Ville Valkonen

Vaalikone 2015 Varsinais-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvan pitää aina olla kannustavaa eli trampoliinin lailla palauttaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nykyään Suomessa on jonkun verran pahojakin kannustinloukkuja. Sosiaaliturvan tulisi olla myös osallistavampaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Miksi kauppias ei saisi päättää itse aukioloajoistaan? Kauppojen ei olisi pakko olla auki, mutta siihen olisi mahdollisuus. Aukioloaikojen vapauttaminen hyödyttäisi sekä kauppiaita että kuluttajia.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturva pitää päivittää nykypäivään. Työmarkkinat ovat nykyään erilaiset kuin aikana, jolloin nykymuotoinen jäykkä sosiaaliturva kehitettiin. Kannatan perustiliä, joka olisi kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturvan muoto.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työmarkkinoille ei pidä luoda mitään lisäjäykkyyksiä. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia. Nollasopimukset ovat erittäin tärkeitä tietyille ihmisryhmille, kuten opiskelijoille. Niiden kieltäminen heikentäisi työllisyyttä. Kaikki työ on tärkeää, vaikka sitä tekisi osa-aikaisesti. Nollatuntisopimuksia tulee kuitenkin kehittää siten, että kukaan ei joudu roikkumaan ilman työtunteja tarpeettomasti. Työntekijällä pitää olla esimerkiksi oikeus kieltäytyä töistä, mikäli tunteja määrätään liian myöhään. Näistäkin ehdoista pitäisi saada sopia paikallisesti työpaikalla.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen on paitsi säästötoimi, myös kehittää ansioturvaa kannustavammaksi, kun työtä kannattaa ottaa vastaan aiemmin. Ansiosidonnainen pitäisi myös porrastaa, jolloin kannustinvaikutin olisi tehokkain.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro tuo valuuttakurssille vakautta ja matalat korot. Euro edistää sisämarkkinoita, kun tavarat ja palvelut ovat suoraan vertailukelpoisia. Euro myös parantaa Suomen asemaa investointikohteena, koska euro on riittävän suuri valuutta.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Juuri mitään veroja ei ole Suomessa enää varaa kiristää. Työn ja yrittämisen veronalennuksia voidaan joutua rahoittamaan kulutus- ja haittaveroja jonkun verran kiristämällä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi elää rutkasti yli varojensa. Velkaa ei kerta kaikkiaan saa jättää tuleville polville maksettavaksi. Se ei ole reilua. Veroja ei voida enää korottaa, koska ne haittaavat jo talouskasvua. Suomen julkinen sektori on valitettavasti paisunut liian suureksi. Lisäksi julkiseen sektoriin kohdistuu valtavia uusia paineita ikääntymisen kautta. Suomessa täytyy uskaltaa tehdä valintoja siitä, mikä on kaikkein tärkeintä. Koulutuksesta, terveydenhuollosta ja turvallisuudesta tulee pitää huoli, ja tämä edellyttää sitä, että mitoitamme menot tuloihin muiden osalta.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Suomen julkinen talous velkaantuu hurjaa vauhtia. Kestävyysvaje on jopa 6-12 mrd. Olisi mukavaa maksaa kaikille paljon tukia, mutta velkaantuminen on väärin. Tällaisessa tilanteessa täytyy käydä läpi kaikki menot, ja säilyttää oleellisimmat. Jos vanhemmat ovat suurituloisia, tarvitsevatko he lapsilisiä? Veronalaisuus olisi selkein tapa hoitaa asia.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomi elää rutkasti yli varojensa. Velkaa ei kerta kaikkiaan saa jättää tuleville polville maksettavaksi. Se ei ole reilua. Verojen korottaminen ei enää käy, sillä korkeat verot haittaavat jo kasvua. Suomen julkinen sektori on valitettavasti paisunut liian suureksi. Lisäksi julkiseen sektoriin kohdistuu valtavia uusia paineita ikääntymisen kautta. Suomessa täytyy uskaltaa tehdä valintoja siitä, mikä on kaikkein tärkeintä. Koulutuksesta, terveydenhuollosta ja turvallisuudesta tulee pitää huoli, ja tämä edellyttää sitä, että mitoitamme menot tuloihin muiden osalta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Valtion ydintehtäviä on pitää huolta turvallisuudesta. Suomen tulisi liittyä puolustusliitto Natoon. Se lisäisi Suomen turvallisuutta, koska pääsisimme turvatakuiden piiriin. Jäsenyys myös selkeyttäisi Suomen kansainvälistä asemaa ja parantaisi vaikutusmahdollisuuksia. Jäsenyys ei korvaisi uskottavaa omaa puolustusta, vaan täydentäisi sitä. Omasta puolustuskyvystä tulee aina pitää huolta. Liittymisajankohta tulee harkita tilanteen mukaan. Mainittavaa haittaa Natosta ei olisi. Venäjän kuvitellut reaktiot eivät saa ohjata ulkopolitiikkaamme, enkä usko niiden olevan dramaattisia.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuus on valtion ydintehtäviä, samoin oikeusturva. Tarvitaan poliiseja nimenomaan kentälle, ei paperia pyörittämään. Määrä ei tietenkään ole itsetarkoitus, vaan se, että pystytään hoitamaan tehtävät. Tällä hetkellä kuitenkin monet rikokset jäävät selvittämättä resurssipulan vuoksi.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Jokainen, joka tulee Suomeen tekemään töitä, on tervetullut. Terrorismin uhka on todellinen, mutta maahanmuuton rajoittaminen on huono tapa karsia sitä, koska vain häviävän pieni joukko on terroristeja. Terrorismia torjutaan kuten muutakin rikollisuutta: pitämällä huoli kaikkien osallisuudesta yhteiskunnassa sekä turvaamalla lainvalvojille riittävät resurssit.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei muodosta välitöntä sotilaallista uhkaa. Sen sijaan uhan todennäköisyys on kasvanut. Etupiiriajattelu on hyvin huolestuttavaa. Venäjä on arvaamaton. Venäjästä ei kehittynyt demokraattista, rauhanomaista oikeusvaltiota. Se on autoritaarinen ja nationalistinen toimija, joka käyttää voimapolitiikkaa, kun siihen on mahdollisuus. Suomen tulee pitää yllä uskottava puolustus ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä on kehitettävä parantamalla mm. energiahuoltovarmuutta ja kyberturvallisuutta. Hyvät keskustelusuhteet on toki ylläpidettävä kaikissa tilanteissa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Muuttuva maailma edellyttää sopeutumista, myös turvallisuuden osalta. Entistä suurempi osa uhista ja rikollisuudesta siirtyy verkkoon ja kybermaailmaan. Tähän tulee pystyä vastaamaan, eikä lainsäädäntö saa olla este. Yksityisyyden suojasta tulee pitää huolta, mutta viranomaisilla tulee olla riittävät työkalut käytössään. Valtion turvallisuus on lopulta myös kansalaisten turvallisuutta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

ISIS on uhka koko sivistyneelle maailmalle ja tekee toistuvasti rikoksia ihmisyyttä vastaan. On ilman muuta kaikkien maiden vastuulla taistella tällaisia ryhmiä vastaan. Kouluttamisesta ei ole mainittavaa haittaa Suomelle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kunnioitan ihmisen omaa valintaa varsinkin siinä vaiheessa, jos lääketieteellinen diagnoosi on selkeä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Miksemme uskoisi suomalaisiin yrittäjiin entistä laajemmin? Yksityiset palveluntuottajat tuovat palveluntuotantoon uusia ideoita ja tapoja tehdä. Näin myös julkiset palvelut hyötyvät. Ulkoistukset tulee toki tehdä viisaasti siten, että hinta ja laatu oikeasti paranevat. Oikein toteutettuna kilpailu on hyvä tuottavuutta lisäävä mekanismi. Julkisella taholla on kuitenkin aina järjestämisvastuu, vaikka tuottajista osa olisikin yksityisiä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsia tulee suojella erityisellä huolella, sillä he ovat itse puolustuskyvyttömiä. Ennaltaehkäisevä perhetuki on aina parempi vaihtoehto kuin ongelmien kärjistyminen.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Julkiseen sektoriin kohdistuu tällä hetkellä niin valtavat kustannuspaineet, että jossain määrin omaisuuden käyttäminen hoivapalvelujen maksuun on hyväksyttävää. Omaan hoitoonhan maksut menevät. Oikeudenmukaisuus tulee kuitenkin säilyttää, eikä ihan kaikkea omaisuutta tulisi käyttää.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Hallinto ei koskaan saisi mennä ihmisen edelle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Emme peri ympäristöä vanhemmiltamme vaan lainaamme sen lapsiltamme. Ympäristön pysyvään pilaamiseen tai esimerkiksi lajien sukupuuttojen aiheuttamiseen ihmisellä ei ole oikeutta. Ilmastonmuutos on ympäristöriskeistä suurin. Sillä on valtavat, arvaamattomat vaikutukset. Suomen tulee hoitaa oma osuutensa ilmastonmuutoksen torjunnasta, vaikka se lyhyellä aikavälillä jotain maksaisikin.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuuntelu on vain nykyaikaista jalostamista. Sitäkin tulee tietenkin valvoa ja laatua tarkkailla, aivan kuten muutakin ruoantuotantoa. Geenimuuntelu tulee olemaan välttämätöntä esimerkiksi koko maailman ruokkimisessa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen vastaanottokiintiö on tällä hetkellä riittävä. EU:nkin tulisi pyrkiä ehkäisemään kriisejä lähialueillaan, mikä vähentäisi turvapaikanhakijoiden määrää. Suomen tulee olla aktiivinen tässä työssä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ei jokaiselle tunturille ja saarelle voi olla samanlaisia mahdollisuuksia järjestää palveluja. Valitettavasti se on taloudellinen mahdottomuus. Julkisiin palveluihin kohdistuu jo nyt valtavia kustannuspaineita. Kaikille kuuluu oikeus valita asuinpaikkansa, mutta jos asettuu jonnekin hyvin syrjäiseen kolkkaan, ei voi odottaa samanlaisia palveluja kuin tiheämmin asutuilla alueilla. En näe syytä, miksi valtion pitäisi erityisesti hajauttaa (tai keskittää) yhteiskuntaa.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienet ryhmäkoot ovat ilman muuta tavoiteltava asia. Sen sijaan erilaisten lakien ja velvoitteiden säätäminen kunnille on tällaisessa taloudellisessa tilanteessa vastuutonta. Kunnilla on jo nyt liikaa velvoitteita. Totta kai kunnat yrittävät jo nyt pitää ryhmäkoot niin pieninä kuin niillä on varaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Valtion ydintehtäviä on pitää huolta turvallisuudesta. Suomen tulisi liittyä puolustusliitto Natoon. Se lisäisi Suomen turvallisuutta, koska pääsisimme turvatakuiden piiriin. Jäsenyys myös selkeyttäisi Suomen kansainvälistä asemaa ja parantaisi vaikutusmahdollisuuksia. Jäsenyys edellyttää kansan tuen. Tämä voidaan mitata kansanäänestyksellä.

Jäsenyys ei korvaisi uskottavaa omaa puolustusta, vaan täydentäisi sitä. Omasta puolustuskyvystä tulee aina pitää huolta. Liittymisajankohta tulee harkita tilanteen mukaan. Mainittavaa haittaa Natosta ei olisi. Venäjän ei pidä antaa määrittää Suomen ulkopoliittisia ratkaisuja.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoima ei ole ongelmatonta, mutta se on päästötön, edullinen ja huoltovarmuutta parantava energianlähde. Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme suurimpia haasteita, johon Suomenkin tulee vahvasti osallistua. Edullinen sähkö taas turvaa suomalaisen teollisuuden työpaikkoja. Tällä hetkellä Suomi tuo noin puolet (kun ydinvoima lasketaan kotimaiseksi) energiastaan ulkomailta. Tuontienergia on pääasiassa saastuttavia öljyä, kivihiiltä ja maakaasua. Ydinvoiman lisärakentaminen vähentää tätä tuontia.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkien tuloluokkien työn ja yrittämisen veroja tulee laskea! Suomen tulee olla kannustava yhteiskunta, jossa ahkeruus, opiskelu, uralla eteneminen ja yrittäminen palkitaan. Tuloverotusta tulee keventää kaikissa tuloluokissa. Se kannustaa työhön. Suomessa on kansainvälisesti kireä progressio. Liian kireä verotus johtaa myös verosuunnitteluun. Veronalennukset lisäävät myös kotimaista ostovoimaa, mikä piristää kansantaloutta ja luo työllisyyttä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tahdon suvaitsevaisen, avoimen ja moniarvoisen Suomen. Sellainen Suomi on vahva. Mikään ihmisryhmä ei saisi kokea, että yhteiskunta ei hyväksy heitä, kunhan tuo ryhmä ei loukkaa kenenkään muun oikeuksia. Avioliittolain tulee olla tasa-arvoinen. Seksuaalinen suuntautuminen ei voi olla syrjintäperuste 2010-luvulla. Adoptiossa kuitenkin aina arvioidaan lapsen etu.

Lisäksi eduskunta on jo päätöksensä tehnyt. Ei ole hyvän hallinnon mukaista perua kansalaisaloitteella alkunsa saaneita päätöksiä, kun mitään muutosta olosuhteissa ei ole tapahtunut.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on aika kulkea kohti keskieurooppalaista käytäntöä. Lisää täällä: http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186869-keskiolut-ja-maailmojen-sota

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kielten osaaminen on tärkeää, mutta niiden opiskelun tulisi perustua aitoon mielenkiintoon ja vapaaehtoisuuteen. Tällöin oppimistuloksetkin olisivat luultavasti parempia. Säilyttäisin kahden vieraan kielen pakollisuuden peruskoulussa, mutta toisen saisi valita. Toinen olisi englanti. Suomi tarvitsee monien kielten osaajia. Ruotsin suosio olisi silti todennäköisesti suuri.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Valtatie kahdeksan perusparannus on kiireellisempi hanke kuin Salo-Lohja-Espoo-oikoradan toteuttaminen.

Ehdokkaan kommentti

Tunnin juna koskettaisi useampaa varsinaissuomalaista ja sen merkitys alueen taloudelle ja työllisyydelle olisi valtava.

2. Varsinais-Suomen kuntien lukumäärää pitää supistaa. Erityisesti keskuskaupunki. Turun elinvoimaisuus on turvattava liitosratkaisuin.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on kuntalaisten, ei kuntien etu. Varsinais-Suomen tulee kyetä kilpailemaan maakuntana ja se onnistuu vain riittävän vahvoilla hartioilla. Uskon, että taloudelliset tosiasiat ja järkiperusteet ajavat monia kuntia yhteen lähitulevaisuudessa.

3. Merimetso- ja hyljekantojen rajoittamista tulisi helpottaa esimerkiksi viranomaistoimin.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli eläimet käyvät liian runsaslukuisiksi ja haitallisiksi, on kantoja tietenkin rajoitettava.

4. Tuulivoiman rakentamisen esteitä tulee poistaa muun muassa meluvaatimuksia lieventämällä.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tarvitsee myös jonkin verran tuulivoiman lisäämistä. Ristiriitaisista määräyksistä ei ole kuin haittaa.

5. Rajavartiolaitoksen merelliset toiminnot keskitetään työllisyys-, säästö- ja tehostamistoimenpiteenä Turkuun.

Ehdokkaan kommentti

Säästöpaineiden alla keskittäminen voi tuoda tehokkuutta. Ideologisista syistä ei pidä hajauttaa tai keskittää.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Tämähän on itsestäänselvyys. Rehellisyys on hyve ja toimivan yhteiskunnan edellytys. Liiassa jääräpäisyydessä ei kuitenkaan ole mitään ihailtavaa. Joskus tilanteet muuttuvat tai joudutaan tekemään kompromisseja, jotta ylipäätään päästäisiin eteenpäin. Tämä kuuluu demokratiaan.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä