Anne Majuri

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

En kannata täysin vastikkeellista sosiaaliturvaa, mutta periaatteella ”kukin kykyjensä” mukaan, sosiaaliturvan piirissä olevia tulee kannustaa osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan työnhaun, koulutuksen, vapaaehtoistyön tai kuntoutuksen muodossa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaupan ja eräiden palveluammattien kuten parturi-kampaamoiden aukioloajoista on syntynyt tarpeeton lupaviidakko. Työehtosopimuksin ja työaikalaein on huolehdittu työntekijöiden asemasta. Sen vuoksi en pidä tarpeellisena enää rajoittaa erikseen kauppojen aukioloaikoja.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

En kannata täysin vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Eri etuuksien yhdistämisellä eräänlaiseksi ”perustuloksi” voitaisiin kuitenkin estää kannustinloukkujen syntymistä sosiaaliturvaan. Kannatan alueellisesti rajoitettua kokeilua, jolloin perustulosta saataisiin käytännön kokemusta myöhemmän kehittämistyön pohjaksi.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatyösopimukset yleisenä käytäntönä ovat työsuhteen käsitteen vastaisia. Rajaisin ne aloille, joissa työvoiman tarpeen ennustettavuus ja vaihtelu ovat aidosti suuria.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan portaittain alenevaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joka ajalliselta kestoltaan voisi olla jopa nykyistä pitempikin, mutta selvästi ohjaisi työttömiä aktiiviseen työnhakuun alusta alkaen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on tehnyt valintansa liittyessään euroon. Jälkeenpäin ajateltuna olisimme varmasti pärjänneet tähän asti paremmin euron ulkopuolella, mutta pidän eroamista haihatteluna ja riskialttiina seikkailuna. Pitkällä tähtäimellä Suomi tulee joka tapauksessa hyötymään ison valuutta-alueen vakaammista valuuttakursseista ja korkotasosta. Suomen pitää toimia aktiivisesti euromaana euron valuvirheiden korjaamiseksi talouskurin lisäämiseksi ja yhteisen talouspolitiikan vahvistamiseksi.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan arvonlisävero on Suomessa edelleen yksi Länsi-Euroopan korkeimmista. Kaupan keskittymisen ja pitkien etäisyyksien vuoksi ruoka maksaa Suomessa jatkossakin enemmän kuin muualla. Pidän kaupan alan kilpailua lisääviä toimia yhtä tärkeänä kuin nykyisen alennetun arvonlisäveron säilyttämistä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Etenkin kuntatalouden tehtävien kasvu ja kuntien velkaantuminen on huolestuttavaa. Heikko taloustilanne ei kuitenkaan kestä paniikkijarrutusta vaan velkaantuminen on taitettava parin vaalikauden mittaisella ohjelmalla, jonka kulmakivi on, etteivät julkistalouden menot kasva nopeammin kuin tulot.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapset lisäävät perheiden menoja tulotasosta riippumatta. Sen vuoksi pidän lapsilisien verottomuutta järkevänä ja väestöpoliittisesti perusteltuna.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on monia päällekkäisiä rakenteita esimerkiksi asumisen tai terveyspalveluiden tukemiseen. Kannatan voimavarojen keskittämistä yhteen tarkoin harkittuun yhteiskunnan tukimuotoon kullekin sektorille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Tämänhetkisessä tilanteessa Suomen NATO-jäsenyys pikemminkin olisi eskaloimassa Venäjän ja lännen välisiä jännitteitä. Pitkällä tähtäimellä esimerkiksi asejärjestelmien kehittyminen voi edellyttää uskottavan puolustuksen tueksi liittoutumista.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suurten kaupunkien keskustoissa katupartiointia on ennaltaehkäisevänä keinona lisättävä ja haja-asutusalueilla pidettävä huolta kohtuullisista vasteajoista hälytystehtävissä. Juopuneiden kuljetukset on siirrettävä pois poliisilta.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

EU:n ulkopuolisista maahanmuuttajista on tehtävä riittävät turvaselvitykset. Taustojen selvittämisestä ei kuitenkaan saa tehdä tekosyytä estää humanitäärisistä syistä maahan pyrkivien tuloa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiä meistä ei tule, olkaamme siis suomalaisia EU:ssa. Suomen pitää muistaa paikkansa EU:n jäsenenä ja sitoutua yhdessä sovittuihin päätöksiin. EU:n päätöksenteossa Suomen pitää kuitenkin selvästi tuoda esiin oma asemansa Venäjän rajanaapurina ja isona kauppakumppanina. Suomi ei voi jäädä yksin maksumieheksi, jos yhteisesti sovitaan esimerkiksi pakotteista.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Epäiltyjen seuraaminen teknisin keinoin tietoverkoissa ja muulla on hyväksyttävää. Sen sijaan pidän kansalaisten laajamittaista seurantaa tietoverkoissa ilman rikosepäilyä askeleena kohti totalitarismia ja poliisivaltiota.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni Suomen pitää toimia sotilaallisesti aktiivisesti omien rajojensa ulkopuolella ensisijaisesti rauhanturvatehtävissä. Joukkojen kouluttaminen ei mielestäni poikkea lopputulokseltaan itse taisteluihin osallistumisesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

En kannata eutanasiaa, mutta kuolemansairaalla tulee olla oikeus arvokkaaseen ja kivuttomaan kuolemaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Terveys- ja sosiaalipalveluissa on tehtävä rajanvetoa mitkä palvelumuodot kuuluvat kokonaan yhteiskunnan hoidettaviksi, mitkä voidaan tehdä yksityisen ja julkisen palvelun yhteistyönä ja mitkä kuuluvat kokonaisuutena yksityisen sektorin hoidettaviksi. Kriteereinä on oltava asiakkaan etu ja saavutettavat kustannushyödyt.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan varhaisen puuttumisen mallia, jossa nostetaan koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon valmiuksia havaita lapsiperheiden ongelmat ennen niiden kroonistumista.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen tuloista ja varallisuusasemasta riippumatta. Pidän kotia ihmisen elämänpiirin keskuksena. Ihmisen pitäisi voida asua mahdollisimman loppuun asti omassa kodissaan. En myöskään kannata ajatuksia, että laitoshoidon tai hoivapalveluiden saamiseksi julkiselta sektorilta vanhuksen pitäisi myydä oma asuntonsa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kaikilla kansalaisilla on oltava oikeus hyvään ja tasalaatuiseen terveyden- ja sairaudenhoitoon asuinpaikasta riippumatta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on globaali kysymys. Sen hillitsemiseksi tarvitaan maailmanlaajuisia tai vähintään EU:n laajuisia toimenpiteitä. Suomen tulee voimallisesti osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ilmastonmuutoksen torjumiseksi. En pidä kuitenkaan järkevänä yksipuolista sitoutumista yhdessä sovittuja toimenpiteitä tiukempiin rajoituksiin.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellun ravinnon turvallisuudesta ei ole riittävästi pitkäaikaistietoa. Samoin geenimuuntelun mahdolliset vaikutukset ekosysteemiin saattavat olla arvaamattomia. En kannata geenimuuntelua.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee hoitaa oma osansa EU:n pakolaistulvasta. En näe kuitenkaan EU:n ulkopuolisia humanitäärisiä pakolaisia keinona hoitaa Suomea tulevina vuosikymmeninä uhkaavaa työvoimapulaa. Sen hoitaminen edellyttää suunnitelmallista ja harkittua maahanmuuttopolitiikkaa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Jo kansallinen turvallisuus edellyttää koko Suomen pitämistä asuttuna. Peruspalvelut on taattava asuinpaikasta riippumatta kaikille.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opettajalla on oltava riittävästi aikaa oppilailleen. Liian isot ryhmäkoot vaarantavat oppimistulokset ja ovat omiaan lisäämään oppilaiden turvattomuutta. Mahdollisuudet havaita perheiden ongelmia varhaisessa vaiheessa myös vaikeutuvat.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

En pidä NATO-jäsenyyttä ajankohtaisena. Jos joskus jäsenyyttä haetaan, pidän neuvoa antavaa kansanäänestystä tarpeellisena keinona tukea poliittista päätöksentekoa.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Emme tarvitse uusia ydinvoimaloita, kun vanhojakaan ei ole vielä saatu valmiiksi.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

En näe suurta mahdollisuutta tuloverojen alennukselle tässä taloustilanteessa. Jos myöhemmin alennusvaraa syntyy, on sitä ohjattava ensisijaisesti pieni- ja keskituloisten verojen alentamiseen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

En ole tasa-arvoisen avioliittolain kannattaja, mutta pidän tarpeettomana ja aikaavievänä jo kertaalleen päätetyn asian uudelleen avaamista.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Minusta nykyinen käytäntö on hyvä, jossa keskiolutta myydään ruokakaupoissa ja väkevämpiä alkoholijuomia Alkossa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Uskon ruotsin kielen kiinnostavan edelleen oppilaita vapaaehtoisenakin aineena. En kannata kuitenkaan pakollisen kielten opetuksen vähentämistä kokonaisuutena.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Autoilun verotus on jo nykyiselläänkin Suomessa korkeaa tasoa. Monissa töissä ja etenkin perheellisille auto on pääkaupunkiseudulla välttämätön kulkuväline. Pidän joukkoliikenteen kehittämistä kokonaisuutena parempana vaihtoehtona.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Helsinkiläisenä ajattelen näin. Mikäli kunnat päättävät säilyä itsenäisenä, on kuntien välistä yhteistyötä ja kustannusten jakoa eri palveluiden tuottamisessa lisättävä.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim museosta on tehty suuri kansallinen kysymys, vaikka sen liittyminen Suomeen ja Suomen perinteisiin vahvuustekijöihin matkailussa on vähäinen. Näen sen yhtenä hankkeena muiden joukossa Helsingin ja Suomen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Guggenheim on konseptina sellainen, että se voidaan toteuttaa myös täysin ilman julkisen vallan tukea.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkien kuntien on sitouduttava maahanmuuttajien ottamiseen ja heidän kotouttamiseensa. Valtion tuki ei saa ohjata kuntien halukkuutta ottaa maahanmuuttajia.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Pidän kotia ihmisen elämänpiirin keskuksena. Kotiin liittyy monia muitakin arvoja kuin pelkkä asuminen. Pidän siksi välttämättömänä, että jokaisella on oikeus asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja saada tarvittava apu sinne niin kauan kuin se on kustannuksiltaan järkevästi järjestettävissä.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Politiikka on kompromisseja puolueiden kesken, koska hallitukset ovat Suomessa monen puolueen koalitiohallituksia. Jos hallitukseen meno edellyttäisi keskeisistä vaalilupauksista luopumista, hallitukseen ei pidä mennä. Pidän itsestään selvänä, että yksittäinen kansanedustaja ajaa ja on aloitteellinen niissä asioissa, joita hän on omassa vaalikampanjassaan luvannut.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä