Saara-Sofia Sirén Valitaan

Vaalikone 2015 Varsinais-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvaa tulisi uudistaa sikäli kannustavammaksi, että työn vastaanottaminen olisi aina kotiin jäämistä kannattavampaa. Tulevaisuuden työelämässä on mahdollisesti yhä enemmän osa-aikaisia ja määräaikaisia työpätkiä, sekä keikkatöitä. Tarvitsemme enemmän joustoa työn ja etuuksien yhteensovittamiseksi, jotta järjestelmä kannustaa tekemään työtä myös muussa kuin vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Tukisi yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Vapauttaisin myös ravintoloiden aukioloajat.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo selkeyttäisi järjestelmää ja purkaisi päällekkäisyyksiä sekä byrokratiaa. Ennen kaikkea perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollasopimuksissa on kiistatta työntekijän näkökulmasta ongelmia, joihin tulisi lainsäädännöllä puuttua. Työsuhteiden vähimmäistuntimäärän betonoiminen on kuitenkin tulevaisuuden työelämän näkökulmasta aivan absurdi ajatus. Erityisesti pienten yritysten näkökulmasta työvoiman palkkaamisen ehtojen kiristäminen on ongelmallista. Yrittäjälle palkkaaminen on aina suuri riski ja vähimmäistuntimäärän rajaaminen tarkoittaisi monelle työnantajalle sitä, ettei uutta työntekijää voidakaan palkata lainkaan. Tämä vaikuttaisi siis sekä yritysten kasvumahdollisuuksiin, että työn tarjontaan heikentävästi.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Tanskassa on hyviä kokemuksia kannustavammasta mallista. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa täytyy kehittää, jotta työtä on aina kannattavaa vastaanottaa. Paremmassa mallissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa voidaan lyhentää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Olemme osa Eurooppaa, EU:ta ja euroaluetta. Euro muun muassa vakauttaa taloutta ja hintoja sekä mahdollistaa kasvua.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on jo muutoinkin Suomessa kallista. Ruoka on jokaisen elinehto. Perusruoka-aineksiin on kaikilla oltava varaa ja jo nyt ruoan verotus on korkealla. Ruokaan liittyvän verotuksen pitäisi mielestäni keskittyä kulutustottumusten ohjaamiseen kohti terveellisiä, eettisiä ja kestäviä valintoja.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Elämme yli varojemme, joten jatkuva velkaantuminen ei ole vaihtoehto. Meidän on löydettävä säästöjä, jotta talous saadaan tasapainotettua. Tilanne on sen verran haastava, että kaikkia keinoja tarvitaan.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen järjestelmä ja taso on hyvä. Lapsilisä on lapsen oikeus riippumatta vanhempien tulotasosta.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisellä rakenteella ei ole varaa jatkaa, jonka vuoksi tarvitsemme uuden sote-ratkaisun. Asioita voidaan tehdä uudella tavalla ja paremmin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suhtaudun Natoon positiivisesti. Valitettavasti ajankohta on tällä hetkellä kovin haastava.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Tekeviä käsiä on liian vähän. Eläköityvien poliisien tilalle ei palkata uusia riittävästi. Erityisesti haja-asutusalueet kärsivät resurssipulasta ja tutkintoja ei pystytä suorittamaan riittävän huolellisesti ja nopeasti. Luottamus poliisiin on vaarassa heiketä, mikäli tehtäviä ei pystytä hoitamaan tasokkaasti ja tehokkaasti.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja meillä on myös humanitäärinen velvollisuus auttaa hädässä olevia. Terrorismin uhkaan täytyy tietysti suhtautua vakavasti, mutta emme voi sulkea rajoja pelon vuoksi.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Uhka on tällä hetkellä varsin pieni, mutta tilannetta on syytä seurata tarkasti.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkkovalvonta tulee toteuttaa tavalla, joka kunnioittaa yksityisyyden suojaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Isisin järkyttävää, epäinhimillistä toimintaa ei voi vain seurata sivusta. Suomen osallistumista mahdolliseen koulutusoperaatioon (ei taistelutoimintaan) voidaan harkita erityisesti jos kaikki muutkin pohjoismaat ovat mukana.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli elämä on vain kärsimystä, eikä toipumiseen ole mitään mahdollisuuksia, tulisi sairaalla mielestäni olla mahdollisuus niin tahtoessaan arvokkaaseen, avustettuun kuolemaan. Tämä koskee erityisesti sairauksia, jossa kuolema on väistämätön ja tuskainen. Kysymys on tietysti kovin vaikea ja päätökseen liittyvän tuskan voi aidosti ymmärtää vain, jos tällainen tilanne osuu omalle tai läheisen kohdalle.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisillä tuskin on kovinkaan paljon väliä sillä, kuka palvelun lopulta tuottaa, kunhan palvelut ovat riittävän laadukkaita ja saatavilla.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Olen puhunut paljon varhaisen vaiheen, matalan kynnyksen, ennaltaehkäisevien perhepalvelujen puolesta. Esimerkiksi viime laman aikaan romutettu kotipalvelu tulisi palauttaa. Viime laman virheitä ei tule toistaa ja perhepalvelujen taso on varmistettava myös riittävillä resursseilla.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Perustasoiset palvelut kuuluvat tietysti kaikille varallisuudesta riippumatta. Nykyiselläänkin vanhus yleensä käyttää jo kuukausittaiset tulonsa hoitokustannuksiin. Hoitokustannusten ulottaminen varallisuuteen tai omaisten kukkaroon pitäisi sisällään suuren määrän ongelmia. Miten toimitaan, jos omaiset eivät ole tekemisissä vanhuksen kanssa? Millä tulotasolla omainen olisi velvollinen osallistumaan hoitokustannuksiin? Tulevaisuudessa erilaiset yksityiset palvelut ja palveluntarjoajat tulevat kuitenkin varmasti lisääntymään ja kasvattamaan suosiotaan ja hyvä niin!

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Sote-ratkaisussa kiistaa aiheuttaa erityisesti juurikin kysymys kuntien pääntäntävallasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat niin merkittävän osan kuntien budjeteista, että on ymmärrettävää miten kunnat kantavat huolta vallastaan. Tärkeämpää on kuitenkin se, että palvelujen järjestämistä katsotaan kokonaisuutena. Sote-ratkaisun keskeinen tavoite on turvata laadukkaat ja hyvät palvelut. Siksi tarvitaan uusi palvelurakenne. Nyt kun ratkaisua ei syntynyt, on hyvä palata perustavoitteen äärelle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Aikamme suurin haaste on ilmastonmuutos. Meillä on vain yksi maapallo ja jos emme huolehdi siitä, ei meidän pian tarvitse kantaa ylipäänsä huolta asioista kuten teollisuuden kilpailukyky. Meidän on kannettava vastuumme ja tehtävä voitavamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tässä työssä piilee myös mahdollisuuksia: kun etsimme ratkaisuja ympäristöhaasteisiin, tulemme samalla varmasti löytäneeksi myös uusia kasvumahdollisuuksia. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ympäristö- ja talousnäkökulmia ei pitäisi asettaa vastakkain, vaan kaikessa päätöksenteossa tulisi huomioida päätöksen vaikutukset taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmasta.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan tuotannossa tulisi mielestäni keskittyä lähtökohtaisesti luonnonmukaisuuteen, eettisyyteen ja kestävyyteen. Siten ruoka on varmasti turvallista ihmiselle, eikä tuotanto myöskään vahingoita ympäristöä. Geenimuuntelun vaikutuksista ihmiselle ja ympäristölle pitkällä aikavälillä ei vielä ole riittävästi tietoa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista on noin 1% ja velvoitteet tulevat EU-lainsäädännöstä. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa niin sanottuja kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Kiintiöpakolaisten määrää voisi mielestäni nostaa nykyisestä 750 henkilöstä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomen eri alueiden voimavarat ja erityiset vahvuudet on otettava käyttöön talouden täyden potentiaalin hyödyntämiseksi, mutta aluepolitiikan on silti nojattava vahvasti työhön ja tuettava kasvukeskuksia.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetuksen laatuun vaikuttavat myös muut seikat, kuin yksinomaan opetusryhmien koko. Kunnat tekevät budjettinsa puitteissa ratkaisut opetusryhmien kokoihin liittyen, eikä tätä ole mielestäni tarpeen rajata lailla. Kuntien velvoitteita ei tule lainsäädännöllä nyt yhtään lisätä tai kiristää - päinvastoin. Valtio voi toki erilaisin mallein kannustaa kuntia pienempiin opetusryhmiin. Kaikkiaan olen sitä mieltä, ettei meidän tule nyt taloudellisesti vaikeinakaan aikoina leikata koulutuksesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Mahdollinen Natojäsenyyden hakeminen edellyttää mielestäni kansan enemmistön tukea.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Energiapolitiikassa tulee mielestäni investoida erityisesti uusiutuviin energialähteisiin pohjautuviin, hajautettuihin energiaratkaisuihin. Ydinvoima on minulle henkilökohtaisesti yksi vaikeimpia poliittisia kysymyksiä. Toivoisin, että emme tarvitsisi ydinvoimaa. Ilmastonmuutoksen kannalta mitään päästötöntä energiamuotoa ei kuitenkaan pitäisi sulkea pois. Nykyisessä tilanteessa koen ydinvoiman valitettavasti välttämättömänä ja tästä näkökulmasta jo tehdyt ydinvoimalupapäätökset ovat olleet perusteltuja. Fennovoima tosin on oma tapauksensa, kysymyksessä on erityisesti ulkopoliittisesta näkökulmasta erityisen hankala hanke. Tilanne on muuttunut merkittävästi ja siksi olen muuttanut mielipidettäni hankkeesta: en kannata enää Fennovoiman ydinvoimalahanketta.

Tarkoitetaanko kysymyksessä siis uutta periaatepäätöstä nykyisten lisäksi? Mikäli Fennovoiman hanke syystä tai toisesta kariutuu, olisin valmis antamaan luvan esimerkiksi Fortumin vanhenevat laitokset korvaavalle ydinvoimalaitokselle. Uusia lupia en muutoin kannata.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kokonaisveroaste on Suomessa liian korkea ja erityisesti juuri työn verotusta tulisi keventää. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristölle haitallisen kuluttamisen verotukseen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Päätös tasa-arvoisesta avioliittolaista oli yksi tämän kauden positiivisista loppuratkaisuista. Olin täysillä "tahdon"-kampanjan takana ja iloitsin suuresti lakimuutoksen läpimenosta. Rakkaus kuuluu kaikille ja kaikilla tulee olla mahdollisuus avioitua rakastamansa henkilön kanssa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholipolitiikassa tulisi mennä kohti keskieurooppalaista juomakulttuuria. Viinit voisivat hyvin löytyä ruokakauppojen valikoimista, ruokajuoma kun on kysymyksessä. Myös paikallisten pienpanimoiden kannalta olisi positiivista, jos vahvojen oluiden myynti ruokakaupoissa sallittaisiin.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on kaksikielinen maa ja siitä on syytä olla ylpeä! Itärajalla voi olla perusteltua kokeilla venäjän kielen laajempaa hyödyntämistä, mutta lähtökohtaisesti pidän tärkeänä, että olemme jatkossakin kaksikielisiä ja kaikki koululaiset oppivat edes perusteet myös toisesta kotimaisesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Valtatie kahdeksan perusparannus on kiireellisempi hanke kuin Salo-Lohja-Espoo-oikoradan toteuttaminen.

Ehdokkaan kommentti

Kasitien parannus on ilman muuta tärkeä ja kiireellinen hanke. VT8-hankkeen ensimmäinen vaihe onkin jo käynnissä ja seuraavan hallituksen liikennepoliittinen selonteko mahdollistaa hankkeen etenemisen. Varsinais-Suomen ja samalla koko Suomen kannalta tärkein tulevaisuuden infrahanke on nyt ns. Tunnin juna Turusta Helsinkiin. Tunnin juna edellyttää uutta, lyhempää rataa Salosta Espooseen. Tunnin juna on Varsinais-Suomelle tärkeä monestakin syystä. Ensinnäkin, juna on ekologinen joukkoliikennemuoto ja raideliikenteen kehittäminen on jo siksikin tärkeää. Tunnin juna mahdollistaa myös paremmat edellytykset tavaraliikenteen kululle Helsingin, Naantalin ja Turun satamista. Tämäkin on keskeinen menestystekijä alueellamme. Lisäksi nopean ja helpon junayhteyden myötä työssäkäyntialueemme laajenee ja alueemme elinvoimaisuus paranee.

2. Varsinais-Suomen kuntien lukumäärää pitää supistaa. Erityisesti keskuskaupunki. Turun elinvoimaisuus on turvattava liitosratkaisuin.

Ehdokkaan kommentti

On aivan selvää, että tulevaisuudessa kuntia tulee olemaan vähemmän. Keskuskaupungin elinvoimaisuus on elinehto myös ympäryskunnille. Ensisijaisesti täytyy tietysti tiivistää ja syventää kuntien välistä yhteistyötä, mutta ilman muuta myös liitosratkaisuja tullaan tarvitsemaan.

3. Merimetso- ja hyljekantojen rajoittamista tulisi helpottaa esimerkiksi viranomaistoimin.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on hyvä esimerkki päätöksestä, jossa taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristönäkökulma täytyy olla tasapainossa. Vietän mielelläni aikaa saaristossa ja tunnen toki sekä merimetso- että hyljekantojen vahvistumisen aiheuttamat ongelmat. Merimetsokannan kasvu on Suomessa ollut 90-luvulta asti todella nopeaa. Nyt kannan kasvu on heikentynyt, mutta kaikkiaan merimetson levittäytyminen ja lisääntyminen on viime vuosikymmeninä ollut Itämeren alueella todella voimakasta. Erityisillä ongelma-alueilla merimetson aiheuttaessa vakavaa haittaa, voidaan myöntää poikkeuslupia kannan rajoittamiseksi. Lisäksi merimetsoja voitaisiin karkottaa kalastukselle tärkeimmiltä alueilta. Samanlainen problematiikka koskee myös hylkeitä. Hyljekannan kasvua rajoitetaan luvanvaraisella metsästyksellä. Metsästyslupia tulee harkiten kohdistaa sellaisille alueille, joissa kanta on vahva ja hylkeiden aiheuttamat haitat suuria. Merimetso ja hylje ovat osa luontoamme ja meidän pitää oppia elämään hyvässä luontosuhteessa sekä eri lajien hyvien, että huonojen puolien kanssa.

4. Tuulivoiman rakentamisen esteitä tulee poistaa muun muassa meluvaatimuksia lieventämällä.

Ehdokkaan kommentti

Uusiutuvan energian osuutta on Suomessa nostettava. Tuulivoimasta saadaan päästötöntä energiaa ja samalla mahdollistetaan miljardiluokan investoinnit, joilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Tuulivoiman rakentamiselle on monenlaisia esteitä ja näkökulmia, joista meluhaitat ovat vain yksi. Varsinais-Suomen Tuulivoimavaihemaakuntakaava vahvistettiin viime vuonna. Tässä kaavassa on osoitettu Varsinais-Suomessa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet.

5. Rajavartiolaitoksen merelliset toiminnot keskitetään työllisyys-, säästö- ja tehostamistoimenpiteenä Turkuun.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli keskittämisratkaisuja tehdään, olisi Turku erinomainen vaihtoehto! Uusi Auriga-kiinteistö sopisi paikaksi hyvin, sillä nykyinen toiminta tukisi hyvin nimenomaan merellisiä toimintoja.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Tottakai, mikäli lupauksia tekee. Sellaista ei ylipäänsä pidä mennä lupaamaan, jota ei voi vaalien jälkeen pitää.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä