Timo Harakka Valitaan

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

OIkeistopoliitikot nostavat suuren mekkalan aina, kun ilmenee, että joku nostaa etuuksia aiheetta. Kuitenkin tutkimusten mukaan suuri osa leipäjonojen asiakkaista ei osaa hakea sosiaaliturvaa, johon he olisivat oikeutettuja. Järjestelmä on aivan liian vaikea ja mielivaltainen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

En näe suurta ongelmaa aukioloaikojen vapauttamisessa, kunhan työntekijöille maksetaan sopimusten mukaiset palkat hankalista työajoista.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Työelämä on rajussa ja pysyvässä muutoksessa. Kun yritykset valikoivat työvoimansa tarkoin, yhteiskunnan on kannettava vastuunsa siitä, että mahdollisimman moni pääsee antamaan panoksensa yhteiseen hyvään ja kokemaan osallisuutta ja tarpeellisuutta.
Suuri osa työvoimasta ei työllisty muutoin kuin tavalla tai toisella tuetusti. Tukien ja etujen venkslaamisesta on ennen pitkää syytä siirtyä selkeään perustuloon. Se, minkä tasoinen, minkä mallinen ja mitä etuja koskeva perustulosta tulee, vaatii vielä monta vääntöä ja väittelyä.
Perustulo ei voi olla liian avokätinen, jotta se ei maksa mahdottomia. En hyväksy sitäkään, että se kustannetaan hyvätuloisten kohtuuttomilla veronkorotuksilla. Tehtävä ei ole käytännössä helppo, mutta periaate ei siitä muutu.
Moni sanoo, että perustulo tappaa työhalut. Tosiasiassa perinteinen palkkatyö käy koko ajan harvinaisemmaksi. Perustulo vapauttaa ihmiset tilanteesta, jossa heidän on pakko myydä työtään vastentahtoisesti ja liian huonoilla ehdoilla.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset nollatyösopimukset pitää kieltää lailla. Yrittäjäriskin siirtäminen työntekijälle käy päinsä, jos sopimus ei estä tekijää myymästä työtään myös toisille ja määrittelemään tarjouksensa ehtoja. Jos taas jonkun työhön halutaan yksinoikeus, on sovittava vähimmäisehdot.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus mahdollistaa työttömälle uuden työn etsinnän ilman äkillisen köyhtymisen aiheuttamaa pakkoa ja paniikkia. Tutkimusten mukaan nykyinen järjestelmä ei parhaalla mahdollisella tavalla kannusta työllistymiseen. Järjestelmä on arvioitava uudelleen sen kannalta, mikä johtaisi tehokkaimpaan uudelleentyöllistymiseen, ilman ennakko-oletuksia kestosta ja tasosta, ja pyrkimättä vain ja ainoastaan menoleikkauksiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

42 maan vertailussa ilmeni, että Suomi on hyötynyt kaikkein eniten globalisaatiosta 1990-2011: keskimäärin 1500 euroa vuodessa per henkilö. Ikävä kyllä Suomen vienti on myös kärsinyt pitkitetystä taantumasta enemmän kuin minkään muun EU-maan.
Suomen vientiriippuvuus tekee vaikutuksesta äärimmäisiä. Toisin sanoen: kun eurolla menee hyvin, Suomella menee paremmin. Kun eurolla menee huonosti, Suomella menee vielä huonommin.
Koska eurolla oli yhdeksän hyvää vuotta (1999-2008) ja toistaiseksi kuusi huonoa vuotta (2009-2014), lopputulos on vielä positiivinen. Mutta jos jatkamme Saksan määräämää tietä, jossa yliarvostettu euro kurittaa Suomen vientiä ja valtiontalouksien kuristaminen tappaa kysynnän ja pitkittää lamaa edelleen, eurosta on vahinkoa Suomelle. Ja mikä vielä pahempaa, koko Euroopalle.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan alv:n korotus heikentäisi ennen kaikkea vähävaraisten ostovoimaa. Ruoan alv on EU-vertailussa kohtalaisen korkea.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Leikkaukset eivät riitä Suomen talouden nostamiseen. Se on liian helppo, mutta myös vahingolinen konsti.
Kaikkein tärkeintä on kestävä kasvu. Pidemmällä jänteellä kansantaloutta on kohennettava rakenteellisilla uudistuksilla, vientiteollisuuden monipuolistamisella ja uusilla menestysaloilla.
Valtion tuloja voidaan myös lisätä esimerkiksi maa- ja metsäomaisuuden kiinteistöverotuksella. Nykyisen kysyntälaman oloissa ei pidä ideologisista syistä sulkea pois palkankorotuksiakaan, jotka lisäisivät ostovoimaa.
Menoleikkauksia voidaan tehdä myös miljardiluokassa, mutta ne eivät saa uhata kasvua ja ostovoimaa. Siksi ne eivät ole ensisijainen tasapainotuksen väline.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Hyvätuloiset eivät tarvitse lapsilisiä. Kun lapsiperheitä kuitenkin halutaan tukea, heitä autettaisiin täsmällisesti korkeammalla lapsilisällä. Silloin perusteeton ja huonosti kohdistuva asuntolainojen korkovähennys voidaan poistaa ja saada aikaan vaalikauden aikana lähes miljardin euron säästö.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole mitään mittaria, jolla voisi osoittaa, minkä laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin "on varaa". Huonoina aikoina, jolloin "ei ole varaa", sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan entistä enemmän, jolloin niistä leikkaaminen aiheuttaa pysyvää vahinkoa. Korkeatasoinen, tasa-arvoinen ja kansainvälisessä vertailussa kustannustehokas terveydenhuolto on Suomen suuri menestystekijä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Juuri nykyisessä tilanteessa Nato-hakemus voisi pikemmin heikentää Suomen turvallisuutta. Suomen on pidettävä joka tapauksessa oma puolustuksensa kunnossa.
Nato-optio on silti pitää joka hetki toteuttamiskelpoisena.
Suomella ei ole turvallisuusongelmaa, jos varautuminen ja ennakointi vain toimivat. Nato-yhteistyö ja tiivis yhtiestoiminta Ruotsin kanssa ovat tärkeitä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Toisin kuin mediasta voisi päätellä, rikollisuus Suomessa on vuodesta toiseen laskenut.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tarvitsee osaajien maahanmuuttoa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Uhka on todellinen ja se on otettava huomioon. Viisas varautuminen edellyttää monenlaisia skenaarioita. Silti ei ole syytä paniikkiin tai hätiköintiin turvallisuuspolitiikan pitkäaikaisissa ratkaisuissa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälinen terrorismi ja kyberhyökkäykset ovat vakava ongelma. "Valtion turvallisuus" on niin vaikeasti todennettava perustelu, että sen väärinkäyttö on ilmeisen houkuttelevaa. Yksityisyyden suoja ja kansalaisvapaudet ovat niin tärkeitä arvoja, että niitä ei voi alistaa mielivallan uhalle.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Isis ja Boko Haram syyllistyvät rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Jos Suomesta on jotakin hyötyä näiden anteeksiantamattomien veritekojen nujertamisessa, velvollisuutemme on auttaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Arvokas kuolema on ihmisoikeus.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaisten terveyserot ovat kasvaneet, koska hyväosaiset nauttivat laadukkaasta työterveyshuollosta ja vähäosaiset ovat vain julkisten palveluiden varassa.
Julkisten palveluiden tasoa on parannettava ja kustannukset jaettava reilummin. Terveyspalveluiden rahoitus on vihdoin keskitettävä yhteen kanavaan, jotta yksityiset lääkäripalvelut eivät voi rajoituksetta kuormittaa julkista sektoria.
Kaiken kukkuraksi yksityspalvelut keskittyvät monikansallisiin firmoihin, jotka vievät suomalaisten veronmaksajien rahat kansainvälisiin veroparatiiseihin.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ehkäisevässä lastensuojelussa tehdään jo nyt paljon arvokasta työtä, joka luonteensa vuoksi jää näkymättömiin. Vain epäonnistumiset tulevat julki.
Laaja kouluterveydenhuolto, jossa seurataan koko perheen hyvinvointia, ei saa missään tapauksessa olla leikkauskohde.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Varallisuus on huomioitava hoitokustannuksissa. Ei voi olla oikein, että yhteiskunta kustantaa kalliit hoidot, mutta omaisuus jää koskemattomana perittäväksi.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien itsehallintoa ei voi hyysätä silloin, kun kunnat eivät hoida talouttaan kestävästi. Se ei ole sama asia kuin kuntalaisten ja kansalaisten tasaveroisuus. Mielestäni perustuslakia tulkitaan suomalaisten vahingoksi, kun sote-uudistusta ei saada aikaiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ristiriita on vain näennäinen. Suomen teollisuuden kilpailukyky paranee vahvasti silloin, kun se suuntautuu ilmastonmuutoksen torjuntaan - puhtaaseen, puhdistavaan, uusiutuvaan, kierrättävään ja tehostavaan tuotantoon ja palveluihin.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimanipuloidun ruuan terveyshaittoja ei ole tieteellisesti osoitettu. Se, että ruuantuotanon perusedellytykset keskittyvät muutamalle monikansalliselle suuryritykselle, on äärimmäisen vahingollista.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Välimerestä on tullut hauta, Kreikan ja Turkin rajasta keskitysleiri. EU ei kykene takaamaan paperittomille siirtolaisille ihmisoikeuksia. Sen sijaan, että vedetään piikkilangat mantereen ympärille, on panostettava varsinkin pohjoisen Afrikan ja Lähi-idän kehitykseen, koulutukseen ja tasa-arvoon. Vakaa ympäristö on EU:n itsekkäiden etujenkin mukaista, ja globaali reiluus sekä Suomen että EU:n edustamien arvojen johdonmukaista toteuttamista.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Perustuslain mukaan kansalaisilla on oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa. Luonnollisesti syrjäseuduilla ei voi olla kaikkia samoja palveluita kuin kaupungeissa, mutta mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole rahakysymys.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka kannatan kohtuullisen kokoisia opetusryhmiä, ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että ryhmäkoot vaikuttavat olennaisesti oppimiseen. Siksi sitä ei pidä lailla rajata.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Viimeksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut tämän kannan. Ratkaisu on niin merkittävä, että siihen on saatava kansalaisten enemmistön tuki.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Olen tullut mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ydinvoiman vastaisessa liikkeessä 1980-luvulla. Toisin kuin vaikka Matti Vanhanen, en ole muuttanut mielipidettäni. Ydinvoima ei ole puhdasta, uusiutuvaa energiaa, ja se on lyhytnäköinen mutta tuhansia vuosia vaikuttava ratkaisu. Aidosti uusiutuvat energialähteet - ja varsinkin Suomessa bioenergia - ovat sekä ilmastonmuutoksen että suomalaisen työllisyyden kannalta ainoa kestävä ratkaisu.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveron alentaminen suomalaisten palkansaajien keskituloon saakka (tällä hetkellä noin 2900 e/kk) lisää ostovoimaa ja työllistymisen houkuttelevuutta tehokkaimmin.
Äänestän myös hyväpalkkaisten tuloveronkorotuksia vastaan.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Perustuslain mukaan eduskunta on korkein päättävä elin. Sen päätöksiä ei pidä perua, jos kunnioittaa demokratiaa. Tässä tapauksessa laki on vieläpä lähtöisin kansalaisaloitteesta, jonka tarkoitus tuhottaisiin täysin.
Olen myös koko sydämestäni ajanut tasa-arvoista avioliittolakia.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Vain sillä edellytyksellä, että lailla tai asetuksella varmistetaan, että tuotot tulevat pääkaupunkiseudun kuntien hyväksi. Ruotsissa Tukholman ruuhkamaksut tulivat ensin pääkaupungin hyväksi, mutta sitten porvarihallituksen yleiseen budjettiin. Näin ei saa tapahtua Suomessa.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Vastakkainasettelu on näennäinen. Pääväylien kunnossapito on välttämätöntä, mutta Uusimaa ei voi kasvaa ja menestyä, jos asuinalueet eivät yhdisty sujuvasti työpaikkakuntiin. Lahden oikorata on todistanut, miten myönteinen vaikutus nopeilla ja ympäristöystävälilsillä yhteyksillä on aluekehitykseen. Seuraavaksi on kunnostettava Helsingin-Riihimäen osuus, jotta läntinen Keski-Uusimaa, Hyvinnkää ja jopa Nurmijärvi kytkeytyvät entistä paremmin metropoliin.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolimallsta ei pidä luopua, vaikka kokoomus sen vaalipaniikissaan kaatoi. 12 aluekeskuksen itsehallinto yhdistettynä metropolialueen demokratiaan on ainoa kestävä tie yli miljoonan asukkaan menestyksekkääseen tulevaisuuteen.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Suuri ei ole aina kaunista. Tammisaaren synnytyssairaala oli edelläkävijä, joka houkutteli asiakkaita ulkomailta asti. Sen lopettaminen heikensi aitoa laatua teknokraattisen tehokkuuden kustannuksella.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Vastentahtoisesti ei kannata pakottaa kuntia ottamaan pakolaisia. Viisaimmat kunnat ymmärtävät, että monikulttuurisuudesta voi hyötyä monin tavoin.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupaukset on tarkoitettu pidettäviksi. Eduskuntavaaleissa 1991 kaikki puolueet lupasivat vilpittömästi, että Suomen EU-jäsenyys ei tule ajankohtaiseksi. Maailma muuttuu niin rajussa tahdissa, että moni asia kääntyy neljässä vuodessa ennakoimattomaan asentoon. Silloin ei voi toimia vanhan oletuksen mukaan.
Suomalainen kansanvalta on onneksi niin aikuinen, että kansalaiset hyväksyvät päättäjille välttämättömän pelivaran - ja jos eivät, niin vaihtavat päättäjät seuraavissa vaaleissa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä