Helena Kantola

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja byrokraattinen ja se passivoi etuuden saajan. Järjestelmästä olisi tehtävä kansalaisia aktivoiva ja enemmän työelämään ohjaava järjestelmä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan elinkeinoelämän aukioloaikojen vapauttamista, koska se mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen ja monipuolistaa kuluttajille tarjottavaa palveluvalikoimaa (mm. majoitus- ja ravitsemusala). Aukioloaikojen vapauttamista koskevista ehdoista olisi löydettävä yhteisymmärrys työmarkkinaosapuolten välillä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvaa on yksinkertaistettava karsimalla erilaisia ja eri kriteereihin perustuvia tukia. Perustulon kaltainen ehdotus voisi toimia yhdessä kansalaispalkka-mallin kanssa, jolloin perustulo oli pohjaosa ja sen päälle maksettu kansalaispalkka toimisi bonuksena kansalaisen aktiivisesta toiminnasta esimerkiksi kansalaisjärjestössä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on hankala ja vastaus riippuu siitä, katsooko asiaa työntekijä- vai työnantajanäkökulmasta. Vastaukseni tein työntekijän näkökulmasta. Yritysten työvoiman tarve vaihtelee aikaisempaa enemmän ja toisaalta työntekijöillä on erilaisia elämäntilanteita. Minimityöajasta sopiminen olisi tarpeellista niille työntekijöille, jotka saavat työstä pääasiallisen toimeentulonsa. Jos asiasta säädettäisiin laissa, se ei saisi käytännössä heikentää näiden työntekijöiden asemaa muussa elämäntilanteessa oleviin työntekijöihin verrattuna.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyysturvan enimmäiskeston sijasta tulisi painopiste olla aktiivisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä ja/tai ansiosidonnaisen muuttaminen kannustavammaksi, työnhakuun enemmän ohjaavaksi turvaksi esimerkiksi jakamalla turva perus- ja bonusosaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomen hallituksen toimet ja Suomen taloudellinen pysähtyneisyys osoittavat, että euro ole edistänyt Suomen kasvua hallituksen lupaamalla tavalla. Suomen velka on tällä hetkellä jo 100 miljardia euroa eikä Suomen talous enää kestä uusia euro-velvoitteita.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan hinta Suomessa on korkea ja sen ALV-verotusta olisi tarkistettava alaspäin ihmisten toimeentulotason mukaisella tavalla.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensi sijassa tasapainoa saadaan ja säästöjä syntyy yksinkertaistamalla ja johdonmukaistamalla hallinnollisia menettelyjä ja lainsäädäntöä. Leikkausten olisi kohdistuttava niihin toimiin, jotka lisäävät hallintoa ja byrokratiaa. Toisin sanoen lupamenettelyjä ja kilpailuttamista koskevia hallinnollisia menettelyjä.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan lapsilisien korottamista nykyisestä, mutta en niiden verottamista. Lapsilisät eivät nykyisin riitä kattamaan lapsesta ja lapsen kasvamisesta johtuvia menoja. Lapsilisiin olisi tehtävä taso- ja indeksikorotus ja porrastettava se tulotason mukaisella tavalla niin, että lapsilisä on suurin pienituloisissa perheissä ja pienin suurituloisissa perheissä.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sote-sektorin rahoitus on ohjautunut liiaksi sote-uudistusta koskevaan suunnittelu- ja valmistelutyöhön olemassa olevista toimivista sote-malleista (Kainuun.-malli) huolimatta. Sote-päätöksillä olisi toteutettava kunta- ja valtakuntatasolla sote-palveluita, joilla taataan kuntalaisille riittävät ja lähellä olevat palvelut.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen goepoliittinen sijainti huomioon ottaen Suomen on ensi sijassa pyrittävä hoitamaan puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaansa diplomatian keinoin, pitämällä keskusteluyhteys avoinna itään ja länteen päin. Presidentti Niinistö, Ulkoasiainvaliokunnan Timo Soini ja ETYJ:n presidentti Ilkka Kanerva ovat tässä suhteessa osoittaneet hyvää esimerkkiä EU:lle ja USA:lle.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomen poliisien määrä on Euroopan vähäisin eli poliisi 800 asukasta kohden. Määrää olisi lisättävä lähemmäs eurooppalaista tasoa (poliisi/400 asukasta).

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttoa koskevia kriteereitä on tarkennettava ja yhteistyötä sosiaaliviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten välillä tiivistettävä niin, että maahanmuuttoviranomaiset pystyvät puuttumaan terroristista toimintaa Suomessa rahoittavien maahanmututajien toimintaa ja tarvittaessa käännyttämään heidät Suomesta.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

En tällä hetkellä näe Venäjän provokatiivisista toimistaan huolimatta uhkaavan Suomea.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on hankala ja tapauskohtaisesti ratkaistavissa. Tärkeää olisi pystyä määrittelemään verkkovalvonnalle selkeät reunaehdot, joiden rikkominen tarkoittaisi samalla yksityisyyden suojan rikkomista.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomi toimii asiassa YK:n ja ETYJ:n päätösten mukaisella tavalla. Ensi sijassa olisi keskityttävä noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa yksimielisesti hyväksyttyä päätöslauselmaa, jonka mukaan YK:n jäsenmaiden on estettävä kansalaistensa matkustaminen ulkomaille taistelemaan tai taistelijoiden rekrytoiminen konflikteihin taikka konfliktien rahoittaminen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasiaan on oltava parantumattomasti sairaan suostumus tai sairastuneen tehtotilasta on muutoin pystyttävä varmistumaan. Olisi myös varmistuttava siitä, että elvyttävät toimenpiteet ovat hyödyttömiä. Varmistus tapahtuisi esimerkiksi potilaan tilasta annetuilla useamman kuin yhden lääkärin lääkärinlausunnolla.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Valtiolal ja kunnilla on lain mukaan velvollisuus huolehtia kuntalaisten terveyden- ja sosiaalipalveluista. Palvelujen ohjaaminen yksityisille palveluntuottajille ei poista tai vähennä julkisen sektorin vastuuta.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaistoiminnan olisi muututtava enemmän ennaltaehkäiseväksi, perhelähtöiseksi toiminnaksi, jossa viranomaistoiminta koetaan perheitä tukevana eikä hajoittavana toimintana.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Katson tätä kysymystä omaishoitajien kannalta. Vanhuksia hoitavat omaishoitajat tekevät jo nyt alimitoitetulla hoitopalkkiolla hyvin vaativaa hoitoalan työtä, joka aiemmin kuului julkisen sektorin vastuulle. Omaishoitajien hoitopalkkiota olisi tarkistettava ylöspäin ja omaishoitajille tarjottava mahdollisuus riittäviin lepohetkiin esimerkiksi julkisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa tarjottavin tilapäissijoituksin tai sijaispalvelun avulla.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten oikeus terveyspalvéluihin toteutuu parhaiten, kun päätöksenteko terveyspalveluista tapahtuu lähellä kuntalaista. Kansalaisen oikeus terveyspalveluihin ei parane kunnan itsehallintoa murentamalla ja terveyspalveluja keskittämällä etäämmäs kuntalaisesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävä toimenpiteet Suomessa on suhteutettava siihen päästötasoon, joka Suomen kokoinen valtio globaalisti aiheuttaa. Suomen tulisi omien päästökattotavoitteidensa sijasta painottaa enemmän saastuttavien maiden teknologian kehittämiseen.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

GM-ruoassa on enemmän kemikaaleja kuin tavanomaisessa. Niiden turvallisuustestaus on olematonta eikä GM kasvien sisältämien kemiallisten yhdisteiden vaikutusta ihmisen geeneihin ja sairauteen altistumiseen ole tutkittu tarpeeksi.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen nykyinen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne huomioon ottaen turvapaikanhakijoiden määrän lisääminen ei ole ajankohtainen asia.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomen asutuspolitiikkaa voidaan tukea esimerkiksi niin kutsutulla Jäämeren rautatiehankkeella, joka siirtää investointeja, kuljetusta ja liiketoimintaa sekä asutusta Pohjois-Suomeen ja Lappiin.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienryhmissä opettajalla on paremmat edellytykset yksilökohtaisempaan opettamiseen ja suoritusten seuraamiseen. Pienemmällä luokkakoolla on myös koulurauhaa edistävä vaikutus.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensi sijassa tarkistus olisi tehtävä pieni- ja keskituloisten tuloverotukseen ja sitä olisi tarkistettava alaspäin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Valistunut alkoholipolitiikkaa kuuluu vaaliteemoihini ja esitykseni tältä osin on, että viinit ja oluet sallitaan ruokakaupoissa järjestämällä ensi vaiheessa ruokakauppoihin Alkon myyntipisteet.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Henkilökohtaisesti näen, että kysymys on enemmän kielivalikoiman monipuolistamisesta ruotsin kielen ohella. Asiaan voi vaikuttaa operussuunnitelmissa ja tuntijaossa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan ajatusta siitä, että ihmisiä kannustetaan nykyistä enemmän käyttämään julkisia liikennevälineitä.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kuntaliitoksen onnistuminen edellyttää, että liitokseen osallistuvat kunnat sitoutuvat samoihin strategisiin tavoitteisiin. Metropolihallinnon ongelmana on moniportainen hallinnollinen järjestelmä ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista etäällä oleva päätöksenteko.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-hanke on ensi sijassa Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua koskeva hanke ja sen rahoittaminen yhteisin verovaroin on sen vuoksi ongelmallista.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttoa koskevia kotouttamissääntöjä on tarkistettava niin, että heidät pystytään kohtuullisin resurssein ja ilman kantasuomalaisiin kohdistuvaa syrjintää kotouttamaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Vanhusten hoidontarvetta on arvioitava tapauskohtaisesti ja vanhuksille tarjottavan kotihoidon on täytettävä laatukriteerit niin, että se turvaa vanhuksille riittävän ja asianmukaisen hoidon kotona.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Olen kansanedustajana valmis viemään vaaliteemoissani esittämiä asioita eteenpäin poliittisen toimintakentän mahdollistamissa rajoissa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä