Aleksi Mäntylä

Vaalikone 2015 Hämeen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen tukisokkelo on niin monimutkainen erilaisine tukiloukkuineen, että en kutsuisi sitä niinkään helpoksi vaan passivoivaksi. Tuet saadaan helpoiten silloin kun ei tee mitään. Tätä asiaa voitaisiin korjata perustulolla. Perustulo on noin 560 euroa/kk ja siihen ei vaikuta mikään, eli voi ottaa vapaasti työtä vastaan – myös niitä pienempiä töitä, joidenka kautta usein pääsee sisälle yrityksiin ja sitä kautta mahdollisesti vakituiseksikin työntekijäksi.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Jos aukioloajat vapautetaan täysin, niin siitä hyötyvät eniten suuret ketjut, sillä ne ovat ainoita, jotka voivat venyä yön aukioloon tai kaikkien pyhien aukioloon. Pienyrittäjät eivät tähän pysty. Nykyiset aukioloajat ovat jo varsin sallivia ja huomioivat pienyrittäjiäkin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Vihreät on ajanut jo pitkään perustulomalliansa. Perustulon avulla pystytään tuomaan turvaa niin lapsiperheille, työttömille, opiskelijoille, kuin yrittäjille. Samalla nykyisestä tukisokkelosta päästään eroon ja ihmisten aika saadaan käytettyä muuhun kuin byrokratian pyörittämiseen, oli kyse tuen saajasta tai sen antajasta.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Minimityöajan ongelmana on se, että mm. opiskelijoille, jotka tekevät mielellään kutsuttaessa töitä, ei voida enää tehdä tämän tyyppisiä sopimuksia. Nämä niin kutsutut nollatyösopimukset ovat monelle opiskelijalle tärkeä lisätienestin lähde ja etenkin pienyrittäjille tärkeä apu, joidenka avulla paikataan sairauspoissaoloja yms. Nollatyösopimuksen hyvänä puolena on myös se, että työntekijä voi kieltäytyä ilman seurauksia ehdotetusta työstä. Jotkin työnantajat käyttävät kuitenkin väärin nollatyösopimuksia ja tähän tulee puuttua.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on hyötynyt Eurosta etenkin 2000-luvun alussa. Eurossa on ongelmansa, mutta osana Euroa talousalueemme on vahvempi.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Kulutuksen verotusta voidaan kiristää, mutta ruuan verotuksen kiristämistä en kannata. Jokainen meistä tarvitsee ruokaa – niin rikkaat kuin köyhätkin. Ruuan verotuksen kiristäminen kirpaisee eniten köyhintä väestön osaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Leikkauksia joudutaan todennäköisesti jonkin verran tekemään tulevalla vaalikaudella, mutta ensisijaisesti talouden tasapainottaminen tulee tehdä muilla keinoin, kuten yritysten perustamisen helpottamisella, työn vastaanottamisen helpottamisella (perustulo), panostuksilla kotimaiseen hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja etenkin ympäristölle haitallisen toiminnan verottamisella.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Nykyjärjestelmässä tämä järjestely on järkevä. Se parantaa köyhien lapsiperheiden asemaa ja samalla vähentää lapsilisän määrää tulojen noustessa - vähentäen samalla lapsilisien kuluja valtiolle.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Joudumme todennäköisesti katsomaan kriittisesti myös SOTE-palveluita tulevalla vaalikaudella. On kaikkien etu, että SOTE-palvelut toimivat kaikille tasapuolisesti hyvin, mutta ei ole kenenkään etu, jos SOTE-palvelut toimivat tehottomasti. Etenkin teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa saada säästöjä SOTE-puolella. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että SOTE-palveluita pitäisi supistaa – ne vain tehdään toisella tavalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Näkisin Natoa parempana vaihtoehtona lähteä kehittämään EU:lle omaa yhteistä puolustusta. Naton ongelmana on sen pyöriminen voimakkaasti Yhdysvaltojen ympärillä. EU:n ja Yhdysvaltojen intressit eroavat usein toisistaan. Yhteisen puolustuksen ongelmana se, että suuri osa EU:n jäsenvaltioista kuuluu Natoon ja olisi tyhmää tehdä kaksi erillistä järjestelmää. Tästä syystä EU:n yhteinen puolustus olisikin järkevää toteuttaa pitkälti Nato-yhteensopivaksi.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin uhka on aika kaukaa haettu. Suomi on maahanmuuton kehitysmaa. Oli sitten kysymys työperäisestä maahanmuutosta tai turvapaikanhakijoista. Pidämme rajojamme uppiniskaisen suljettuna, ihan kuin peläten, että Suomi ei pysyisi Suomena, jos tänne tulee ihmisiä muualtakin. Työperäisen maahanmuuton on havaittu monessa kaupungissa lisäävän uuden tyyppisten yritysten muotoutumista, kun eri tavalla ajattelevia ihmisiä on tullut ulkomailta maahan.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

En näe Venäjää tällä hetkellä Suomelle sen suurempana uhkana, kuin aikaisemminkaan. Venäjän kanssa pitää kuitenkin aina olla hereillä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti yksityisyyden suoja on yksi tärkeimpiä arvoja, josta tulee pitää kiinni. Joissakin tarkasti määritellyissä tapauksissa, missä kysymys on selvästi kansallista turvallisuutta uhkaavasta tilanteesta, voidaan tästä joustaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan eutanasiaa, mutta sitä ei saa tehdä liian helpoksi, eli jos ihminen hetken mielijohteesta pyytää eutanasiaa – ei sitä heti voi toteuttaa. Asiasta tulee keskustella henkilön kanssa perusteellisesti ja varmistaa, että eutanasia on todella se, mitä hän haluaa.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityiset terveyspalvelut ovat hyvä tuki julkisille palveluille, mutta samaan asemaan en niitä välttämättä nostaisi. SOTE-asiat on hyvä pitää vahvasti julkisella puolella, jotta kansalaisten samanlainen kohtelu voidaan varmistaa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Monien perheiden ja etenkin lapsien tulevaisuus olisi parempi, jos lapsiperheen ongelmiin puututtaisiin varhaisemmassa vaiheessa. Päivähoidon piirissä olevien lapsien ongelmat havaitaan varsin hyvin, mutta päivähoidon ulkopuolisten lasten ongelmat on vaikeammin havaittavissa. Tätä tulisi kehittää.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisen kannalta on se ja sama mikä taho terveyspalvelut järjestää, kunhan ne toimivat. Tällä hetkellä Suomalaisilla voi olla hyvinkin vaihtelevat mahdollisuudet saada terveyspalveluita, riippuen siitä, missä päin asuu. Tämä johtuu siitä, että terveyspalvelut ovat pääsääntöisesti kuntien vastuulla. Meillä on siis periaatteessa niin monta tapaa tuottaa terveyspalveluita, kuin meillä on kuntia. Kuntayhtymistä johtuen tämä ei ole täysin totta, mutta yhtymien välillä on kuitenkin suuriakin eroja palvelutasossa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Jos emme pidä ympäristöstä huolta, niin on aivan yhdentekevää mitä teollisuuden kilpailukyvylle tapahtuu. Ilman toimivaa ja puhdasta ympäristöä, ei meille ole paljoa rahasta hyötyä. Talouskasvua ja uusia työpaikkoja voi luoda myös ympäristöystävällisillä tavoilla. Usein ympäristön kannalta haitalliset hankkeet ovat myös taloudellisilta ja sosiaalisilta puolilta pitkällä tähtäimellä haitallisia. Hyvänä esimerkkinä tapaus Talvivaara.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Periaatteessa oikein säädeltynä geenimuuntelu voisi hyvinkin toimia yhtenä työkaluna helpottaa maailman nälänhätää ja vähentää mm. viljelyn ympäristöhaittoja. Toistaiseksi valitettavan usein näin ei ole käynyt. Geenimuunnellun viljan patentit omistavat usein monikansalliset yhtiöt, joiden tavoitteet ovat jossain muualla kuin nälänhädän torjuminen ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Tästä esimerkkinä rikkaruohomyrkyille resistentit viljelykasvit - sen sijaan, että myrkkyjen käyttöä voitaisiin vähentää. Sama yhtiö luonnollisesti myy itse myrkkyä ja myrkylle resistenttejä kasveja.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on maahanmuuton kehitysmaa. Oli sitten kysymys työperäisestä maahanmuutosta tai turvapaikanhakijoista. Pidämme rajojamme uppiniskaisen suljettuna, ihan kuin peläten, että Suomi ei pysyisi Suomena, jos tänne tulee ihmisiä muualtakin. Suomi on taantumasta huolimatta yksi rikkaimpia valtioita maapallolla. On velvollisuutemme auttaa hädässä olevia ihmisiä. Niin meitäkin autettiin sotien aikana, kun meillä oli hankalaa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

On vaikeaa keksiä hyvää syytä pakottaa ihmisiä asuttamaan koko Suomi. Se olisi hyvin keinotekoista.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Olisin varovainen kirjaamaan mitään tarkkaa lukua lakiin, sillä toisinaan voi olla hyvinkin perusteltua pitää yli 20 lapsen opetusryhmiä opetuksen siitä mitenkään kärsimättä. Nykyään peruskoulussa opetusryhmän koko on keskimäärin alle 20 oppilasta. Yli 25 oppilaan ryhmien määrä on laskenut koko ajan pienemmäksi. Nykyinen suuntaus on hyvä ja se on toiminut nykylainsäädännön voimalla. Olen myös varovainen kuntien velvoitteiden tiukentamisessa, sillä kunnilla on tälläkin hetkellä vaikeuksia täyttää velvollisuuksiaan tulojen laskiessa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Hajautettu energiantuotanto on huomattavasti riskivapaampi sijoituskohde, kuin massiivinen ydinvoimahanke. Uuden ydinsähkön hinta onkin ollut vahvassa nousussa – samaan aikaan, kun uusiutuvien hinnat ovat olleet laskussa. Ydinvoimaan tuhlatut resurssit olisi järkevämpää käyttää kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin ja niiden kehittämiseen. Tällä tuettaisiin samalla kotimaista uutta ja vanhaa yritystoimintaa sekä luotaisiin uusia työpaikkoja Suomeen.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa lähteä laskemaan kokonaistuloveroa. Harkittavan arvoisena kuitenkin pidän etenkin pienituloisten verotuksen pienentämistä ja sen kompensoimista isotuloisilta vähän suurempina veroina. Tämä elvyttäisi taloutta kaikista parhaiten. Rikkaiden verohelpotukset eivät käytännössä elvytä taloutta. Pienituloisilla vuorostaan jokainen lisäeuro menee suoraan kulutukseen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella parilla tulee olla yhtäläiset oikeudet – ihmisiähän tässä ollaan, tykkäsi sitten kenestä tahansa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen kaikille pakollinen ruotsi ei oikein palvele asiaansa. Käytämme ison määrän opetustunteja aineeseen, jonka opista suuri osa menee harakoille. Kaikki meistä ovat ruotsia opiskelleet, mutta vain harva pystyy sitä oikeasti käyttämään tilanteen vaatiessa. Kaksikielisyyttä voi vaalia ilman pakollista opetustakin. Tästä Kanada on hyvä esimerkki. Kanadassa ei ole pakollista ranskanopetusta, vaikka maa onkin kaksikielinen. Silti ranskankieli kukoistaa maassa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Kanta- ja Päijät-Hämeen eriytyminen sotealueina merkitsee samalla muunkin maakuntien välisen yhteistyön murentumista.

2. Entistä suurempi osa kirjaston palveluista tulee tehdä maksullisiksi.

Ehdokkaan kommentti

Kirjasto on yksi sivistyksemme tukijaloista. Sen tulee olla maksuton kaikille. Näen erittäin vaarallisena kirjastopalveluiden muuttamista maksullisempaan suuntaan. Pidetään pienituloiset tietämättöminä vai?

3. Hämeessä Lahden eteläinen kehätie pitää asettaa valtion tiehankkeista etusijalle kymppitien ja valtatie 12:n parantamiseen nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tiehankepuolella pidän erittäin kiireellisenä Lahden eteläisen kehätien saamista hankelistan kärkeen. Tällä hetkellä Lahden rautatieaseman alueen kehittäminen ei meinaa päästä eteenpäin, koska sen vierestä kulkeva VT12 estää alueen järkevän kehittämisen. VT12 kulkee myös tärkeän Salpausselän pohjavesialueen yli, joka vain odottaa suuronnettomuutta tapahtuvaksi – ko. tietä pitkin kun menee varsin suuri määrä rekkaliikennettä. Tätä vettä käyttävät juomavetenään lahtelaiset ja yrityksistä mm. Hartwall.

4. Valtion toimintoja pitää hajasijoittaa jatkossa enemmän Lahden seudulle kuin Hämeenlinnan seudulle.

Ehdokkaan kommentti

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä yleisesti on huomattavasti vähemmän valtion työpaikkoja, kuin Hämeenlinnan seudulla – vaikka Lahti on selvästi suurempi kaupunki ja omaa suuremman työttömyysasteen. Näkisi Lahden olevan etusijalla Hämeenlinnaan nähden, jos valtio uudelleen organisoi toimintojaan uusiin tiloihin.

5. Väylärahoitusta tulee siirtää rautatieliikenteestä teiden kunnossapitoon.

Ehdokkaan kommentti

Liikennepoliittisesti on järkevää saada autoilijoita siirtymään rautatieliikenteen käyttöön, joten lähtökohtaisesti rautatieliikenteestä ei ole järkevää siirtää varoja teihin. Meillä on kuitenkin sen verran suuri korjausvelka tiestössämme, että joudumme pakostakin panostamaan jonkin verran lisärahoitusta myös teiden kunnossapitoon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen auto vähemmän teillä on selvää säästöä valtiolle ja kunnille teiden ylläpitokustannuksissa.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Pidän ylipäätänsä huonona politiikkana antaa tarkasti määriteltyjä vaalilupauksia. Yhtenä 200 kansanedustajasta, ei kukaan voi luvata periaatteessa muuta, kuin yrittää tehdä muutosta. Ei siellä kukaan yksin päätöksiä tee. Lupauksista – olivat ne sitten vaalilupauksia tai eivät - tulee lähtökohtaisesti aina pitää kiinni. On kuitenkin tilanteita, joissa olosuhteet muuttuvat niin voimakkaasti, että aiemmin tehdystä lupauksesta on mahdotonta tai tyhmää pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä