Petteri Hiienkoski

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Tuskinpa vaan.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Arjen ja pyhän välillä on ero, joka rytmittää yhteiskunnan ja sen jäsenten elämää. Tämä on fyysisen ja henkisen levon ja palautumisen kannalta hyväksi. On tärkeää, että aukioloajat ainakin jossain määrin noudattavat normaalia elämänrytmiä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Tukimuodot on tarkoitettu erityisiin elämäntilanteisiin. Vastikkeeton perustulo ei kannusta ansiotyöhön, jolla hyvinvointia rakennetaan.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Sekä työnantajilla että työntekijöillä on erilaisia tarpeita työajan lyhyyden suhteen. Näistä tulee sopia työehtosopimuksissa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Miksi työttömäksi joutuvaa pitäisi rankaista työttömyydestä ja hänen elinolojaan vielä ehdoin tahdoin heikentää?

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on pitänyt lainakorot alhaalla.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan verotuksen kiristämisestä kärsisivät eniten heikoimmassa asemassa olevat. Ruoka on Suomessa muutenkin kallista.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti pitäisi taloutta tasapainottaa purkamalla päällekkäistä hallintoa ja parantamalla palvelutarjonnan kustannustehokkuutta soveltamalla kehittyvää viestintäteknologiaa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Vanhempien verotuksen ulottaminen lapsilisiin ei ole perusteltua. Lapsilisien sisarkorotusta tulisi nostaa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Julkisia hallintomenoja voidaan leikata ja sote-palveluita tuottaa nykyistä kustannustehokkaammin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomella tulee olla valmius hakea Naton jäsenyyttä. Jäsenyyden hakeminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä ajankohtaista.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisikoulutusta on kehitettävä erikoisalojen rikollisuuden torjuntaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin uhka ei ole riittävä peruste rajoittaa maahanmuuttoa. Jos työperäistä maahanmuuttoa on tarpeen lisätä, maahanmuuttajien taustat pitää selvittää sekä huolehtia heidän kotoutumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä on Suomelle mahdollisuus. Venäjä on kuitenkin suurvalta, jolla on suurvallan edut edistettävänään. Pienen rajanaapurin on tärkeää ottaa tämä huomioon. Venäjä ei sotilaallisesti uhkaa Suomea ellei se anna siihen erityistä syytä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion verkkovalvonta on järjestettävä sillä tavalla, ettei kansalaisten yksityisyyden suojaa perusteettomasti loukata. Valtion valvontatoimintaa ja sen perusteita on myös voitava valvoa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Se ei kuulu Suomen kansainvälisiin tehtäviin. Suomen vahvuudet ja painopistealueet terrorismin torjunnassa ovat lähinnä siviilikriisinhallinnassa ja poliisikoulutuksessa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Aktiivinen armomurhaaminen on ihmisarvoa esineellistävää. Sen sijaan parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus arvokkaaseen saattohoitoon!

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaiset saavat ja heidän pitää puuttua perheen ongelmiin vain silloin kun se on aiheellista. Viranomaisten mielivaltaa ei pidä hyväksyä. Pelisääntöjen pitää olla selkeät ja viranomaisilla riittävä osaaminen.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Käytännössä näin on tapahtunutkin. Lähtökohtaisesti vanhuksille pitää kuitenkin taata hoivapalveluiden perustaso heidän omasta ja omaistensa varallisuudestaan riippumatta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntahallinto ei voi olla mikään itsetarkoitus. Hallinto on vain väline, jonka tehtävänä tulee aina olla kansalaisten palveleminen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Yksipuolisella ratkaisulla ei ilmastonmuutosta estetä. Teollisuusmaiden päästövähennykset ovat kiihdyttäneet ilmastonmuutosta: kokonaispäästöt ovat kasvaneet, kun teollisuutta on siirtynyt kehittyviin mihin. Päästöjä vähennettäessä Suomen tulee toimia omista lähtökohdistaan käsin ja edetä kilpailijamaiden tahtiin. Tarvitaan ekologisesti kestävää talouskasvua ja sen myötä syntyviä työpaikkoja.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimanipulaatioon liittyy arvaamattomia ekologisia ongelmia.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Turvapaikanhakijat ovat hädänalaisia ihmisiä, joita tulee auttaa. Osa on hyvin koulutettuja ja ammattitaitoisia. Monet mielellään ottavat tarjottua työtä vastaan. Suomenkielen taidon sekä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin opettamiseen on panotettava.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Uusi viestintäteknologia mahdollistaa etätyön ja yrittämisen asuinpaikasta riippumatta. Valtion tulee huolehtia siitä, että koko Suomessa on tarvittava infrastruktuuri ja riittävät peruspalvelut.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Ikäluokkien pienentyessä ryhmäkoot ovat muutenkin pienentyneet. Ryhmien pienuus ei automaattisesti ole koululaisten etu. Suuria opetusryhmiä voidaan opetustoimintaa kehittämällä saada toimimaan oppimistuloksia parantavasti.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kynnys Nato-jäsenyyden hakemiseen on syytä pitää alhaalla eikä kansanäänestyksen edellyttäminen palvele tätä tarkoitusta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Fissioon perustuva ydinenergia kasvattaa ydinjätteen määrää. Se on kallis siirtymävaiheen energiamuoto, josta olisi päästävä eroon. Fissiovoimaloiden lisärakentaminen kiihdyttää tuhlailevaa energiankäyttöä ja hidastaa uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu siitä miten veronkevennys rahoitetaan. Tuloveron alennus ei ole ainoa eikä välttämättä kustannustehokkain keino lisätä ostovoimaa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Avioliitto on yhteiskunnan perusta. Lainmuutoksella on suuri merkitys myös lasten ja heidän oikeuksien kannalta. Eduskunnan päätös avioliittolain muuttamisesta on niin suuri ja kauaskantoinen, että se tulisi alistaa kansanäänestykseen. Tulevan hallituksen pitää järjestää asiasta kansanäänestys.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Kuningas-Alkoholi on Suomessa tabu. Alkoholin käyttö ei ole vain yksityisasia vaan se aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Kulutus on kolminkertaistunut runsaassa 40 vuodessa. Saatavuuden helpottaminen on suoraan yhteydessä kulutuksen kasvuun.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsinkielen merkitys on vähentynyt. Se on kuitenkin edelleen toinen virallinen kieli. Sitä puhuville on jatkossakin turvattava palvelut äidinkielellään.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Pikemminkin tulee kehittää julkista liikennettä ja sen houkuttavuutta.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Miksi pitäisi kehittää lisää hallintoa nykyisten päälle sen sijaan että poistettaisiin päällekkäistä hallintoa ja käytettäisiin säästyvät varat lähipalveluiden parantamiseen?

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-museo on tervetullut Helsinkiin, muttei millä hyvänsä ehdoilla. Taloudellisia riskejä ei saa sälyttää veronmaksajien niskaan. Yksityisen amerikkalaisen taidesäätiön tulee vastata riskeistä eikä pelkästään kerätä tuottoja.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Valtiolla on keinonsa tukea maahanmuuttajien kotoutusta Helsingissä esimerkiksi tukemalla heidän opiskeluaan kansanopistoissa.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Laitospaikka on kallis. Moni vanhus asuisi mielellään kotonaan niin kauan kuin mahdollista, osa taas palvelutalossa. Tämä asia tulee ratkaista tapauskohtaisesti eikä kategorisesti.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ei pitäisi luvata sellaista mitä ei voi pitää.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä