Johanna Sumuvuori

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin mukaan perusturvan taso ei edelleenkään riitä kattamaan kohtuulliseksi katsotun vähimmäiskulutuksen määrää. Etenkin pääkaupunkiseudulla elämisen kustannukset ovat suuret ja pelkällä sosiaaliturvalla selviäminen on todella tiukkaa.

Kannatan perustuloa, joka toisi turvaa toimeentulon epävarmuuteen, poistaisi nöyryyttävää byrokratiaa ja kannustaisi vastaanottamaan työtä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Laajat aukioloajat palvelevat hyvin ihmisten erilaisia elämän- ja työrytmejä. Lievä vapauttaminen voisi lisätä myös työllisyyttä. On kuitenkin tärkeää, että työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät seikat otetaan huomioon ja normaaleiden aukioloaikojen ulkopuolisista vuoroista kieltäytyminen ei johtaisi työpaikan menettämiseen.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Haluan taata riittävän perusturvan kaikille, siksi ajan perustuloa. Perustulo lisäisi myös työllisyyttä, koska se kannustaisi ottamaan vastaan työtä. Perustulo auttaisi erityisesti epätyypillisissä ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevia ja toisi turvaa epäsäännöllisten tulojen kanssa elämiseen. Perustulo tulisi kaikille, mutta leikkautuisi pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

Perustulo, joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason on vihreiden ajama linja.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatuntisopimukset ovat yleisiä etenkin nuorilla. Kannatan sitä, että työsopimuksiin taataan minimituntimäärä. Nollatuntisopimukset aiheuttavat työntekijälle kohtuutonta epävarmuutta toimeentulosta.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Voisin harkita tätä ainoastaan, mikäli samalla otetaan käyttöön perustulo.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomelle on ollut etua euroalueeseen kuulumisesta, vaikka talouskriisi on tuonut esiin myös heikkoudet. Valuviat pitää yrittää korjata. Eurolle on annettava mahdollisuus.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on jo nyt kallista ja korotukset osuisivat kipeästi kaikkein pienituloisimpiin.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

On vaarallista leikata peruspalveluita ja perusturvaa ihmisten hyvinvoinnin ja työkyvyn kustannuksella. Ajattelen, että yhteiskuntaa on kehitettävä myös sen heikoimmassa asemassa olevien ehdoilla. Ensisijaisesti tulisi tehdä rakenteellisia uudistuksia. Kyllä julkisellakin sektorilla voi parantaa tuottavuutta.

Aloittaisin leikkauksien etsimisen muualta: esimerkiksi ympäristölle haitallisista tuista (valtio).

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Olen jokseenkin samaa mieltä, koska kannatan lapsilisien korottamista. Verolle laittaminen on kuitenkin vähän toinen juttu: lapsilisä on kaikille suunnattu etuus, jonka tarkoitus on kompensoida lapsista aiheutuvia menoja. Se on mielestäni ihan ok.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet pitää korjata niin, että kaikilla on asuinpaikasta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua niiden piiriin. Tähän sote-uudistuksella on pyritty ja sen eteenpäin viemistä tulee jatkaa seuraavalla eduskuntakaudella.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

En ole pitänyt Nato-jäsenyyden hakemista hyvänä ratkaisuna. Pidän nykyistä yhteistyötä sotilasliiton kanssa riittävänä ja tiivistäisin entisestään pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Tulevaisuuden ratkaisuihin vaikuttavat turvallisuusympäristön muutokset ja instituutioiden kehitys. Pitäisi analysoida tarkasti, millaisia velvoitteita ja poliittisia asetelmia sotilasliiton jäsenyys tarkoittaisi Suomen osalta. Sen vaikutus turvallisuuteen ei välttämättä olisi vain positiivinen.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

On hyvä huolehtia riittävästä poliisien määrästä. Olen valmis kannattamaan poliisien määrän maltillista lisäämistä, mikäli poliisien määrä on vähenemässä liikaa.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

On ylipäätään todella väärin rinnastaa maahanmuutto ja terrorismi. Maahanmuutto on monimuotoista. Suomeen tullaan opiskelemaan, tekemään töitä, rakkauden perässä tai humanitaarisin perustein. Terromismia vastaan pitää taistella, mutta maahanmuuttajia ei saa leimata terroristeiksi.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä asiantuntijoiden mukaan Suomea kohtaan ei ole sotilaallista uhkaa. Sotatoimet lähialueella vaikuttavat toki koko Euroopan turvallisuusympäristöön. Suomen on tuettava aktiivisesti EU:n yhtenäistä Venäjän-politiikkaa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuus on tietysti taattava, mutta ihmisten yksityisyyden suojan heikentämiseen pitäisi olla todella järeät perusteet. Ei ole näyttöä siitä, että massavalvonta olisi tarkoituksenmukainen ja tehokas.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Koska operaatio suoritetaan erityisen vaativissa olosuhteissa, on huolehdittava tarkoin turvallisuusnäkökohdista, ennen kuin suomalaisia kouluttajia lähetetään Irakiin. Huolellinen riskien arviointi ei saa jäädä aikataulun jalkoihin. Sinänsä on kuitenkin hyvä, että kansainvälinen yhteisö Suomi mukaan lukien vastaa YK:n toiveeseen puuttua Irakin heikkoon turvallisuustilanteeseen "kaikilla soveliailla ja tarpeellisilla ja kansainvälisen oikeuden mukaisilla keinoilla", koska se on koko kansainvälisen yhteisön etu.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Asia on vaikea ja sisältää monia näkökohtia. Tekisin päätöksen kattavien ja monipuolisten asiantuntijakuulemisten ja erittäin huolellisen harkinnan pohjalta.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole oikoteitä onneen, vaan voivat johtaa jopa palveluiden heikentymiseen ja kallistumiseen. Julkisen sektorin täytyy huolehtia siitä, että sillä säilyy oma osaaminen välttämättömien peruspalveluiden tuottamisessa. Etenkin sellaisia palveluita voi ulkoistaa, joissa julkisella puolella ei ole omaa vahvaa osaamista. Myös julkisella puolella voi tehostaa toimintaa ja parantaa palveluiden laatua.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Perheiden hyvinvointiin ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin on varattava enemmän rersusseja, että varhainen puuttuminen ongelmiin on tosiasiassa mahdollista. Lastensuojelussa ei kertakaikkiaan voi säästää enää yhtään, muuten surulliset seuraukset jatkuvat. Täytyy panostaa myös pätevän henkilöstön saamiseen, kouluttamiseen ja työssä jaksamiseen.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Jokaiselle kuuluu oikeus vanhuuden hoivaan, niin köyhälle kuin rikkaalle. Hoivapalveluiden rahoitus hoidetaan ensisijaisesti verojen kautta. Verotuksen progressiolla tasataan myös kustannustaakkaa oikeudenmukaisesti. Vanhusten tuki- ja palveluasumisen maksut ovat jo nyt tulosidonnaisia.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin pitää sote-uudistuksen yhteydessä järjestää siten, että kunnat pystyvät myös vaikuttamaan niihin. On tärkeää, että palveluiden järjestäminen tehdään demokratiaa kunnioittavalla tavalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin tulevaisuudenuhka. Jos sen torjumisen eteen ei tehdä kaikkea voitavaa, kärsivät lopulta myös talous ja teollisuus.

Työpaikkoja voidaan tuottaa myös ilmastoystävällisesti, ympäristöarvoista tinkimättä.
YK:n ympäristöohjelma (UNEP) on suosittanut panostamista vihreään talouteen, joka suosii vihreää teknologiaa ja energiaa. Se on myös työllistävää.

Vihreiden tavoitteena on lähes 50 000 uutta työpaikkaa uusiutuvan energian ympärille vuoteen 2020 mennessä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Olen geenimuuntelun suhteen varovaisuusperiaatteen kannattaja. Mielestäni kuluttajalla on oikeus tietää tarkasti, onko hänen käyttämänsä elintarvikkeet geenimuunneltuja. Lisäksi geenimuuntelujen lajikkeiden leviämistä voi tosiasiassa olla vaikeaa hallita.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Heidän auttamisensa on minulle ihmisoikeuskysymys.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni on hyvä, että eri puolilla Suomea voi asua. Valtion pitää ensisijaisesti kuitenkin tukea mahdollisimman tiivistä yhdyskuntarakennetta, oli kyseessä sitten liikenne, asutus tai palvelut. Se on myös ympäristön ja ilmaston etu.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan riittävän pieniä ryhmäkokoja opetuksessa. Sen lisäksi koulunkäyntiavustajia on oltava riittävästi, että erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin on mahdollista vastata.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyys on sen mittaluokan asia, että kansalaisten mielipide on selvitettävä. Ennen kansanäänestystä on myös tarjottava kattavasti tietoa jäsenyyden vaikutuksista.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Nyt jos koskaan Suomen pitää edistää energiaomavaraisuutta ja panostaa kotimaiseen kestävään energiaan, kuten tuulivoimaan, bioenergiaan ja aurinkoenergiaan. Pidän ydinvoiman lisärakentamista hölmönä, koska a) ydinjätteiden loppusijoittaminen on edelleen ongelma ja uraanin louhinta saastuttaa ympäristöä, b) ydinvoiman rakentaminen on ollut viime vuosina erittäin hidasta ja kallista ja c) mahdollisen onnettomuuden kulut lankeavat veronmaksajille.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Välttämättömien peruspalveluiden ja perusturvan takaaminen edellyttää riittävää rahoitusta. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta ympäristö- ja energiaverotukseen ja kuluttamisen verottamiseen. Pääomaverotusta voi kiristää, mutta etenkin pienimpien työtulojen verotusta olisi kevennettävä. Kohdentaisin veronalennukset siis ensisijaisesti pienituloisille.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei missään nimessä. Ihmisten tulee olla yhdenvertaisia lain edessä.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Olen valmis harkitsemaan tätä, mikäli se ei lisää alkoholihaittojen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Päättäisin asiasta kattavan asiantuntijakuulemisen perusteella.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on kaksikielinen maa, jossa on taattava oikeus saada palveluita molemmilla kansalliskielillä. Koen, että kaksikielisyydestä on ollut etua myös pohjoismaisessa yhteistyössä, niin poliittisessa kuin taloudellisesssa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksuista on hyviä kokemuksia muista kaupungeista, esimerkiksi Tukholmasta. Maksut ovat hyvä keino hillitä autoliikenteen päästöjä ja kerätä rahoitusta joukkoliikenteen parantamiseen. Ruuhkamaksuilla voidaan myös sujuvoittaa liikennettä, eli myös autoilijat voittavat.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kuntaliitos helpottaisi yhteispeliä asuntopolitiikan, liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Samalla pääsisimme eroon tympeästä kilpailusta "parhaimmista veronmaksajista".

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-hanketta vietiin aiemmin eteenpäin nopealla aikataululla, eikä hanketta mielestäni silloin ajateltu oikeastaan lainkaan Helsingin omista vahvuuksista käsin. Hankkeessa on vielä monia hankaloita avoinaisia kysymyksiä etenkin rahoituksen ja rahoittajien suhteen.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Helsingissä asuu eniten maahanmuuttajia. Erityistuelle on jo siinä hyvät perusteet. Resursseja tarvitaan etenkin kielikoulutukseen, neuvontaan ja työllistymisen tukemiseen.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Koti on monelle mieluisin paikka viettää myös vanhuutta. Vanhuksille on taattava mahdollisuus asua halutessaan mahdollisimman pitkään kotona, mutta se tarkoittaa riittävän kotihoidon ja muiden palveluiden järjestämistä.

On kuitenkin taattava mahdollisuus saada laitospaikka, kun kotona ei enää pärjää yksin. Monelle huonokuntoiselle vanhukselle laitoshoito voi olla turvallisempi ja mieluisampi ratkaisu kuin kotona eläminen. Tärkeintä on, että vanhuksen omia toiveita kuullaan ja kunnioitetaan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli lupauksia antaa, on ainakin tehtävä kaikki voitavansa niiden eteen. Tosiasiassa politiikassa ei saa mitään aikaan yksin. On vakuutettava omilla esityksillä myös muut - niin omasta puolueesta kuin muistakin. Tästä syystä vaalilupauksiin on aina suhtauduttava varauksellisesti. Itse lupaan tehdä kaikkeni niiden asioiden puolesta, jotka ovat saaneet minut tekemään tätä työtä ja ehdolle. Niitä ovat tasa-arvo, ympäristön- ja luonnonsuojelu, eriarvoisuuden torjuminen, koulutus, joukkoliikenne ja kansainvälinen Suomi, joka kantaa vastuuta myös maailman kaikkein heikoimassa asemassa olevista. Lupausten lunastaminen vaatii kovaa työtä ja yhteistyötaitoja.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä