätilanteissa saada aina paikalle nopeasti. Se, ettei viranomainen auta pyydettäessä, saa rikoksen kohteeksi joutuneissa aikaan turvattomuutta ja ahdistusta.

Tällä hetkellä poliisin resurssit rikosten selvittämiseen eivät myöskään ole riittävät.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

On kuitenkin selvitettävä maahantulijoiden taustat erittäin tarkasti ja tehtävä hyvää yhteistyötä muiden maiden viranomaisten kanssa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Välitöntä uhkaa ei ole, mutta tilannetta tulee tarkkailla. Maakauppojen osalta tulisi edellyttää vastavuoroisuutta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valvontaan liittyvässä lainsäädännössä ja käytetyssä teknologiassa pitää huolehtia siitä, ettei yksittäisten kansalaisten tietosuoja vaarannu.

On kaikkien etu, että viranomaisilla on riittävät resurssit kansalaisten turvallisuuden takaamiseen ja vakavien turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyyn.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

YK on esittänyt, että jäsenmaiden tulee kaikin tavoin vastustaa ISILin toimintaa.

Alueelle tulee lähettää vain vapaaehtoisia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityistämisen tulee olla yksi vaihtoehto silloin, kun se on järkevää. Hinnan ohella myös palvelun laadun tulee olla valintakriteeri.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää varmistaa eri viranomaisten välinen tiedonkulku siten, että apua tarvitsevat myös saavat sitä viivytyksettä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tässäkin voitaisiin harkita jonkinlaista tulotason mukaista progressiota.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kunnat ovat ihmistä varten.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on suuri, pian ratkaisematon ongelma, ellei sen etenemistä saada lähivuosina pysäytetyksi. Toteutuessaan se aiheuttaisi maailmanlaajuisen kriisin ja saisi aikaan peruuttamatonta tuhoa. Siksi ilmastonmuutoksen torjumisen on oltava etusijalla kaikessa päätöksenteossa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja teollisuuden kilpailukyvyn ei kuitenkaan pitäisi olla vastakkainasettelun aihe, vaan ympäristöystävälliset ratkaisut ja innovaatiot tulisi nähdä Suomessa kilpailuetuna ja nousevana vientituotteena.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltujen tuotteiden turvallisuudesta ei ole vielä varmaa tutkimustietoa.

Lähtökohtaisesti geneettisen monimuotoisuuden väheneminen on aina ongelma.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Hengenvaarassa oleville pitää aina järjestyä turvapaikka, mutta pakolaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun takia tulisi kaikin tavoin edistää ja tukea heidän mahdollisuuksiaan elää omaa kulttuuriaan, uskontoaan ja maantieteellisiä olosuhteitaan mahdollisimman hyvin edustavissa maissa, joissa syrjäytymisen vaara ei ole niin suuri.

Joidenkin pakolaisryhmien työttömyysprosentti Suomessa on tällä hetkellä noin 50%. Tämä osoittaa, ettei järjestelmä ole vielä kovin toimiva. Mielestäni vastaanotettavien määrää tulisi lisätä vasta, kun saadaan Suomessa jo olevien pakolaisten elämänlaatu paremmaksi siten, että heidän elämänsä täällä on kaikin tavoin mielekästä.

Kehitysapua pitäisi sen sijaan lisätä, koska sen avulla apua tarvitsevia voidaan usein auttaa omassa kotimaassaan tai lähialueilla. Myös muuten on tehtävä kansainvälisesti töitä sen hyväksi, että pakolaisilla olisi mahdollisuus turvallisesti palata kotimaahansa niin halutessaan.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomi on pidettävä asuttuna. Kaikilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen ja turvalliseen elämään ja yrittämiseen omalla kotiseudullaan.

Pääkaupunkiseudun kasvattaminen on lopetettava, ja suunnattava voimavaroja siihen, että ihmisillä olisi todellinen mahdollisuus valita asuinkuntansa ja asumismuotonsa. Myös maaseudulla asumisen on oltava jatkossa todellinen vaihtoehto. Suomen asuttuna pitäminen tukee vahvasti työllisyyttä.

Emme saa antaa käydä niin, että ihmiset vedetään muutamaan suureen kaupunkiin, ja muusta Suomesta tulee periferia, jossa vaikkapa monikansallisten kaivosyhtiöiden on helppo mellastaa, kun ei ole enää ketään puolustamassa kotiseutuaan.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Olen tehnyt vuosia sekä aineen- että luokanopettajan viransijaisuuksia erilaisilla ala- ja ylästeilla sekä lukioissa, enkä itse näe opetusryhmien kokoa kynnyskysymyksenä koulussa viihtymiselle ja hyville oppimistuloksille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Ennen sitä tulisi kuitenkin tarkkaan tutkia ja ennustaa eri vaihtoehtojen pitkäaikaiset seuraukset.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoimaan liittyy vaikeita ympäristökysymyksiä alkaen uraanin louhimisesta, käytön aikaisista riskeistä terrorismin uhka mukaan lukien, päättyen ydinjätteen loppusijoitusongelmiin.

Suomessa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä jo 35% energiasta, ja 95% alan yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto tukee yrittäjyyttä ympäri maan, kun ydinvoimala työllistää vain tilapäisesti ja paikallisesti.

Uutta ydinvoimalaa ei tarvita, koska suurimpia kulutushuippuja voidaan tasata tuontisähköllä, kunnes uusiutuvat energiamuodot, erityisesti aurinkoenergiaratkaisut ovat laajamittaisessa käytössä.

Cleantech kasvoi Suomessa vuonna 2012 15%, kun muu teollisuus kasvoi vain 0,7%. Cleantechin kehitystä tulee edistää, ja tehdä Suomesta puhtaan energian mallimaa. Alalla voi piillä mahdollisuudet jopa "uuteen Nokiaan".

Jotta osaamisemme olisi katu-uskottavaa, meidän tulee osoittaa puhtaan energian toimivuus käytännössä satsaamalla siihen, ei vanhanaikaiseen ydinvoimaan.

Nyt suunniteltu uusi ydinvoimala sitoisi meidät nykysuunnitelmien valossa myös entistä enemmän Venäjän yhteyteen, kun kaikkien muiden Euroopan maiden tavoitteena on päinvastoin vähentää riippuvuutta Venäjästä.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Verojen alennus pitäisi tässä tilanteessa kohdentaa niihin tuloluokkiin, joiden kohdalla se parantaa ostovoimaa, eli pieni- ja keskituloisiin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Tätä voitaisiin kokeilla myös Suomessa, Euroopassa viinien myynti ruokakaupoissa on yleistä.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Voitaisiin kuitenkin selvittää sellaisen vaihtoehdon mahdollisuutta, jossa ruotsi olisi varsinainen pakollinen kieli vain kaksikielisissä kunnissa, ja muissa riittäisi kielen alkeiden oppiminen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ilmanlaadun ja liikenteen sujuvuuden kannalta kannatettava vaihtoehto, mutta toisaalta moni lähialueen asukkaista lakkaisi käyttämästä keskusta-alueen palveluita ja kauppoja, mikä taas haittaisi yritysten toimintaedellytyksiä.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että liikenne saadaan toimimaan sujuvasti ja turvallisesti. Myös liikenteen aiheuttamat päästöt ovat silloin pienemmät.

Kaikkia liikennemuotoja on kehitettävä tasapuolisesti ihmisten erilaisten liikkumistarpeiden takia, mutta samalla pyrittävä tehokkaasti ympäristöystävällisempään suuntaan.

Tieremontit on tehtävä niiden käynnistyttyä nykyistä nopeammin. Liikenteelle aiheutuvat haitat kestävät nykyisin monin paikoin liian pitkään

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Pääasia on, että käytössä on mahdollisimman yksinkertainen ja tehokkaasti toimiva ratkaisu, jossa päätöksenteko on sujuvaa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet elinympäristöönsä todellisia.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Asia on tullut esille keskusteluissa ja myös mediassa, mutta tilanne tulisi selvittää vielä tarkemmin.

Hoitoon tulee päästä aina nopeasti, ja hoidon on oltava laadukasta.

Potilasturvallisuus on tässä tärkein asia, ja yleensä se toteutuu isoissa hyvinvarustelluissa yksiköissä paremmin.

Jos sairaalaverkkoa harvennetaan, kaluston kehittämiseen (ensihoitoyksiköt, ambulanssihelikopterit) tulisi siinä tapauksessa panostaa enemmän.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Kunnat tuntevat omat resurssinsa parhaiten.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lupaukset tulee aina pitää.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä