Maria Ohisalo

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on tarveharkintaisuudessaan ja usein monimutkaisuudessaan omiaan jättämään monet tuen ulkopuolelle, vaikka he olisivat tukeen oikeutettujakin. Toisaalta kerran tukien piiriin päästyään henkilön on oltava hyvin tarkka vastaanottaessaan työtä, koska tukiloukussa henkilö menettää pahimmillaan enemmän tukia kuin epäsäännöllisellä ansiotyöllä tienaa. Kannatan perustulokokeilua ja sen tarkkaa tutkimista. Perustulo mahdollistaisi aina työn vastaanottamisen ja poispääsyn sosiaaliturvan varassa elämiseltä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaupan ja muiden liikkeiden aukiolosäännöstö neliömääriin sidottujen rajoitusten ja esimerkiksi aluehallintovirastolta haettavien, alueellisten loppiaista koskevien poikkeuslupien kanssa on aikansa elänyt. Kun kauppaa vapautetaan, tulee kuitenkin huolehtia, että muutokset tukevat kaupan terveen kilpailun kehittymistä ja kaupan työntekijöiden työolot eivät huonone. Esimerkiksi yksin tehtävä yötyö ja siihen liittyvä väkivallan uhka ovat todellisia työajan vapauttamiseen liittyviä haasteita.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulolla sosiaaliturvan vähimmäistaso tulee kaikille ilman hallinnollista työtä, mikä vapauttaa etuuskäsittelijöiden työaikaa ja ihmiset voivat tukien hakemisen sijaan keskittyä esimerkiksi opiskeluun tai työnhakuun. Perustulon tulee olla riittävän suuri, että sillä voi tulla lyhyellä aikavälillä toimeen ja sen lisäksi tulee tarjota ihmisille mahdollisuus joihinkin tarveharkintaisiin tukiin tilanteesta riippuen. Perustuloa täytyy nyt kokeilla, kokeilu täytyy kirjata hallitusohjelmaan ja kokeilun tulokset täytyy tutkia tarkasti.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset nollatyösopimukset pitävät tekijöitään löysässä hirressä ja ne antavat työnantajille epätervettä valtaa suhteessa työntekijöihin. Toisaalta monille opiskelijoille epäsäännöllinen osa-aikatyö sopii hyvin opiskeluiden lomaan. Nämä vastakkaiset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen esimerkiksi siten, että työsopimuksissa määritellään keskimääräinen viikko- tai kuukausityöaika, jonka toteutumista työsuojeluviranomainen tarvittaessa valvoo.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työn vastaanottamisen jäykkyyttä ei ratkaista ansiosidonnaista kautta lyhentämällä vaan työn tarjoamisen ja vastaanottamisen kynnystä madaltamalla. Tämä onnistuu ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottamalla ja työn vastaanottamisen taloudellista kannattavuutta parantamalla. Työttömien perusturvaa täytyy voida nostaa ilman, että samalla nostetaan ansiosidonnaisen tasoa. On kestämätöntä, että ihmiset on jaettu tässä kahteen kastiin. Toisaalta suomalaiset asuntomarkkinat suosivat omistusasumista, mikä on johtanut tilanteisiin, joissa ihmiset ovat sidottuja asuinpaikkakunnalleen myymättömän talon vuoksi, vaikka he muuten olisivat valmiita vaihtamaan paikkakuntaa ja ottamaan työn vastaan toisella paikkakunnalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomen sisämarkkinat ovat pienet ja Suomi maana ja talousalueena niin pieni, että olisimme entistä haavoittuvampia maailmantalouden heittelyille oman valuuttamme varassa. Eurossa ja EU:n talouspolitiikassa on valuvirheitä, jotka tulee korjata, mutta Suomen on silti parempi pysyä eurossa kuin erota siitä. EU:n valtaa tulisi lisätä etenkin talouspolitiikassa. Pankki- ja finanssisektori on saatava tiukempaan valvontaan, jotta uusia tuhoisia talouskriisejä ei pääse syntymään. Nykyisen kriisin syyt ovat pitkälti siinä, että euron alkuaikoina ei vaadittu tarpeeksi vahvaa yhteistä talous- ja rahapolitiikkaa ja valvontaa. Askeleet kohti pankkiunionia ja rahoitusmarkkinaveroa ovat positiivisia yhteistyön syventämisen kannalta. Euroopan keskuspankilla pitäisi olla jatkossa myös mm. työllisyystavoite.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Vihreät kannattavat verotuksen painopisteen siirtoa työn verotuksesta kulutuksen, luonnonvarojen käytön ja päästöjen verotukseen. Ruoan verotuksessa kohdistamme koko kansaan tasaveron, joka tuntuu eniten kaikkein köyhimpien kukkarossa. Koska pienituloisilla ruoan suhteellinen osuus koko rahankäytöstä on suurempi kuin suurituloisilla, ruoan verotuksen kiristäminen osuu pahimmin nimenomaan kaikkein heikommassa asemassa oleviin. Kestävien ruokavalintojen tekeminen pitäisi olla kaikille mahdollista, ei saa olla niin, että vain hyvätuloisilla on varaa ostaa esimerkiksi luomua.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Valtion ja kuntien talouden epätasapainon korjaaminen pitkällä aikavälillä edellyttää velkaantumisen uskottavaa ja inhimillisesti kestävää hidastamista. Taloudellisesti niukkoina aikoina taloudellinen tasapainottaminen on tärkeää. Niiden, joilla on eniten, tulee osallistua talouden pelastamiseen suuremmalla panoksella. Leikkaamalla palveluista laitamme kaikista heikoimmassa asemassa olevat maksamaan taloudellisen sopeuttamisen inhimillisen hinnan.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Korottamalla lapsilisiä ja laittamalla ne veronalaisiksi yksinkertaistamme järjestelmää, kun eri tulolajit ovat verotuksellisesti samanarvoisia. Lisäksi tämä parantaa pienituloisten asemaa ja leikkaa niiltä, jotka lapsilisää vähiten tarvitsevat.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei ole varaa leikata nykyisen laajuisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa. Monissa kunnissa on saatu aikaan merkittäviä säästöjä panostamalla nimenomaan ennalta ehkäiseviin palveluihin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomen puolustukseen ja sen menoihin tulee analysoida kunnolla, mutta tämä ei tarkoita kategorista jäsenyyden hakemista. Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tulee järjestää vähintään kansanäänestys, mutta ensisijaisesti puolustus tulee järjestää tiivistämällä pohjoismaista yhteistyötä, ja toisaalta yhteistyössä EU:n kanssa. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että kalliita asejärjestelmähankintoja voidaan tehdä kustannukset jakaen.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävin uhka on syrjäytyminen ja sen torjumisen keinot eivät edellytä lisää poliiseja. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää turvata erityisesti harvaan asutuille alueille viranomaispalveluiden saatavuus ja poliisien määrä tulisikin pitää vähintään nykyisellä tasolla.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen heikkenevä huoltosuhteemme huutaa Suomeen maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien radikalisoitumista ja marginalisoitumista torjutaan parhaiten toimivalla kotouttamispolitiikalla. Toisaalta esimerkiksi Syyriaan taistelijoiksi lähteneistä henkilöistä monet ovat syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Kun emme päästä yhteiskuntaa jakaantumaan ja kaikki ihmiset kokevat osallisuutta siihen, torjumme parhaiten samalla myös terrorismia.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Georgian ja Ukrainan tilanteet ovat viimeisten vuosien aikana osoittaneet, että Venäjä tukeutuu ulkopolitiikassaan myös aseelliseen voimankäyttöön. Myös Viroon kohdistuvat kyber- ja hybridisodankäynnin muodot osoittavat, ettei maa ole pelkällä EU- ja Nato-jäsenyydellään suojassa Venäjän ulkopoliittisilta aggressioilta. Siksi Suomeen kohdistuvaa Venäjän uhkaa ei voida kokonaan poissulkea, vaikka Suomen ja Venäjän välillä ei ole ollut yli 70 vuoteen aseellista konfliktia. EU on Suomen paras turva.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaisten laajemmat verkko- ja kybertiedusteluoikeudet kaventavat lähtökohtaisesti kansalaisten oikeuksia ja oikeusturvaa verkossa. Hyvään oikeusvaltio- ja kansalaisyhteiskuntakehitykseen ei kuulu kansalisiin kohdistuvien tiedusteluoikeuksien laajentaminen vaan terrorismia ja esimerkiksi Syyriasta palaavien taistelijoiden radikalisoitumista torjutaan parhaiten muilla keinoin.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on rauhanturvaamisesta osaamista, josta olisi myös vientituotteeksi. Toisaalta Isis uhkaa paikallisten ihmisten ja kulttuurien lisäksi geopoliittista vakautta ja estää Lähi-idän tilanteen rauhoittumista, joten on myös Suomen turvallisuuden kannalta tärkeää olla tukemassa Irakia ja muita valtioita Isisin vastaisessa taistelussa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisellä on luovuttamaton oikeus omaan kehoonsa. Ihmisellä on oikeus myös avustettuun kuolemaan niin halutessaan. Kuolemaan auttavien lääkärien toimintaa on seurattava tarkasti ja yksittäisten lääkärien vakaumusta on kunnioitettava. Eutanasian on kuitenkin oltava mahdollisuus kaikille sietämättömästä kivusta kärsiville, jos paranemisesta ei ole toivoa.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityiset terveydenhoitopalvelut nakertavat universaalia julkista terveydenhoitojärjestelmää, jossa kaikki saavat samoja korkeatasoisia palveluita ja halu niiden rahoittamiseen on suuri kaikissa tuloluokissa. Nakertamisella tarkoitan sitä, että nykyisellään yhteisistä varoista tuetaan jo valmiiksi hyvinvoivaa kansanosaa sen sijaan, että resurssit laitettaisiin kaikille yhteiseen laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja sitä kautta myös niiden hyvinvoinnin parantamiseen, joilla menee heikoiten. Yksityisten terveyspalveluiden kautta tuloerot laajenevat osittain väestöryhmien välisiksi terveys- ja hyvinvointieroiksi ja johtavat yhteiskunnalliseen eriytymiseen.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheille tulee olla tarjolla entistä matalamman kynnyksen apua, jotta ongelmiin puututaan jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin tilanteet pääsevät traagisiin mittasuhteisiin. Myös viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa on helpotettu viime aikoina lainsäädännöllä, mikä parantaa viranomaisten mahdollisuutta tunnistaa lapsiperheen ongelmia jo varhain. Ennaltaehkäisy on aina korjaavia toimenpiteitä halvempaa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisarvoiset ja riittävät julkisrahoitteiset hoivapalvelut kuuluvat myös ikäihmisten oikeuksiin, eikä vanhusten tai heidän omaistensa varallisuuden tule olla niiden saamisen ehtona. Ihmisen ei myöskään tulisi olla velvollinen realisoimaan omaisuuttaan hoivapalveluiden kustantamiseksi.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Suurin osa kunnista on nykyisessä koossaan liian pieniä vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista, mikä on johtanut demokratian kannalta ongelmallisiin kuntayhtymärakenteisiin, joissa tavallisen äänestäjän mahdollisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin on vähäinen. Nämä kuitenkin muodostavat noin puolet julkisista menoista. Suomi tarvitsee alueellisen, demokraattisesti vaaleilla valitun hallinnollisen tason, jolle kuuluu vastuu mm. sosiaali- ja terveyspalveluista ja myös verotusoikeus.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Vastakkainasettelu teollisuuden ja ilmaston välillä on keinotekoinen. Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, myös edellytykset taloudelliselle toiminnalle häviävät. Lyhyellä aikavälillä ilmastonmuutoksen torjunta voi olla teollisuuden kilpailukyvylle haaste, mutta pidemmällä aikajänteellä nopea siirtyminen kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin on myös teollisuuden ja talouden etu.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimanipulaatio on kohtuullisen uusi teknologia ja siihen liittyviä riskejä ei tunneta kunnolla. Tarvitaan enemmän tutkimusta. Ihmisillä on oikeus tietää käyttävänsä gmo-tuotteita, kaikki geenimanipuloidut tuotteet täytyy siis merkitä tarkasti. Geenimanipuloitujen lajien hallitsematon levittäytyminen täytyy estää kaikin keinoin.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei kanna tällä hetkellä vastuutaan maailmalla tapahtuvien kriisien kodittomiksi jättämistä ihmisistä. Suomi ottaa Syyrian tilanteesta johtuen tällä hetkellä 300 turvapaikanhakijaa tavanomaisen 750 hengen turvapaikkakiintiönsä päälle. Esimerkiksi Ruotsi hyväksyi vuonna 2013 noin 29 000 turvapaikkahakemusta ja Syyrian naapurimaissa pakolaisten määrät lasketaan sadoissa tuhansissa ja jopa miljoonissa. On myös Suomen etu, etteivät Syyrian naapurimaiden yhteiskuntarakenteet horju suuresta pakolaismäärästä ja siksi meidän tulee ottaa suurempi vastuu tilanteesta. Unioniin on pikaisesti luotava yhteinen turvapaikkajärjestelmä, joka jakaa vastuuta tasaisemmin EU:n jäsenmaiden kesken. EU:n jäsenvaltioiden turvapaikkapolitiikan on oltava riittävästi resursoitua ja yhtenäistä. Turvapaikanhakijat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisesti EU:n alueelle ja turvapaikkakustannukset pitää tasata EU:n jäsenvaltioiden kesken. Sekä jäsenmaiden että EU:n täytyy koordinoida maahanmuuttoa ja panostaa enemmän siihen, että alueelle voi tulla laillisia ja turvallisia reittejä pitkin esimerkiksi humanitääristen viisumien avulla.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Länsimaisessa demokratiassa ei valtion kuulu määritellä, missä ihminen voi asua. On kuitenkin taloudellisesti mahdotonta ylläpitää lähipalveluita alueella, jossa ei ole asukkaita ja veronmaksajia ylläpitämässä ja käyttämässä palveluita. Tietotekniikalla voidaan turvata nykytilanteessa vain osa palveluista, joten muuttaessaan taajama-alueen ulkopuolelle henkilön tulee olla valmis myös taajaan asuttuja alueita heikompaan palvelutarjontaan. Valtion ei myöskään tule tehdä aktiivista politiikkaa harvaan asuttujen alueiden asuttamiseksi vaan rakentaa kestävää kaupunkirakennetta ja kaupunkien tulee kaavoituspolitiikallaan hillitä muuttoliikkeen aiheuttamaa asumisen hinnan nousua.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Peruskoulun opetusryhmille on hyvä määrittää luokkakoon raja, jolla taataan opiskeluryhmien työrauha ja opettajien riittävät mahdollisuudet tarjota oppilaille ohjausta. Sen määrittäminen, onko tämä raja 20 oppilasta, tarvitsee tuekseen tutkimusta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Gallupien perusteella suomalaiset ovat haluttomia liittymään Natoon. Jotta tästä saadaan aito ja oikea kansan tahdonilmaisu, on perusteltua järjestää Natosta kansanäänestys ja käydä asiasta kunnon kansalaiskeskustelu nykyisen vellovan julkisen keskustelun sijaan.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on viimeisten 30 vuoden aikana tehtyjen myönteisten ydinvoimalaperiaatepäätösten seurauksena tuotettu yhtäkään kilowattituntia sähköä. Viimeisimmissä ydinvoimahankkeissa kaupalliset toimijat ovat laskeneet hankkeet niin kannattamattomiksi, että ne ovat hylänneet hankkeet ja ainoastaan suomalaiset valtio-omisteiset yhtiöt, kunnat sekä voimalaa referenssiksi haluava Venäjän valtion alainen ydinvoimalatoimittaja ovat sitoutuneet uusimpaan hankkeeseen. Uudet ydinvoimahankkeet myös vähentävät tarvetta ja sitä myötä investointihalukkuutta uusiutuviin energiamuotoihin, joiden käyttöönotossa Suomi on jäämässä pahasti muita maita jälkeen.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen taloudellinen tilanne ei mahdollista tällä hetkellä tuloveron alennuksia. Sosiaalisesti kestävämmän ja kansantaloutta tervehdyttävämmän vaikutuksen saamme, kun parannamme alimpien tuloluokkien ostovoimaa, joka kohdentuu useammin kotimaista työllisyyttä tukevaan peruskulutukseen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tasa-arvoinen avioliittolaki on pitkällisen ihmisoikeustaistelun tulos, joka sijoittaa Suomen muiden arvoliberaalien länsimaiden joukkoon. Lainmuutoksen peruminen on paitsi epäjohdonmukaista lainsäädäntötyötä, myös yleisen asenneilmapiirin vastainen ja loukkaa seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholin saatavuuden parantaminen on suoraan yhteydessä alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuun ja alkoholihaittojen lisääntymiseen. Alkoholipolitiikalla tähdätään alkoholin ongelmakäytön ehkäisyyn ja haittojen vähentämiseen. Alkoholin korkea verokanta on perusteltu. Verotus ohjaa kulutusta, ja sen avulla saamme varoja alkoholihaittojen hoitoon ja ehkäisyyn. Verotuksen lisäksi alkoholipolitiikassa on panostettava toimiviin tukipalveluihin sekä asialliseen valistukseen. Alko tulee säilyttää valtio-omisteisena monopoliyhtiönä, mutta mietojen alkoholijuomien, kuten viinien myynti voidaan sallia myös ruokakaupoissa. Alkoholin myyntiin ja muuhun anniskeluun liittyvää byrokratiaa ja sääntelyä tulee keventää, esimerkiksi erillisistä anniskelualueista on luovuttava. Alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla tulee sallia. Keskiolutta ei tule laimentaa eikä alkoholin myynnin aikarajoja tai ravintoloiden aukioloaikoja tiukentaa. Lisäksi pientuottajien tukemiseksi mietojen alkoholijuomien ulosmyynti ravintoloista ja pienpanimoilta tulee sallia.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Toisen kotimaisen kielen pakollinen opiskelu tulisi muuttaa kaikille pakolliseksi vapaasti valittavaksi kieleksi, jonka opiskelu alkaisi seitsemänneltä luokalta ja jatkuisi toisella asteella. Samalla ruotsinkieliset palvelut tulee turvata ja niitä on kehitettävä. Nykyisellään korkeakoulujen virkamiesruotsi ei ole riittävä: tarvitaan malli, joka todella tarjoaa eväät toimia vähemmistökielen edustajien asioissa. Keskeiset palvelut on tarjottava tarvittaessa myös muilla vähemmistökielillä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Helsingissä ja muutenkin pääkaupunkiseudulla ruuhkamaksuilla tuetaan kestävän kaupunkirakenteen syntymistä ja julkisen liikenteen käytön lisääntymistä. Ruuhkamaksut myös helpottavat liikenteen sujuvuutta niille, jotka joutuvat esimerkiksi tavaraa kuljettaakseen käyttämään pääkaupunkiseudun liikenteessä autoa. Maksuilla voidaan rahoittaa esimerkiksi julkisen liikenteen investointeja, joilla vähennetään edelleen tarvetta oman auton käytölle.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Ihmiset kokevat nykyiset kunnat itselleen läheisiksi ja on toisaalta hyvä, että säilytämme tällaisen läheiseksi koetun rakenteen, koska on myös paljon päätöksiä, jotka on hyvä tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää saada asumiseen, maankäyttöön, liikenteeseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset nykyisiä kuntia suuremmalle järjestäjälle. Siihen suoraan kansanvaalilla valittava metropolihallinto toimii nykyisiä epädemokraattisia kuntayhtymähimmeleitä ja yksityistettyjä palveluita merkittävästi paremmin.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheimin museo on tervetullut Helsingin paraatipaikalle Vanhan kauppahallin viereen, mutta siihen ei tule käyttää kuntien tai valtion rahaa vaan museon tulee luottaa omiin kannattavuuslaskelmiinsa ja toteuttaa hanke yksityisten sijoittajien varoin. Guggenheim voi tuoda Helsinkiin lisää kävijöitä ja se voi piristää koko Suomen kulttuuritarjontaa, mutta sama vaikutus voidaan jopa varmemmin saada aidosti omaperäisellä ja kotimaisesta taideyhteisöstä kumpuavalla toiminnalla ulkomailta konseptina tuodun franchising-kulttuuritalon sijaan.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Helsinki on erityisasemassa, mitä tulee maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Täällä väestöpohja ja maahanmuuttajien määrä ovat suurempia ja sitä kautta myös vähemmistöryhmillä on paremmin mahdollisuuksia löytää tukiverkostoja ja työtä. Tämän vuoksi Suomen maahanmuuttopolitiikka joko onnistuu tai epäonnistuu nimenomaan Helsingissä ja siksi Helsingille tulee antaa kotouttamiseen erityistukea.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Koti on yleensä ihmiselle paras paikka. Toimintakyvyn selkeästi heikennyttyä ja monen jäädessä yksin elämänsä viimeisinä vuosina laadukas laitoshoito voi paikoin olla kotihoitoa parempi ratkaisu. Niin kauan kuin ihmisellä on mahdollisuus asua kotonaan, yhteiskunnan on edullisempi ja parempi tukea kotona asumista esimerkiksi kotihoidon palveluilla. Yksinäisyyttä voidaan torjua vertaistuella muun muassa erilaisin yhteisöllisin asumisratkaisuin. Kotihoidon resurssit ovat nykyisellään niin tiukat, että ikäihminen ei aina saa tarvittavaa hoitoa kotonaan. Avo- ja kotihoidonpuolen resurssit on varmistettu riittävän suuriksi turvaamaan hyvinvointi ja tällä vähennetään kalliin laitoshoidon tarvetta.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

On äänestäjien oikeusturvan kannalta tärkeää, että ne lupaukset, jotka erityisesti näitä vaaleja varten annetaan, toimivat neuvottelujen pohjana hallituspohjaa muodostettaessa. Viimekertaisten hallitusneuvottelujen ja muun muassa Belgian esimerkin kautta on kuitenkin hyvä ymmärtää, että poliittinen päätöksenteko voi kriisiytyä, jos mikään puolue ei nykyisessä monipuoluejärjestelmässämme ole valmis taipumaan omista vaatimuksistaan. Hallitustyöskentelyllä täytyy löytyy ne ratkaisut, jotka hyödyttävät mahdollisimman laajaa kansaa ja ympäristöä. Poliitikkojen täytyy tehdä päätöksensä tutkimustietoon perustuen. Jos uutta perusteltua tietoa tulee, täytyy poliitikon olla valmis myös muuttamaan kantaansa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä