Elli Latva-Hakuni

Vaalikone 2015 Hämeen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Jokaiselle pitää turvata perustoimeentulo. Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoitus on auttaa ihmisiä, mutta järjestelmässä on paljon kannustinloukkuja. Järjestelmä kaipaakin kokonaisremonttia, joka saataisiin parhaiten aikaa perustulolla.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Aukiolojen vapauttaminen toisi lisää työpaikkoja ja loisi kilpailua. Täysin aukioloja ei pidä kuitenkaan vapauttaa, sillä esimerkiksi terveydelle haitalliset yövuorot lisääntyisivät. Työntekijälle on maksettava kunnollinen korvaus joustavien työaikojen tekemisestä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisessä järjestelmässä on liikaa kannustin- tai tukiloukkuja. Tukiloukussa ihmisien ei kannata ottaa työtä vastaan, jos tuella eläminen tulee taloudellisesti kannattavammaksi. Perustulo korjaisi näitä nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän virheitä poistamalla tukiloukut.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Tällä väitteellä haetaan varmaan nollatuntisopimusten kieltämistä, sillä kuten minimipalkasta myös työajoista säädetään työehtosopimuksissa - ei yleisellä tasolla. Nollatuntityösopimukset ovat sopimuksia, joissa työnantajan ei ole pakko tarjota työtä, vaan työtä tarjotaan tarpeen mukaan. Tällaisten sopimuksien kieltäminen vie yhden mahdollisuuden työllistää ja tehdä töitä. Nollatuntisopimus ei sovi päätoimiselle työntekijälle, mutta voi sopia opiskelijalle tai muulle, joka tekee päätoimisesti muuta kuin palkkatyötä. Kuitenkin nollatuntityösopimusta pitää korjailla, esim. sopimus pitää pystyä irtisanomaan ilman karenssia.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyoloissa en kannata ansiosidonnaisen keston lyhentämistä. Kun työttömyys on suurta ja työpaikat ovat kiven alla, suuremman joukon putoaminen ansiosidonnaiselta nostaisi asumistuen ja toimeentulotuen kustannuksia. Paremmassa työllisyystilanteessa ansiosidonnaisen kestoa voitaisiin lyhentää, jos vastaavasti työttömän peruspäivärahaa nostettaisiin. Työttömän perusturvaa pitäisi voida nostaa ilman, että ansiosidonnainen nousee samalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Eurossa on omat haasteensa, sillä sitä käyttävät maat ovat erilaisia ja erilaisissa tilanteissa. Toisaalta myös täysin oma valuutta voisi tulla Suomelle kalliiksi. Tulevaisuudessa pitää luoda vakausmekanismeja, joilla estetään tulevat euroalueen kriisit.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan arvolisäveroa ei tarvitse kiristää, sillä ruoka on jo nyt kallista. Makeisveron keräämistä makeisista, jäätelöistä ja virvoitusjuomista tulee jatkaa, sillä vero siirtää kulutusta pois terveydelle haitallisista tuotteista. Tätäkään haittaveroa ei ole syytä kiristää. Ympäristölle haitallisista tuotteista, kuten lihasta, voitaisiin ruveta keräämään haittaveroa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Laskusuhdanteessa ei kannata talouskasvua ja työllisyyttä vaarantaa liiallisilla leikkauksilla. Liialliset leikkaukset palveluihin osuvat myös usein kaikkein heikko-osaisimpiin ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä vain lisää kustannuksia esim. syrjäytymisestä aiheutuvina kuluina. Nyt kannattaa valtion investoinnit suunnata ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi, kuten energiaremontteihin, raideliikenteeseen sekä koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Näin luodaan talouskasvua ja työpaikkoja ja siten voidaan pysäyttää velkaantuminen.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä lapsilisiä voitaisiin korottaa ja verottaa progressiivisesti, milloin pienituloisimmille jäisi suurempi osa käyttöön.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Palveluiden heikentäminen tai karsiminen ei ole ratkaisu, vaan meidän täytyy kehittää uusia tapoja tuottaa laadukkaita palveluita. Säästöjä saadaan aikaiseksi esimerkiksi uudella sote-mallilla, hyödyntämällä teknologiaa ja kehittämällä uusia palvelumuotoja, kuten haja-asutusalueelle bussilla tuotavia terveyspalveluja.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Natoon ei pidä liittyä, vaan eurooppalaisen ja pohjoismaisen yhteistyön syventäminen puolustuspolitiikassa on ensisijaista oman uskottavan puolustuksen kehittämisen rinnalla. Mikäli Nato-jäsenyytä ryhdyttäisiin valmistelemaan, tulisi asiasta päättää kansanäänestyksellä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliiseja on riittävä määrä, mutta tällä hetkellä ruuhkautunut tutkinta kaipaisi lisää resursseja. Ympäristörikosten, seksuaalirikosten, talousrikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinta vaatii osaamista ja resursseja. Poliisitoimeen lisätyt rahat eivät kuitenkaan korvaa yhteiskunnan puutteita, kuten syrjäytymistä, köyhyyttä ja nuorten pahoinvointia, joista varsinainen turvattomuus syntyy.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismi ei ole uhka maahanmuutossa. Suomessa huoltosuhde heikkenee Euroopan hurjinta vauhtia ja tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa ulkomailta. Maahanmuuton esteitä pitää purkaa, sillä yritysten tulee saada vapaasti rekrytoida ulkomailta ilman valtion kontrollia.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei kuulu Venäjän etupiiriin, eikä Venäjä aiheuta sotilaallista uhkaa Suomeen. Venäjän politiikka kuitenkin on uhka demokratialle, ihmisoikeuksille ja rauhalle maissa, jotka lasketaan Venäjän etupiiriin. EU:n ja Suomen tulee tehdä vahvaa ulkopolitiikkaa, jotta aseellisilta konflikteilta vältytään ja Venäjän sisäistä ihmisoikeustilannetta parannetaan.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Uudentyyppisten turvallisuusuhkien torjumiseen tarvitaan tiedustelua koskevan lainsäädännön uudistamista. Verkkovalvontaan tulee olla keinoja, mutta yksityisyyden suojaa tulee kunnioittaa niin pitkään kuin mahdollista.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen on annettava koulutusapua ISIS:n vastaisille joukoille ja varauduttava YK:n alaisiin rauhanturvaoperaatioihin. Suomen on lisäksi edistettävä Irakin ja Syyrian välistä rauhaa ja estettävä, ettei Suomesta lähde alueelle taistelijoita.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisellä on oikeus hyvään kuolemaan, tarvittaessa avustettuna. Kuolemaan auttavien lääkärien toimintaa on seurattava tarkasti ja toteutuksessa on varmistuttava, että ihminen on varma päätöksestään. Avustettu kuolema on kuitenkin oltava mahdollisuus kaikille sietämättömästä kivusta kärsiville, jos paranemisesta ei ole toivoa.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Terveys- ja sosiaalipalvelut pitää tuottaa pääsääntöisesti julkisesti, sillä näin niiden laatua pystytään valvomaan paremmin. Monipuolisten ja kattavien terveyspalvelujen turvaaminen voi olla tehokkainta yhteistyössä yksityisen ja kolmennen sektorin kanssa. Palvelujen ostaminen yksityisiltä vaatii kuitenkin tarkkaa laadunvalvontaa ja osaamista. En halua, että palveluja ostetaan suurilta monikansallisilta yrityksiltä, joiden voitot valuvat veroparatiiseihin.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheille on tarjottava apua jo ennen kuin tilanne kriisiytyy, esimerkeiksi kotihoidontukea. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytettävä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyjärjestelmä on hyvä, missä hoitokustannukset menevät tulojen mukaan. Viilattavaa toki löytyy, esim. oma asunto voitaisiin laittaa vuokralle ja rahat käyttää hoitomaksuihin. Omaisuuden käyttäminen hoivapalveluihin on hankalaa, koska se kannustaisi vanhusten omaisuuden ennenaikaiseen siirtoon perillisille. En myöskään lisäsi omaisten vastuuta hoitokustannuksista.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Terveyspalvelujen tuottamiseen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti tarvitaan riittävän iso väestöpohja. Sote-uudistus tähtää juuri tähän. Jotkut kunnat voisivat tulevaisuudessakin olla riittävän isoja tuottamaan terveyspalvelut itsenäisesti, mutta tärkeämpää olisi saada toimiva sote-ratkaisu aikaiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Toimintamme pitää aina sovittaa ympäristön asettamiin rajoihin. Tosin ympäristön ja talouden näkeminen toisilleen vastakkaisina on vanhanaikaista. Ympäristöteknologia ja uusiutuva energia ovat Suomen merkittävimpiä kasvualoja, ja maailmanmarkkinat ovat valtavat. Näillä aloilla toimivien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiin tulisi panostaa merkittävästi.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltua ruokaa pitää tutkia enemmän. Siinä on potentiaalia ratkaista maailmassa vallitsevia ongelmia, kuten nälänhätää. Kuitenkin tutkimustulokset geenimuunnellun ruuan vaikutuksista ihmisille ja ympäristölle ovat olleet ristiriitaisia. Ennen kuin geenimuunneltu ruoka pääsisi Suomen markkinoille, odottaisin tekniikan kehittymistä ja varmempia tutkimustuloksia ruuan haitattomuudesta.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Turvapaikanhakuprosessia on nopeutettava ja lisää resursseja on ohjattava maahanmuuttajien kotouttamiseen, etenkin kielen opetukseen. Euroopan unioniin on luotava uusi turvapaikkajärjestelmä ja perustettava yhteinen turvapaikkaviranomainen.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Kaupungistuminen on voimakasta myös Suomessa. Koko Suomen asuttuna pitämisen sijaan on syytä panostaa lukuisten kaupunkiemme pulmien korjaamiseen, kuten korkeaan asumisen hintaan ja hajautuneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Kuitenkaan maaseutuasumisen kehittämistä ei saa unohtaa.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Muunlaisistakin kokoluokista on positiivisia kokemuksia, esim. hieman isompi luokka ja opettaja ja avustaja luokassa. Tällaiset tiukat rajaukset eivät myöskään auta, jos samalla ei myönnetä resursseja niiden toteuttamiseen. Kannatan, ettei koulutuksesta enää leikata. Mitä vähemmän opettajat ehtivät koulussa tekemään, sitä enemmän se kostautuu muualla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos Natoon liitytään, siitä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Näillä tiedoilla on mahdotonta tehdä valintaa. Energiapolitiikan päätavoitteena tulee olla ilmastopäästöjen vähentäminen. Ydinvoiman lisäämistä voidaan harkita, mikäli ilmastonmuutoksen torjunta sitä vaatii. Tällä hetkellä tärkeintä on kuitenkin uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin järjestelmiin panostaminen. Näin myös luodaan kasvua ja työllisyyttä Suomeen.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen verotus täytyy uudistaa. On verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän ja rohkeammin sitä, mitä haluamme vähemmän. Siis pienemmät verot työlle, suuremmat verot kulutukselle ja saastuttamiselle.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kaikilla ihmisillä pitää olla yhdenvertainen oikeus avioliittoon. Valtion tehtävä ei ole määrittää kenen sukupuolen kanssa ihmisillä on oikeus mennä naimisiin.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Vahvojen oluiden salliminen kaupoissa on ok, mutta viinien kauppoihin tulo aiheuttaisi Alkon viinivalikoiman supistumista.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta on luovuttava. Kansainvälistyvässä maailmassa monipuolisempaa kielitaitoa tarvitaan yhä enemmän. Kielten opetusta tulisi siis entisestään lisätä, jotta oppilailla olisi oikeasti mahdollisuus valita muitakin kieliä, eikä vain jättää ruotsi pois. Ruotsinkielisille turvataan jatkossakin keskeiset palvelut. Samat palvelut on tarpeen mukaan tarjottava myös saameksi, venäjäksi, englanniksi ja muilla vähemmistökielillä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Kanta- ja Päijät-Hämeen eriytyminen sotealueina merkitsee samalla muunkin maakuntien välisen yhteistyön murentumista.

Ehdokkaan kommentti

Jos sote-ratkaisussa Kanta- ja Päijät-Häme eriytyisi eri sotealueiksi, niin en näe esteitä, miksi muuta yhteistyötä ei voida jatkaa.

2. Entistä suurempi osa kirjaston palveluista tulee tehdä maksullisiksi.

Ehdokkaan kommentti

Kirjaston palvelut tulee tarjota ilmaiseksi, sillä myös kulttuuriset palvelut edistävät hyvinvointia.

3. Hämeessä Lahden eteläinen kehätie pitää asettaa valtion tiehankkeista etusijalle kymppitien ja valtatie 12:n parantamiseen nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä kehätien rakentamisen viivästyminen seisoo koko radanvarren kehittämisen tiellä. Kehätien suunniteltu paikka on kuitenkin väärä, sillä kehätietä ollaan rakentamassa eteläisen Lahden halki juuri siitä kohtaa, mistä se on kallein toteuttaa ja rikkoo yhdyskuntarakenteen.

4. Valtion toimintoja pitää hajasijoittaa jatkossa enemmän Lahden seudulle kuin Hämeenlinnan seudulle.

Ehdokkaan kommentti

Lahdessa valtion virkoja on vähän, mutta valtion toimintoja sijoittelua mietittäessä on tärkeämpää pohtia sopivien tilojen ja työvoiman löytämistä.

5. Väylärahoitusta tulee siirtää rautatieliikenteestä teiden kunnossapitoon.

Ehdokkaan kommentti

Valtion on tärkeää investoida ekologisesti kestävästi eli investoida raiteisiin. Liikenneturvallisuuden vuoksi myös teiden kunnossapidosta on huolehdittava, mutta rahoitus on tällä hetkellä riittävä.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ei pidä mennä lupaamaan mitään sellaista, mistä ei pysty pitämään kiinni ja minkä eteen ei ole valmis tekemään töitä.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä