Hannu Oskala

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa tulisi olla vielä helpompaa elää sosiaaliturvan varassa. Työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen on liian vaikeaa. Perustulo tekisi kaiken työn vastaanottamisesta kannattavaa.

Suomalainen sosiaaliturva useine tuloloukkuineen on helposti stigmatisoiva, ahdistava ja monimutkainen. Suomessa ei ole liian helppoa elää sosiaaliturvan varassa, vaan liian vaikea kavuta ulos sen piiristä työelämään.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on jatkuvasti siirrytty kohti vapaampia aukioloaikoja ja kansa on äänestänyt jaloillaan - väki käy kaupassa sunnuntaisin, iltaisin ja jopa öisin. Helsingissä on jo tottunut siihen että aina lähellä on kauppa, joka on aina auki. On vaikea perustella miksi aukioloaikoja pitäisi rajoittaa. Työntekijöiden oikeuksista pidetään huolta työehtosopimuksin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä luotiin varsin erilaiseen maailmaan. Pysyvät työsuhteet ja täystyöllisyys olivat normi. Nykyisin työelämä on muuttunut ja täystyöllisyydestä on vain muisto jäljellä. Suurelle osalle väestöä yhä toimivan turvan tarjoavan sosiaaliturvamme rakoihin tippuu jatkuvasti enemmän kansalaisia. Perustulo selkeyttäisi kokonaisuutta, vähentäisi tarveharkintaisuutta, byrokratiaa, kyykytystä ja mikä tärkeintä: tekisi työn vastaanottamisesta aina kannattavaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työllistämisen esteitä tulisi vähentää, ei lisätä. Kaikilla aloilla ei voi kuvitella olevan samanlaista vakituista työtä. Esim. kesäravintola tarvitsee enemmän tarjoilijoita aurinkoisella säällä kuin sateella. Toisaalta tätä ei kuitenkaan saisi käyttää väärin aloilla, joissa työn tarve on jatkuvaa liiketoiminnan kannalta.

Kaupan alan puitesopimusmalli voisi olla toimiva kompromissi monelle muullekin alalle. Se mahdollistaa keikkatyön, mutta suojaa työntekijän asemaa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Osmo Soininvaaran, Heikki Hiilamon, Juhana Vartiaisen ja Elina Lepomäen allekirjoittama “Ansioturvareformi” esitti ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä osana pakettia, jossa samalla työttömyysturvan tasoa nostetaan 100 ensimmäisen päivän osalta ja se ulotetaan koskemaan kaikkia työntekijöitä. Tämä voisi olla tutkimisen arvoinen ehdotus. Tilastoista selviää että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lopussa on yllättävä “työllistymispiikki”.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

On mahdotonta antaa täydellistä arviota siitä pärjäisikö Suomi huonommin vai paremmin. Olemme eläneet eurossa hyviäkin aikoja nykyisen kriisin lisäksi.

Oma valuutta antaisi tietenkin enemmän liikkumavaraa ja keinoja talouspolitiikkaan. Toisaalta kannattaa muistaa että Suomen vaihtotase oli positiivinen aina vuodesta 1993 vuoteen 2011 - pisin yhtäjaksoinen aika itsenäisen Suomen historiassa. Osa tästä on EU-jäsenyyden ja euron ansiota. Olosuhteet ovat olleet vakaammat kuin aiempina vuosikymmeninä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan alv-alennus siirtyi täysin suoraan kaupan katteisiin. Se ei hyödyttänyt kuluttajaa eikä alkutuottajaa.

Tämän ei olisi pitänyt yllättää ketään sillä ruoan hinta määräytyy markkinoilla ja selvästikin kalliimpaankin ruokaan oli ollut varaa. Itseasiassa ruoan alv-ale on juuri väärään suuntaan: pitäisi tukea ennemmin ravintolayrittäjiä alv-alennuksella, ravintolat työllistävät vähittäiskauppaa enemmän.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Taantuma ei ole oikea aika ryhtyä rajuun leikkauspolitiikkaan – Kreikka on varoittava esimerkki. Leikkaukset voivat jopa pahentaa velkaantumista! Pidemmällä aikavälillä Suomen velkaantumiskehitys saadaan käännettyä parhaiten laskuun talouskasvun kautta, jolloin velan osuus BKT:sta supistuu automaattisesti. Leikkausten sijaan on pyrittävä talouskasvua edesauttaviin rakenteellisiin muutoksiin — hyvät julkiset palvelut kuten koulutus tukevat tulevaisuuden talouskasvua. Uudistaminen puolestaan ei välttämättä tarkoita palveluiden heikentämistä.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

2015-2018 voimaan tullut “lapsivähennys”, jolla kompensoitiin lapsilisän leikkauksia on outo ratkaisu. Helpompaa ja selvästi hallinnollisesti kevyempää olisi ollut vain viilata leikkauksen määrää. Lisäksi verovähennys ei auta pienituloisimpia - muutos suorastaan regressiivinen. Jos lapsilisiä halutaan leikata korkeatuloisemmilta, on verotus selkein keino. Mutta sekään ei ole täysin ongelmaton ajatus kun meillä ei ole esim. avioparien yhteisverotusta. (Ja hyvä niin.)

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on kyettävä tuottamaan hyvinvointipalvelut nykyistä tehokkaammin. Yksinkertainen syy siihen on vanhusväestön kasvu - yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Samalla kasvavat julkisen sektorin terveydenhuoltomenot. Jos me emme tee mitään rakenteellisia uudistuksia, kasvaa Suomen julkinen sektori kestämättömäksi pidemmällä tähtäimellä.

Nykyisen kaltaiset palvelut ovat liian raskaat - toivottavasti tulevat, modernimmat palvelut eivät.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen turvallisuuspoliittinen peruslinja – puolueettomuus – ei syntynyt neutraalissa valintatilanteessa, jossa olisimme voineet itse päättää asemastamme. Vasta Neuvostoliiton romahdettua Suomi on ollut vapaa tekemään itse valintansa. Ja olemme tehneet niitä nopealla tahdilla suunnan ollessa selvä: olemme osa läntistä Eurooppaa, EU:ta ja demokraattista länsimaista arvoyhteisöä.


Nato-jäsenyys olisi luonnollinen jatkumo Suomen ulkopoliittisen aseman kehityksessä. Nato on Euroopan turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Päällekkäisiä järjestelmiä, mm. EU:n omaa puolustusliittoa, on turhaa rakentaa.

http://hannuoskala.fi/2014/10/rauhaa-rajalle-natolla-vai-ilman/

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisihallinnon uudistus epäonnistui - onnistuttiin vain lisäämään keskijohtoa. Kentälle voidaan lisää poliiseja tarvitakin. Toisaalta on jotain tehtäviä, kuten nopeusvalvonta, joka voitaisiin antaa pysäköinnin valvonnan tavoin polisiilta kuntien kontolle. Myös “juoppokuskin” hommia päihdehuollolle siirtämällä voitaisiin poliisin mahdollisuuksia keskittyä tärkeämpiin tehtäviin parantaa ilman että poliisien määrää tarvitsee merkittävästi lisätä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Ei tarvitse. Jotain suhteellisuudentajua sentään saisi näissä kysymyksissäkin olla! Suomeen tullaan terrorismia ja sotaa pakoon, ei tekemään terroritekoja.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ulkopolitiikan peruslinjaukset tuovat ikävästi mieleen menneiden vuosikymmenten maailman ja kylmän sodan ajan valtapolitiikan. Sitä ei Suomi, Eurooppa eikä maailma kaipaa takaisin.

Pienen valtion turva on kansainvälisessä yhteistyössä ja sopimuksissa. Suomettua emme toivottavasti enää halua. Eikä meillä ole siihen Euroopan Unionin jäsenenä mitään tarvettakaan. Myös Nato-jäsenyys selkeyttäisi asemaamme.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Suuresti arvostamani tietoturvallisuuden asiantuntija Jyrki Kasvi kirjoitti tästä kysymyksestä hienosti muutama viikko sitten: “ Vapautta ja avoimuutta ei voi puolustaa loukkaamalla kansalaisten vapautta ja yhteiskunnan avoimuutta, sillä sen jälkeen ei ole jäljellä enää mitään puolustamisen arvoista. Silloin olemme hävinneet taistelun terrorille, pelolle, toimineet juuri terroristien toivomalla tavalla.” Olen täysin samaa mieltä.

Verkkotiedostelu eroaa perinteisestä tiedustelusta erityisesti siten että se antaa helposti suuret valtuudet rikkoa yksityisyyttä muttei keinoja valvoa valvojaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaiset poliisit ovat onnistuneesti kouluttaneet mm. Afghanistanissa poliiseja. En näe syytä mikseivät suomalaiset sotilasasiantuntijat eivät voisi osallistua koulutustehtäviin. Tilanne Irakissa ja ISIS:n valta-aseman suhteen on kuitenkin huomattavan epäselvä. Taisteluiden osapuoleksi ei kannata ajautua.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasia tulee nousemaan lähivuosikymmeninä entistä merkittävämmäksi ihmisoikeuskysymykseksi kuoleman medikalisoituessa ja laitostuessa. Kaikille meille tulee taata oikeus arvokkaaseen kuolemaan ja laadukkaaseen palliatiiviseen hoitoon. Ääritapauksissa myös eutanasiaan. Uskon että nyt vanheneva sukupolvi, joka on jo nähnyt mitä lääketieteen avulla pitkitetty kuolema pahimmillaan on, suhtautuu kulttuurisesti kuolemaan uudella tavalla. Hoitotahdot ja eutanasia tulevat yleistymään.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Jokaiselle kansalaiselle kuuluu oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Terveysasemalle pitää päästä kohtuullisessa ajassa ja hoidon on oltava laadukasta. Kuka sen palvelun tuottaa on toissijaista – se voi olla myös yksityinen yritys, jolta julkinen sektori tilaa palvelun. Tällöinkin palvelu on julkinen, vaikka tuottaja voikin olla yksityinen. Tärkeintä terveyspalveluissa olisi luopua monikanavaisesta rahoituksesta, joka on luonut Suomeen tutkitusti terveyseroja pahentavia rakenteellisia ongelmia. Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta tulisi poistaa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Mielikuva, jonka olen saanut on se, että ongelmat sosiaalihuollon ammattilaisten parissa kyllä tunnistetaan, mutta toimintaresurssit ovat liian vähäiset. Eli kun puututaan, pitäisi avun olla riittävän pitkäjänteistä ja hyvin resursoitua että siitä on myös hyötyä. Resurssikysymys on pitkälti kuntien kontolla, ei valtion.

Matalan kynnyksen varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn kannattaisi satsata nykyistä enemmän.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisin vanhusten pitkäaikaishoidon maksut riippuvat vanhuksen nettotuloista - 85% ulosmitataan hoidon kustannuksiksi. Monissa muissa maissa, kuten esim. Saksassa myös omaisuus otetaan huomioon. Suomalaisten varallisuudesta suurin osa on kiinni asunnoissa ja oman asunnon ottaminen huomioon maksun suuruutta määritellessä liittyy myös ongelmia. Ainakin Helsingissä asuntomarkkinoita voisi itseasiassa tervehdyttää muutos toiseen suuntaan: jos oman asunnon vuokratulo ei vaikuttaisi hoitomaksuun, vapautuisi Helsingissä vuokramarkkinoille mahdollisesti tuhansia asuntoja, joiden omistaja on pitkäaikaishoidossa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kunnassa on kaksi tasoa: se on kotipaikka, jota saa ja pitääkin rakastaa. Toisaalta kunta on “vain” hallintorakenne. Hallintorakenteen rakastaminen ei ole pidemmän päälle kovin fiksua. Suurin osa suomalaisista kunnista on liian pieniä hoitaakseen yksin terveyspalvelut. Sote-uudistusta tulisi jatkaa, vaikka sitten Keskustan hellimän maakunta-mallin pohjalta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan historian suurin haaste. Olemme rakentaneet nykyisen hyvinvointimme fossiilisten polttoaineiden varaan ja nyt meidän on päästävä addiktiostamme eroon erittäin nopeasti - vain muutamassa kymmenessä vuodessa.

Onneksi Suomessa on paljon ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä teknologisia ratkaisuja tuottavia yrityksiä. Ns. cleantech-sektori onkin eräs harvoista voimakkaasti kasvavista teollisuutemma aloista. Vuonna 2013 sen liikevaihto oli 25,8 miljardia ja kasvu 5%. Tiukat ilmastonormit ovat Suomen ja suomalaisten yritysten etu.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuuntelua voidaan käyttää, kuten kaikkea teknologiaa, sekä hyvin että huonoin aikein. Geenimuunnellun ruoan turvallisuudesta näyttö on niin selvää kuin sen on mahdollista olla. Monet luonnontuotteet, kuten esim. kiwit eivät pääsisi markkinoille, jos ne testattaisiin yhtä tarkalla seulalla esim. allergisoivuuden suhteen kuin geenimanipuloidut kasvit.

Toisaalta taas jos geenimanipulointia käytetään vain esim. muuttamaan kasvia siten että se sietää entistä suurempia torjunta-ainemääriä, ei lopputulos ole kestävä luonnon eikä ihmisten hyvinvoinnin kannalta hyvä.

Geenimanipulointiin teknologiana tulisi kuitenkin suhtautua neutraalisti.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen nykyinen 750 kiintiöpakolaisen määrä on naurettavan pieni jos sitä vertaa muiden EU-maiden tai edes muiden pohjoismaiden vastaanottamiin pakolaismääriin. Suomella olisi varaa kantaa nykyistä selvästi suurempi vastuu globaalista pakolaiskysymyksestä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Asutuksen keskittyminen kaupunkialueille on globaali trendi, jonka historiallinen tausta on maatalouselinkeinon merkityksen väheneminen. Nykyisin vain muutama prosentti suomalaisista saa leipänsä alkutuotannosta kun vielä ennen toista maailmansotaa osuus oli noin 30. Kaupungistuminen lisää taloudellista toimeliaisuutta - kaupungin tuottavuus kasvaa noin 5 prosenttia kun sen työllisyystiheys kaksinkertaistuu. Perinteinen aluepolitiikka heikentää mahdollisuuksia huolehtia hyvinvointipalveluista.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Tutkimusnäyttö siitä että juuri tietty ryhmäkoko olisi autuaaksi tekevä ei ole selvää. Tiukka normiohjaus lainsäätäjän tasolta lopettaa mahdolliset pedagogiset kokeilut ja paikallisen harkinnan. Esimerkiksi Oulussa Ritaharjun koulussa opetusryhmät ovat joillain tunneilla valtavia, mutta toisaalta opettajaresurssejakin on enemmän.

Suomalaisen peruskoulun menestys perustuu siihen että olemme luottaneet kuntiin, kouluihin, rehtoriin ja erinomaisesti koulutettuihin opettajiin. En usko että Arkadianmäeltä mikromanageroimalla luodaan paras mahdollinen tulevaisuuden koulu.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos Nato-jäsenyyttä päätettäisiin hakea, olisi kansanäänestys oikea tapa mitata kannatus päätökselle.

Suomen turvallisuuspoliittinen peruslinja – puolueettomuus – ei syntynyt neutraalissa valintatilanteessa, jossa olisimme voineet itse päättää asemastamme. Vasta Neuvostoliiton romahdettua Suomi on ollut vapaa tekemään itse valintansa. Ja olemme tehneet niitä nopealla tahdilla suunnan ollessa selvä: olemme osa läntistä Eurooppaa, EU:ta ja demokraattista länsimaista arvoyhteisöä.


Nato-jäsenyys olisi luonnollinen jatkumo Suomen ulkopoliittisen aseman kehityksessä. Nato on Euroopan turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Päällekkäisiä järjestelmiä, mm. EU:n omaa puolustusliittoa, on turhaa rakentaa.

http://hannuoskala.fi/2014/10/rauhaa-rajalle-natolla-vai-ilman/

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka Suomen ei tulekaan luopua nykyisistä ydinvoimaloistaan nopeutetusti, on Suomen markkinoille jo nyt hyväksyttyjen lupien kautta tulossa merkittävä määrä uutta ydinvoimaa. Ydinvoiman kilpailukyky on erittäin kyseenalainen – sen vuoksi Fennovoima-hankkeessakin mukana on lähinnä Venäjän valtio ja suomalaisia julkisomisteisia energiayhtiöitä. Uusiutuvaan energiaan perustuva kokonaispaketti työllistäisi enemmän ja olisi kustannustehokkaampaa.

Jos kyseessä olisi kokonaan uudn tyyppinen thorium- tai hyötöreaktori, voisi asiaa harkita uudestaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan progressiivista tuloverotusta ja yleisemmin verotuksen painopistettä tulisi siirtää tuloverotuksesta mm. kiinteistöveroon ja ympäristöveroihin. Veronalennukset eivät ole kuitenkaan tehokkain tapa elvyttää. Jos halutaan nopeaa elvyttävää vaikutusta, pitäisi satsata investointeihin, kuten esim. Pisara-rataan.

Valtiolla ei ole myöskään tällä hetkellä oikein varaa veronalennuksiin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Rakkaus ei katso sukupuolista suuntautumista. Tätä ihmisoikeuspäätöstä ei kumota. Eikä sitä muutaman vuoden kuluttua kukaan enää edes vaadikaan - heteroiden liitot eivät kaatuneetkaan homojen liittoihin!

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

On siirryttävä askeleittain kohti liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, jossa otetaan huomioon muutakin kuin alkoholin terveysvaikutukset. On merkitystä missä, miten ja millaista alkoholia nautitaan.

Kotimaisten pienpanimoiden asemaa tulee helpottaa, ulosmyynti sallia myös panimoravintoloille ja viinit saada ruokakauppoihin. Nykyinen tilanne lähinnä keskittää vähittäiskauppaamme isompiin yksiköihin, joissa sitten on myös se Alko - oikeastaan suurin osa suomalaisista käy jo nykyisin kaupassa, josta saa viiniä. Olisiko muutos todellakin niin iso kuin pelotellaan?

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kielten opiskelu kannattaa aina, myös Ruotsin. Toisaalta nykyinen “pakkoruotsi” ei tuota koko kansalle sen tavoitteena olevaa käyttökelpoista kielitaitoa eikä ruotsi välttämättä ole kaikissa kunnissa mielekkäin valinta toiseksi vieraaksi kieleksi.

Olen kotoisin Savonlinnasta, jossa ruotsinkieltä ei kohdannut arjessa koskaan. Venäjän kielitaitoa olisin kaivannut jo kesätöissä teini-ikäisenä. Ns. virkamiesruotsin vaatimus aiheuttaa ongelmia myös maahanmuuttajien työllistymiselle julkisella sektorilla ja pohjoismainen yhteistyö hoidetaan nykyisin englanniksi joka tapauksessa.

Ruotsinkielisen vähemmistön kielellisistä oikeuksista ja palveluista tulee kuitenkin pitää huoli.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksuille parempi nimitys on sujuvuustaksa - niistä hyötyvät nimenomaan autoilijat liikenteen parempana luotettavuutena ja sujuvuutena. Tukholmassa ruuhkamaksut ovat olleet käytössä kohta jo kymmenen vuotta. Ne ovat vähentäneet ruuhkia ennustetun mukaisesti ja parantaneet julkisen liikenteen rahoituspohjaa.

Ruuhkamaksut sallivat lainsäädäntö pitäisi sorvata mahdollisimman nopeasti ja ottaa ne käyttöön HSL-alueella. Lainsäädännön täytyy mahdollistaa ruuhkamaksujen tuoton säilyminen alueella, jolta ne kerätään. Sellaista lainsäädäntöä ei voida hyväksyä, jossa Helsingissä kerätyt ruuhkamaksut rahoittaisivat maantietä Kainuuseen.

Ruuhkamaksuilla voidaan turvata myös laadukkaampi julkinen liikenne.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Pääkaupunkiseudun kuntarakenteen ongelmat eivät ole poistuneet minnekään. Eikä ainakaan lakiehdotuksen mukainen heikko metropolihallinto ratko mitään seudun ongelmista. Paras, selkein, yksinkertaisin ja demokraattisin ratkaisu olisi yhdistää pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo) tuoreen kuntajakoselvityksen mukaisesti.

Lähidemokratiamalli ratkaistaan erikseen myöhemmin. On kuitenkin selvää että nykyisiin kuntarajoihin perustuva metropolihallinto ei olisi ratkonut lähidemokratiaan ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä aiheellisia kysymyksiä yhtään sen enempää.

Ylipäätään Suomessa pitäisi ymmärtää että Helsingin seutu ei kilpaile muun maan kanssa. Eikä Helsingin pitäisi kilpailla muita pääkaupunkiseudun kuntia vastaan - meidän todelliset kilpakumppanimme ovat Itämeren alueen muut metropolit. Jokainen vuosi, jonka käytämme keskinäiseen kähinöintiin on pois koko Suomen kehitykseltä. Helsingin seudun etu on koko maan etu.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Helsingin seudun etu on koko maan etu. Guggenheim-museon kannattavuus julkisena investointina perustuu laskelmiin sen tuomista verotuloista. Suurin yksittäinen hyötyjä on valtio.

Guggenheimista on turha yrittää saada väännettyä suurta vaalikeskustelun aihetta - hanke on poliittisesti kuollut Helsingin valtuustossa enkä usko sen uuteen tulemiseen, jollei tapahdu jotain todella yllättävää, esim. että museorakennuksen hintalappu on selvästi alhaisempi kuin kukaan uskaltaisi odottaa.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Pääkaupunkiseudun segregaation ja kotouttamisen kysymykset ovat omassa mittakaavassaan. Vieraskielisen väestön määrä on merkittävä ja vaikuttaa paljon mm. kouluverkkomme kustannuksiin. Olisi erittäin perusteltua antaa Helsingille vielä lisää erityisrahoitusta mm. positiivisen diskriminaation toteuttamiseen maahanmuuttajavaltaisille alueille. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten peruskoulutus ja kielitaito on parasta kotouttamistyötä.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Laitoshoito ei ole kenellekään ideaali tapa viettää vanhuuttaan. Kotihoidon lisääminen on hyvä tavoite, mutta samalla kotihoidon laadusta täytyy pitää huolta. Myös uudenlaisia välimuotoisia ratkaisuja vanhusten asumiseen voitaisiin kokeilla.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Keskeisistä arvoista ei saa joustaa, mutta poliittinen päätöksenteko vaatii kykyä kompromisseihin. Nykyisen hallituksen täydellinen aikaansaamattomuus johtuu pitkälti liiasta lukkiutumisesta keinoihin. Tavoitteet unohtuivat. Kun kukaan ei jousta lupauksistaan päädytään nykyiseen takalukkoon - ja kaikki häviävät.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä