Terho Nikulainen

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Muutama tapaus nostetaan aina tikun nokkaan, mikä ei tarkoita, että kyse olisi suuresta joukosta sosiaaliturvan varassa "liian helpolla" eläviä. Median luoma harha, samoin populististen puolueiden ja mielipidekirjoittajien, jotka vihaavat "lintsareita" mutta ovat median harhaanjohtamia. Täällä on todella tarvitsevan vaikeaa päästä sosiaaliturvan piiriin, mutta se ei ole muutamien sosiaaliturvan väärinkäyttäjiksi leimattujen syytä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen aukiololainsäädäntö poikkeuslupamenettelyineen riittää. Kaupan laajempi aukiolo olisi pois pienyrittäjiltä ja vähentäisi isojen kauppaketjujen kannattavuutta. Kukaan ei hyötyisi Suomen kokoisessa maassa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo ei saisi vähentää kenenkään tuloja, mutta lisäisi ja turvaisi köyhimpien ja pienituloisten mahdollisuuksia toimeentuloon. Takuueläke on yksi toimeentulotae eläkeläisille, mutta koska indeksikorotuksia leikattiin, myös pieneläkeläiset köyhtyvät suhteessa muita ihmisryhmiä enemmän.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työntekijän on saatava tarvitsemansa toimeentulo enkä näe tähän muuta keinoa kuin lakisääteisen minimityöajan. Tällä hetkellä osa-aikaiset työntekijät halutaan pitää osa-aikaisina ja halutaan palkata vain sellaisia, jotka eivät tarvitse kokoaikaista työtä. Kaikki eivät halua tehdä osa-aikatyötä, vaan täyden työpäivän/työviikon.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen kauden lyhentäminen ei ratkaise mitään työmarkkinoiden hyödyksi, mutta lyhentäminen on nykyisessä työllisyystilanteessa haitallista työttömiksi joutuneiden työntekijöiden toimeentulon ja ostovoiman pienentyessä. Yhä useampi joutuu nykyisin työttömäksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Muun kulutuksen verotusta voi kiristää, ei perushyödykkeiden kuten ravinnon. Siihen ei ole varaa. Ruoan hinnan nousu johtaa aina siihen, että sairaaloissa, päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan entistä vähemmän entistä huonompaa ruokaa, vaikka siihen ei ole mitään todellista syytä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, jos menojen leikkaus tapahtuu siellä, missä se on järkevää. Yleensä leikataan sieltä, mistä ei missään tapauksessa pitäisi leikata, kuten kulttuurista, terveydenhuollosta ja puolustuslaitoksesta.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Verotus ei saa kuitenkaan pienentää lapsilisän nettomäärää eli käteen jäävää osuutta.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella olisi varaa nykyistä laajempiin ja parempiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jos ne hoidettaisiin julkisen talouden kustannuksella ja luovuttaisiin kustannuksia nostavasta pakollisesta kilpailutuksesta. Joissakin kunnissa on jouduttu palaamaan kilpailutetuista yksityisistä palveluntarjoajista, koska niiden palvelut ovat olleet huonolaatuisia ja tulleet kunnille kalliimmiksi kuin julkisin varoin ylläpidetyt palvelut. Yleistys, mutta kertoo jotakin olennaista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

NATO-usko tai NATO-harha on luulotellun turvan hakemista. NATOlla ei nyt eikä tulevaisuudessa voida vahvistaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Asia on päinvastoin: Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyminen merkitsisi Suomen koplaamista Länsi-Euroopan kanssa samaan, ikävään tilanteeseen, jossa joutuisimme pelkäämään kaikkea mahdollista epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Nyt pelon aiheita on minimaalisesti. Suomen nykyinen tilanne on paras mahdollinen, joka nykyedellytyksin on voitu saavuttaa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuus ja kansalaisten yksityisyyden suoja ovat yhteismitattomia suureita. Kysymykseen ei voi vastata kyllä tai ei, "melkein kyllä" tai "melkein ei". Pitää miettiä, mitä ja mikä on "yksityisyyden suoja". Eihän sitä ole ollut olemassa sen jälkeen, kun sähköposti ja Facebook tulivat.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Jos ulkopoliittinen johto Erkki Tuomiojan ja Sauli Niinistön suulla sanoo niin, sitten on pakko lähettää kouluttajia Irakiin, muuten ei tietenkään.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasiaan en ota kantaa, koska kaikki tapaukset ovat erilaisia eikä asiaa voi lainsäädännölliseistä lähtökohdista määrätä eikä määrittää.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Syy: parempi kustannustehokkuus ja parempi työn jälki.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Täysin älytön kysymys. Kuntien itsehallinto joissakin tapauksissa turvaa kansalaisten terveyspalvelut riittävän lähellä. Itsehallinnon sivuuttaminen harvoin tuo palvelut lähelle, yleensä käynee päinvastoin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Syömme jo paljon geenimuunneltua ruokaa ja olemme hengissä, kyse ei ole siitä, vaan paljon laajemmasta asiasta. Ympäristön kannalta ei ole turvallista muuttaa kasvien perimää liian paljon ja laajasti, koska muuntelun seuraukset ovat täysin ennustamattomissa ja siis hallitsemattomia.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan aina ja ehdottomasti nykyisenkin ydinvoimatuotannon korvaamista saasteettomalla uusiutuvalla energialla: aurinko-, tuuli- ja maalämpöenergialla. Olemme niiden kehittämisessä muiden maiden jäljessä.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kyselytutkimuksissa suurin osa Suomen kansalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, koska ymmärtää, että ei kannata purkaa sellaista, mikä on tärkeää maamme elinkeinoelämän menestykselle jatkossa. Pakkoruotsi ei ole sen kummempi asia kuin pakkoäidinkieli, pakkomatematiikka ja pakkohistoria. Meillä on säädetty oppivelvollisuus tiettyyn ikään saakka. Sen jälkeen saa opiskella tai olla opiskelematta ihan mitä haluaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksut lisäävät ennestään massiivista byrokratiaa ja hyödyttäisi lähinnä harvoja ja valittuja teknologiayrityksiä. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa luovuttiin 0,50 euron varausmaksusta, mikä helpotti tilinpitoa, tiskillä työskentelyä ja nopeutti sekä tehosti palvelua huomattavasti. Kulttuurisesti merkittävä seikka, mutta taloudellisesti täysin merkityksetöntä, sillä varausmaksujen kerääminen ei ollut kannattavaa millään mittarilla. Nyt köyhimmätkin voivat varata aineistoa kirjastoista, joiden hankintabudjetit supistuvat vuosi vuodelta ja kirjat ym. on lähes aina tilattava toisesta kirjastosta. Se ei ollut tasa-arvoista ja vähensi mahdollisuuksia käyttää kirjastojen aineistoja. Ruuhkamaksu on vähän samanlainen kiusa, jonka periminen ei ole kaikkein yksinkertaisimman teknologian varassa. Julkista rahaa kuluu järjestelmän kehittämiseen, minkä alan yritykset kyllä mielellään ottaisivat tehdäkseen.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Näkisipä vain sen päivän, kun metropolihallinto saadaan aikaan. Eiköhän seuraavat 50 vuotta mentäne nykykonseptilla täysin erilliskuntina.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu kokonaan yksilöstä itsestään. Sapluunamallia ei ole olemassa tässäkään.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Olen 200 %:sesti vaalilupausteni pitämisen kannalla. Muutenhan tässä ei olisi mitään mieltä.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä