Sanni Grahn-Laasonen Valitaan

Vaalikone 2015 Hämeen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Kannustinloukkuja on edelleen purettava, jotta työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa - aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Pirstaleista, monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava kannustavampaan suuntaan.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Yrittäjyyden ja kasvun esteitä pitää purkaa. Yrittäjillä tulee olla vapaus yrittää - ja siihen kuuluu myös oikeus päättää aukioloajoista.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisen sosiaaliturvan ongelma on sen pirstaleisuus ja järjestelmän monet kannustinloukut. Pidän perustuloa ainakin teoriassa kiinnostavana ajatuksena; ongelma vain on, että jokainen ymmärtää termin vähän eri tavalla. Suhtaudun positiivisesti ja avoimin mielin perustulon jatkokehittelyyn.

Sosiaaliturvan ja palkkatulon yhteensovittamista tulee yhä parantaa. Työttömän 300 euron suojaosuus oli päätös oikeaan suuntaan.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Vähän työtä on parempi kuin ei työtä ollenkaan. Jos ja kun haluamme lisätä työtä Suomessa, yritysten mahdollisuutta palkata tarpeen mukaan esim. ruuhka-apua ei tulisi hankaloittaa. Vaikkapa opiskelijoille "tarpeen mukaan töihin kutsuttava" -sopimus voi olla hyvinkin toimiva ja toivottu ratkaisu, itsellänikin on sellaisesta opiskeluajoilta hyviä kokemuksia. Kaikella on kuitenkin rajansa. Ääritapaukset, joissa sopimuksessa on kielto työskennellä muualla, vaikka omalta työnantajalta ei tulisi tunteja, eivät ole kohtuullisia.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikenlaisiin keinoihin, joilla madalletaan työn vastaanottamisen kynnystä ja saadaan Suomeen lisää työtä, tulee suhtautua avoimesti. Tanskassa on hyviä kokemuksia erilaisista malleista. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeammaksi työllistyminen tulee.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on tuonut vakautta ja hyödyttänyt vientiteollisuuttamme, kaikista viimeaikaisista vaikeuksista huolimatta. Euroopan talous- ja rahaliittoa on kehitettävä siten, että kaikkien on noudatettava yhdessä sovittuja pelisääntöjä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Suomen kokonaisveroaste ei saisi enää nousta. Vaikeina aikoina on tehtävä vaikeita päätöksiä. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Suomea on uudistettava, ja välttämättömät, kipeät leikkaukset on tehtävä reilulla tavalla. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista on pidettävä huolta. Suomen talouteen saadaan uutta vauhtia purkamalla turhaa sääntelyä ja jatkamalla rakenteellisia uudistuksia mm. työmarkkinoilla.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen valtionvelka ylittää tänä vuonna 100 miljardia euroa. Suomi elää yli varojensa, eikä näin voi jatkua. Tällä menolla jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme velat ja huonosti hoidetun julkisen talouden. Se ei ole oikein.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheiden toimeentulosta on huolehdittava. Lapsilisä on luotu universaaliksi etuudeksi, eli se kuuluu kaikille lapsiperheille. Alkuperäinen tavoite on tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitaloustyyppien välillä. Lapsilisän tarkoitus ei ole tasata tuloja rikkaiden ja köyhien välillä, sitä varten on muita tulonsiirtoja ja veroratkaisuja.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on uudistettava, jotta palvelut voidaan turvata tulevaisuudessa. Valinnanvapauden lisääminen, painopisteen siirto ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen palveluihin, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja kilpailun lisääminen ovat tärkeitä askelia. Sote-uudistuksessa oleellista on, että lääkäriin pääsee ja apua saa, kun on tarve. Joistain saavutetuista eduista on oltava valmiutta myös luopua. Kustannusten kasvaessa on mietittävä, mikä on tärkeää ja tehtävä se hyvin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä vuosia, ja tämä käsitys vahvistui työskennellessäni edellisellä hallituskaudella ulkoministeriössä. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Natosta on voitava Suomessa keskustella asiapitoisesti ja avoimesti.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisi on Suomessa luotettu instituutio, ja poliisiresurssit tulee jatkossa turvata kaikissa tilanteissa. Suomessa jokaisen pitää pystyä tuntemaan olonsa turvalliseksi, avun on oltava lähellä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Sulkeutumisen sijaan meidän pitää uskaltaa avautua. Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Huoltosuhteemme vaatii sitä. Organisoidun terrorin uhkaa on syytä seurata tarkasti. Syyriaan Suomesta taistelemaan lähteneet ovat merkki siitä, että propaganda tavoittaa ihmisiä myös Suomessa. Hereilläoloa tarvitaan, mutta maahanmuuttajien leimaaminen ei ole oikein, vaan lisää ennakkoluuloja eikä helpota kotiutumista. Suomen on vauraana maana myös kannettava kansainvälinen vastuunsa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei tällä hetkellä muodosta perinteistä sotilaallista turvallisuuspoliittista uhkaa Suomelle, mutta Venäjän toimet ovat kasvattaneet sotilaallisia jännitteitä Euroopassa, mikä vaikuttaa myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Suomen turvallisuusanalyysin ja Venäjä-tilannekuvan pitää olla ajantasainen ja realistinen.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuus kulkee käsikädessä kansalaisten turvallisuuden kanssa. Kun turvallisuusuhat muuttuvat, on kyettävä reagoimaan myös lainsäädäntöä muuttamalla. Samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, että tietoihin pääsevät käsiksi vain ne, joiden on välttämätöntä.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen mahdollinen koulutustuki olisi osa YK:n turvaneuvoston ja Irakin hallituksen pyyntöön vastaamista. Päätöstä arvioitaessa on otettava huomioon etenkin suomalaisjoukkojen turvallisuus. Suomen pitää myös edistää rauhanomaista ratkaisua Syyrian ja Irakin kohdalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on vaikea kysymys, jota olen pohtinut tällä kaudella myös sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan jäsenenä. Eutanasiasta on käytävä avointa keskustelua. Eutanasia voisi olla lainsäädännössä vaihtoehto vain parantumattomasti sairaan ihmisen omasta, harkitusta ja toistuneesta tahdosta siinä äärimmäisessä tilanteessa, jossa kipua ja kärsimystä ei voida enää mitenkään lievittää. Ensisijaista on kehittää palliatiivista hoitoa ja turvata kuolevalle arvokas saattohoito asuinkunnasta riippumatta.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentälle mahtuvat niin julkiset, yksityiset kuin kolmannenkin sektorin toimijat. Ei sillä pitäisi olla väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne ovat maailman parhaita. Tarvitaan lisää palveluseteleitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta tulee kehittää siten, että raha seuraa potilasta. Se lisää valinnanvapautta, parantaa laatua ja on kaikkien suomalaisten etu.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa yli 18 000 lasta elää sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Ongelmat kasautuvat, ja lastensuojelun asiakkuus ja huono-osaisuus yhä useammin "periytyy" sukupolvelta toiselle. Lastensuojelussa on paljon kehitettävää. Tarvitaan enemmän ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja, joilla voidaan puuttua ongelmiin varhaisemmassa vaiheessa ja estää ennalta inhimillisiä tragedioita. Monien kriisien taustalla on vanhempien uupuminen. Sen havaitsemiseen ja matalan kynnyksen apuun on löydyttävä keinot ja rahat.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu lupaus arvokkaasta vanhuudesta. Arvokkaan vanhuuden turvaavat julkiset hoivapalvelut tulee jatkossakin kustantaa lähtökohtaisesti maksetuilla veroilla ja eläkkeillä. Jos tästä luovuttaisiin, voisi se johtaa erilaisiin omaisuusjärjestelyihin ja veronmaksuhalukkuuden rapautumiseen. Kannusteita hankkia palveluja yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta tulisi kuitenkin kehittää. Kaiken tämän sanottuani ajattelen, ettei välittämistä voi ulkoistaa. Maailma olisi parempi paikka, jos jokainen tuntisi vastuuta läheisistään.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Viime kädessä meidän on huolehdittava, että kaikki suomalaiset saavat laadukkaita palveluja riippumatta asuinpaikastaan. Apua on saatava silloin, kun sitä tarvitsee. On löydettävä ratkaisu, missä huolehditaan, että päätöksenteossa kuuluu jatkossakin maksajan eli kuntien ääni, mutta kuntien itsemääräämisoikeuteen vetoaminen ei saisi estää laadukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen vaatii nykyistä leveämmät hartiat.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ja teollisuuden kilpailukyvyn ei tarvitse olla vastakkaisia asioita. Ne maat ovat tulevaisuuden voittajia, jotka ovat uusien, puhtaiden teknologioiden edelläkävijöitä ja kehittävät kestäviä ratkaisuja tuottaa talouskasvua. Pariisin ilmastokokouksessa tämän vuoden joulukuussa pitää saada aikaan kattava, sitova ja kaikkia maailman maita koskeva ilmastosopimus. Suomen tulee tehdä kaikkensa, jotta sopimus syntyy.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Suhtautumisen geenimuunneltuun ruokaan tulee perustua tieteelliseen tietoon, ei ennakkoluuloihin.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi päätti nostaa pakolaiskiintiötä tänä vuonna. Esimerkiksi Syyrian tilanne on äärimmäisen vaikea ja YK:n pakolaisjärjestö UNCHR on kehottanut Suomea nostamaan pakolaiskiintiötään. Suomen tulee vauraana maana kantaa kansainvälinen vastuunsa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä maaseudulla pitää olla hyvät elämisen edellytykset myös jatkossa. Alueiden tulee löytää omat vahvuutensa. Häme on onneksi näin tehnytkin! Esimerkiksi luonnonvarat ja biotalous uuden, kestävän kasvun perustana on iso mahdollisuus myös harvaan asutuille alueille. Terveen maalaisjärjen käytön pitää olla sallittua (case haja-asutusalueiden jätevesiasetus).

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Koulutuksesta on pienen Suomen tulevaisuus kiinni. Peruskoulua on kehitettävä ja modernisoitava. Koulutukseen kohdistettujen leikkausten aika on ohi. Opetusryhmien kokojen on oltava kohtuullisia, jotta voimme turvata yksilöllisen oppimisen. En kuitenkaan lisäisi sääntelyä kirjaamalla tiukkaa lakisääteistä velvoitetta lakiin - eikä sellaista voisi tässä tilanteessa luvatakaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

En vastusta kansanäänestystä, mutta en toisaalta myöskään pidä sitä välttämättömänä, sillä kansanedustajat on valittu kansaa edustamaan ja tekemään harkittuja päätöksiä. On tärkeää, että ehdokkaat tuovat esiin selkeästi Nato-kantansa jo ennen vaaleja. Itse kannatan Nato-jäsenyyttä. Suomen ei ole hyvä olla yksin.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee kaikin keinoin pyrkiä eroon fossiilisista polttoaineista. Ydinvoima on päästöttömänä energiantuotantomuotona yksi keino paletissa, johon kuuluu myös monipuolisesti kotimaista uusiutuvaa energiaa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Työn tekemisen pitää aina kannattaa. Työn verotusta tulisi keventää kaikissa tuloluokissa ja siirtää verotuksen painopistettä kulutukseen ja ympäristölle haitallisiin toimintoihin. Jokaisesta ansaitusta eurosta pitäisi jäädä vähintään 50 senttiä käteen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkia ihmisiä pitää kohdella samanarvoisina.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Olen toiminut hallituksessa ja eduskunnassa sen puolesta, että Suomessa ei ylisäänneltäisi. Kieltolakia kokeiltiin menneinä vuosina tunnetuin tuloksin. Kannatan suoraa puhetta alkoholista ja sen haitoista lapsille ja nuorille. Alkoholin myyntiin ja välittämiseen lapsille ja nuorille tulee puuttua, samoin nuorten ongelmakäyttöön jo varhaisessa vaiheessa. Onneksi nuorisotutkimukset osoittavat, että tämän päivän nuorilla on paljon kohtuullisempi suhde alkoholiin kuin vanhemmillaan aikoinaan. Suomalainen alkoholikulttuuri eurooppalaistuu pikkuhiljaa. Tätä pitää tukea.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Yhä kansainvälistyvässä maailmassa kieltenopetusta tulee päinvastoin lisätä. Kieltenopetus kannattaisi aloittaa jo nykyistä aiemmin. Kysymys "pakkoruotsista" on kinkkinen, koska silloin puhutaan niin paljon muustakin, esimerkiksi virkojen kelpoisuusvaatimuksista. Valintojaan tekevälle koululaiselle on aika kohtuuton vaatimus tietää varmaksi, aikooko hän joskus valtiolle töihin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Kanta- ja Päijät-Hämeen eriytyminen sotealueina merkitsee samalla muunkin maakuntien välisen yhteistyön murentumista.

Ehdokkaan kommentti

Päijät-Hämeen suuntautuminen sosiaali- ja terveyspuolella Uudellemaalle ei tarvitse tarkoittaa muun yhteistoiminnan rapautumista. Kyse on tahdosta. Hyvä yhdessä tekemisen meininki jatkukoon.

2. Entistä suurempi osa kirjaston palveluista tulee tehdä maksullisiksi.

Ehdokkaan kommentti

Sivistys kuuluu kaikille. Sen sijaan, että rapautetaan sivistyspalveluja, meidän tulisi kannustaa yhä useampia kirjaston palvelujen luo. Samaan aikaan kirjastoja on modernisoitava uuteen aikaan. Erityisesti lasten ja nuoren kannustaminen lukemisen pariin on tärkeää.

3. Hämeessä Lahden eteläinen kehätie pitää asettaa valtion tiehankkeista etusijalle kymppitien ja valtatie 12:n parantamiseen nähden.

Ehdokkaan kommentti

Turha rakentaa vastakkainasetteluja, kun eivät nämä ole vastakkaisia hankkeita. Kaikki tehdään, jotta Häme saa tulevalla kaudella infrarahoja. Yhteistyö on ollut kuluneella kaudella sekä kansanedustajien että alueen muiden toimijoiden kanssa erittäin tiivistä ja toimivaa.

4. Valtion toimintoja pitää hajasijoittaa jatkossa enemmän Lahden seudulle kuin Hämeenlinnan seudulle.

Ehdokkaan kommentti

Mitä hyötyä on rakentaa vastakkainasettelua omille alueille? Enemmän kilpailemme muun maan kanssa. Hämeeseen voitaisiin ja tulisi hajasijoittaa nykyistä enemmän valtion toimintoja korvaamaan menetettyjä valtion työpaikkoja. Kannattaa myös muistaa, että työpaikkojen syntyminen yhdelle paikkakunnalle hyödyttää maakuntaa laajemminkin.

5. Väylärahoitusta tulee siirtää rautatieliikenteestä teiden kunnossapitoon.

Ehdokkaan kommentti

Kumpaakin tarvitaan, ympäristöystävällisiä ja nopeita raiteita, mutta myös kunnollinen tiestö. Kaikki tehdään, jotta tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa Kanta- ja Päijät-Hämeeseen saadaan infrarahoja.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ja juuri siksi vaalilupausten kanssa on oltava erittäin varovainen! On vastuutonta lupailla sellaista, mistä ei voi pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä