Tapio Huttula

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Voimme olla ylpeitä sosialaaliturvastamme. Sosiaaliturvaamme on kuitenkin paikkailtu ja leikkailtu monia vuosia. Tämän johdosta järjestelmästä on tullut liian monimutkainen ja kankea. Yksilö hukkuu helposti järjestelmään, kun hän ei ymmärrä miten se toimii. Turvaverkkoon on myös syntynyt reikiä ja erilaisia loukkoja. Tarvitaan sosiaaliturvan yksinkertaistamista. Jos turvaverkosto on niin monimutkainen, että yksilö ei uskalla tehdä mitään elintasonsa korjaamiseksi jokin on pielessä. Tällä hetkellä sosiaaliturva kannustaa ihmistä lähinnä pysymään siinä statuksessa, jossa etuus juoksee. Tämä ei ole ihmisen vaan järjestlemän vika. Työn ja turvan yhteensovitus pitää tehdä joustavaksi. Yksinkertaisempi malli vaatii valmistelua ja tietoa. Siksi olen valmis kokeilemaan perustulomallia.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Aukioloajat ovat jo tällä hetkellä varsin väljät. Mitään isoa viilasta ei tarvitse tedä. Kilpailusyistä on hyvä, että esim. pikkukaupoilla ja kioskeilla on mahdollisuus itse varsin pitkälle päättää omista aukioloajoistaan. Olennaisempaa olisi kehittää työaikajärjestelyjä, joilla esimerkiksi ravintoloiden kannattaisi olla auki myös sunnuntaisin. Nyt monet palvelut eivät toimi silloin kuin ihmisillä on vapaa-aikaa. Silti täytyy varmistaa, että myös kaupan ja ravintoloiden henkilöstö pystyy pitämään vapaata myös viikonloppuisin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

En kannata suoraa siirtymistä perustuloon, koska emme tiedä ratkaiseeko se kaikkia sosiaaliturvan ongelmia. Sosiaaliturva on tällä hetkellä aivan liian monimutkainen ja sitä täytyy selkeyttää. Erityisesti työn vastaanottaminen pitää tehdä mahdolliseksi ja kannustavaksi. Tähän perustulo voisi tuoda mahdollisuuden. Tarvitsemme kuitenkin tietoa miten malli toimii. Siksi olisi järkevää tehdä otantaan perustuva kokeilu, jonka avulla voidaan selvittää perustulon vaikutukset. Sosiaaliturvaa täytyy joka tapauksessa selkeyttää. Yksi keino on yksinkertaistaa eri etuuksia tai koota ne suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ongelmana tällä hetkellä on se, että eri tukimuodot on luotu hoitamaan aina yksittäistä tilannetta tai tuen tarvetta. Yhdessä ne voivat olla osin ristikkäisiä ja vaikeasti yhteensovitettavissa vähäisenkin työtulon kanssa. Ongelmia on niin opiskelun kuin työttömyyden sovittamisesta työn kanssa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Ns. 0-sopimukset on kiellettävä lailla. Työnantajan pitää pystyä määrittelemään jonkinlainen minimityöaika, kun hän palkkaa työntekijää. Ymmärrän kyllä työmäärän vaihtelua. Sen vuoksi sopimuksessa voi olla vaihteluväli tai jonkinlainen tasoitusjakso jonka aikana sovittu vähimmmäistyöaika täytyy. Työehtosopimusissa on lisäksi monenlaisia välineitä, joilla työaikoja voidaan järjestellä, esimerkiksi työaikapankit, tasaus- ja vuorojärjestelyt.
Tarvittaessa töihin kutsuttavalle 0-sopimus ei tarjoa turvaa eikä toimeentuloa, mutta sitoo hänen "varalla oloon". Tämä ei voi olla oikein. Uskon siihen, että työpaikka on sitä menestyneempi, mitä hyvinvoivempia sen työntekijät ovat. Tämä vaatii mm. työhyvinvoinnista, ihmisten vaikutusmahdollisuuksista ja osaamisesta huolehtimista.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen päiväraha on luotu vaimentamaan työttömyyden aiheuttamaa tulojen pudotusta työttömyyden kohdatessa, eli se antaa aikaa sopeuttaa ja auttaa työttömyysjakson yli ilman, että koko perheen tilanne menee uusiksi. Ansiosidonnaiseen päivärahaan liittyy kehittämistarpeita, mutta sen kesto ei ole mielestäni niistä olennaisin. Peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan suuruus on kytketty toisiinsa. Peruspäivärahan tason nostaminen nostaa myös ansiosidonnaista. Tästä seuraa, että kaikista heikoimmassa asemassa olevien turvan korottaminen on aina kallista. Tätä kytkyä on mietittävä. Samoin sitä, miten ansiosidonnainen kohtelee pätkätyöntekijöitä ja kun saanti on sidottu työsuhteen pituuteen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on ollut Suomen taloudelle ja sitä kautta meille suomalaisille monella tapaa hyvä järjestely. Se on ollut hyödyksi Suomen viennille ja vientiyriyksille. Lisäksi se on helpottanut yksittäisen kansalaisen liikkumista. Euron vahvuus on ollut siinä, että se on tuonut vakautta valuuttakurssiimme, laskenut korkotasoa ja sitä kautta helpottanut yritysten toimintaa. Euroalue on tärkein yksittäinen kauppa-alueemme.
Euroalueessa on valuvikoja, joiden vuoksi nyt kipuillaan. Nämä asiat on kuitenkin hoidettavissa, jos niin halutaan. Olennaista on noudattaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Uskon, että Suomi ei pärjäisi kansainvälisessä kaupassa enää kovin hyvin omalla markallaan. Vaikka euro hajoaisi olisi luultavaa, että meidän kannattaisi liittyä johonkin uuteen valuuttaan.
Se mitä monet haikailevat on devalvaatiomahdollisuus. Sitä "lääkettähän" meillä ei enään ole. Haikailu on turhaa, sillä Suomen ongelmat eivät johdu vain hintakilpailukyvystä vaan siitä, että emme enää pysty tuottamaan riittävästi kiinnostavia ja kysyttyjä palveluja ja tuotteita. Näihin ongelmiin ei pelkkä devalvaatio auttaisi. Lisäksi täytyy muistaa, että sen minkä vientiryritys voittaa maksaa aina yksittäinen kansalainen.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka maksaa Suomessa jo varsin paljon. Tilastokeskuksen mukaan (vuonna 2013) ruoka maksoi Suomessa 19 prosenttia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Siksi en kiristäisi ruoan verotusta. Mieluummin katsoisin erilaisia haittaveroja. Ruokaan ja muuhun kulutukseen kohdistuvat verot koskettavat kaikista pahimmin pienituloisiin. Jos ruoan verotukseen halutaan puuttu olennaista on ohjata verotusmuutoksilla ihmisten kulutusta terveellisempään suuntaan. Tämä on mahdollista. Siksi makeis- ja haittaveroja on mahdollista korottaa.
Ylipäätään verotuksella pitäisi tukea kotimaista luomu- ja lähiruokaa sekä pientuotantoa. Ruoan hinnasta suurin osa menee erilaisille välikäsille ja kaupalle. Tuottajat saavat kuluttajahinnasta vain murto-osan. Tämä ei tue kotimaista työllisyttä ja lähiruokaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen sektorin velkaantumiseen on puututtava ja menot ja tulot on saatava pitkällä aikavälillä tasapainoon. Tämä on tehtävä selkeän suunnitelman pohjalta niin, että äkkinäisiltä muutoksilta voidaan välttyä.
Leikkaukset palveluista ja etuuksista eivät kuitenkaan ole tässä työssä ensisijaisia.
Ennen leikkauksia on mietittävä miten palvelut toteutetaan ja miten rakenteita ja toimintatapoja voidaan parantaa. Tätä kautta on mahdollista sekä parantaa palvelujen laatua että tehostaa toimintaa. Tämän vuoksi tarvitaan esim. demokraattinen sote-järjestelmän uudistus. Itse olen kallistumassa maakuntamalliin, jota johtaa demokraattisesti valittu maakuntavaltuusto. Valtion IT-järjestelmien kehittäminen on koottava yhteen. Näin saadaan hyviä säästöjä.
Toinen asia on ennen leikkauksia on verotus. Se on monimutkainen ja erilaisten yksittäisuudistusten jälkeen veropohja on reikäinen. Tulisikin käydä läpi koko verotusjärjestelmä ja miettiä, mitkä etuudet tai verohelpotukset todella palvelevat ihmisiä ja tukevat yritystoimintaa ja työllisyyttä.
Palveluja ja etuuksiakin on mietittävä. Kaikkeen meillä ei taida enää olla varaa. Olennaista on priorisoida palvelujen tärkeys. Lisäksi muutokset on tehtävä yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesti. Peruspalveluista ei saa tinkiä ja tuloerojen ei saa antaa kasvaa. Tasainen tulonjako on todettu yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta olennaiseksi.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu mielestäni se, että jotkin palvelut ja etuudet ovat kaikille yhteisiä. Lapsilisä on tällainen. Kyse on yhteisöllisyydestä ja veronmaksumoraalista, eli sen korostamisesta, että veronmaksua vastaan kaikki myös saavat jotakin. Ehdotettu malli veisi lapsilisän osalta vanhempia. Sitä maksetaan vanhemmille lapsista aiheutuvien kustannusten tasaamiseen. Lapsilisien korottaminen olisi varmasti tarpeen, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa sitä ei uskalla luvata.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut on rakennettu vähitellen ja erilaisessa tilanteessa kuin mitä nyt elämme. Kun nykyistä palvelurakennetta luotiin ikärakenne oli erilainen, lapsia oli paljon ja sitä kautta tulevia työntekijöitä. Lisäksi työttömyys oli todella pientä. Nykyisin olemme siirtyneet varsin korkean työttömyyden aikaan. Toisaalta väestön ikääntyminen nostaa palvelujen kustannuksia. Tästä seuraa se, että uusiin palveluihin ei ole enään varaa ja joistakin nykyisistäkin voidaan joutua luopumaan ellei työllisyyttä saada nopeasti paranemaan. Jos eläisimme edelleen lähes täystyöllisyyden aikaa ongelmia ei olisi. Näkemykseni on että lyhyellä ja keskipitkällä tähtäyksellä voimme joutua hiukan tarkistamaan sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka ne pitääkin priorisoida korkealle. Kun talous saadaan kuntoo voidaan palvelujakin taas parantaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyys ei ole tällä hetkellä ajankohtainen kysymys. Olennaista on turvata oma uskottava puolustuskyky. Sen lisäksi on hyvä tiivistää pohjoismaista yhteistyötä. Etenkin Ruotsin kanssa voimme tiivistää yhteistyötä asehankinnoista moniin tehtäviin ja parantaa näin puolustuskykyämme ja säästää samalla resursseja. EU-jäsenyys lisää myös turvallisuuttamme. Vaikka EU:lla ei ole omaa armeijaa tms. vähättelemme jäsenyyden yleistä turvallisuutta lisäävää vaikutusta. Olen iloinen, että keskustelu EU:n armeijasta on alkanut.
Nato-jäsenyyden hakeminen tulee olla toimenpidevalikoimassamme, jos ja kun niin itse harkitsemme.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliiseja on tällä hetkellä työttömänä. Samalla on täyttämättä huomattava määrä poliisivakansseja. Tämä on yksi valtionhallinnon mielenkiintoisista piirteistä. Vakansseja ei saa karsia, mutta niiden täyttämiseen ei budjetista löydy rahaa. Silmänpalvontaa?
Kansalaisten perusturvallisuus ja oikeusturva ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen ylipäätään edellyttäisi poliisien määrän lisäämistä jonkin verran, tai edes niiden täyttämättömien vakanssien täyttöä.
Toinen kysymys on poliisien työnkuva. Osa poliiseja työllistävistä tehtävistä tulisi siirtää muille viranomaisille, jolloin poliisiresursseja voitaisiin lisätä sisäiseen turvallisuuteen, rikostorjuntaan ja rikosten selvittämiseen. Liian moni kansalainen ei saa nykyisin oikeutta, kun juttuja ei ehditä selvittämään.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaiskiintiötä on nostettava. Näillä toimilla turvataan työvoiman saanti tulevina vuosina, saadaan uutta osaamista ja vahvistetaan kansainvälistymistämme. Tärkeää on myös kantaa oma kohtuullinen osamme pakolaisten inhimillisestä hädästä.
Maahanmuuton ja terrorismin välillä ei ole yhteyttä. Huonolla kotouttamispolitiikalla, syrjäytymisellä ja gettoitumisella sitä vastoin on. Suomen tuleekin panostaa seuraavalla vaalikaudella kotoutukseen, sosiaalisesti kestävään asuntopolitiikkaan ja maahanmuuttajien kielikoulutukseen.
Sisäisen turvallisuuden näkökulmasta terroristien toimintaa on seurattava. Tarvittaessa on puututtava esim. kriisialueilla käyvien taistelijoiden toimintaan.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei muodosta tällä hetkellä Suomelle uhkaa. Venäjän kehitystä on kuitenkin seurattava tarkkaan. Venäjän etupiiripolitiikka, jos se vahvistuu, voi muodostua uhkaksi laajemminkin Venäjän naapureille ja entisille Neuvostotasavalloille.
Suomen on EU:n jäsenenä tuettava unionin pakoitepolitiikkaa, tehtävä selkeä raja sallitulle politiikalle ja samanaikaisesti haettava rauhanomaista ratkaisua mm. Ukrainan kriisiin. Olennaista on jatkaa Suomen pitkäjänteistä ulkopolitiikkaa, johon kuuluu liennytys, hyvien naapuruussuhteiden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Vastakkainasettelu, viholliskuvien rakentaminen ja eristämispolitiikka ei saa ohjata Suomen ulkopolitiikkaa. Paasikiveläinen linja realiteettien ja maantieteen tunnustamisesta on hyvä pohja ulkopolitiikalle.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuus ajaa tietyissä tilanteissa kansalaisten yksityisyyden suojan ohi. Tällöin täytyy kuitenkin olla kyseessä selkeästi määritelty ja todennettavissa oleva tilanne. Tällöinkin kansalaisen yksityisyyden suojan loukkaukset on pystyttävä perustelemaan. Lisäksi näissä tilanteissa täytyy olla tietty läpinäkyvyys. Vaikka valtio ei voikaan tietyissä tilanteissa toimia täysin avoimesti on valtion turvallisuusviranomaisten demokraattista valvontaa tehostettava. Valvojallakin täytyy olla valvoja.
Turvallisuusviranomaisilla on kansalaisten oikeusturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvissä kysymyksissä skarppaamisen paikkaa. Luotettavuus on ansaittava joka päivä. Lähtökohtaisesti uskon turvallisuusviranomaistemme toimintaan.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen täytyy kantaa oma osansa tässä taistelussa. Isisin toiminta on täysin käsittämätöntä eikä sitä voida hyväksy. Irakin hallitusten joukkojen kouluttaminen sopii hyvin Suomen rooliin. Tästä on jo hyvä hanke menossa.
Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä ja sen täytyy kanttaa näissä tilanteissa vastuunsa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys ei ole yksinkertainen. Ihmiselämä ja ihmisen oma päätösvalta elämästään ovat tärkeitä arvoja.
Milloin kuolemaan pitäisi avustaa, vai eikö koskaan? Itse en pidä kestävänä tilannetta, jossa kuolemansairas ja kivuista kärsivä ihminen haluaa kuolla, mutta ei saa tähän tukea. Eli pitäisin avustettua kuolemaa mahdolisena tietyissä tilanteissa. Asia on tietysti eettisesti vaikea terveydenhoitohenkilökunnalle ja heidän näkemystään täytyy kunnioittaa (haluavatko olla mukana).
Avustettu kuolema on tälläkin hetkellä jo käytännössä mahdollinen eikä sitä ole kriminalisoitu. Lähinnä siihen on mahdollisuus niillä yksityispotilailla, joilla on pitkäaikainen hoitosuhde lääkärin kanssa. Käytännössä avustettu kuolinapu tarkoittaa lääkärin kirjoittamaa tappavaa määrää lääkettä, jonka potilas itse ottaa.
Olisi kuitenkin hyvä, että asiasta kirjattaisiin lakiin tarkat reunaehdot. Olennaista on tietysti ihmisen oma itsemääräämisoikeus ja tarkka harkinta. Prosessin täytyy olla myös valvottu. Ja se, että kukaan ei pakota tai ohjaa hänen päätöstään. Silloin kuin ihminen on jo täyttä ymmärrystä vailla avustettu kuolema ei tule kysymykseen. Ymmärrän kyllä, että moni pitää avustettua kuolemaan mahdottomana. Elämä on lahja, mutta eikö elämään kuulu myös inhimillisyys ja ihmisen oman tahdon kunnioittaminen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Suomalainen hyvinvointimalli kuuluu julkinen ja demokraattisesti ohjattu terveys- ja sosiaalipalvelujen tuotanto. Se on hyvä lähtökohta tulevaisuudessakin. Tuottamisen kehittämisen ja palvelujen täydentämisen osalta on kuitenkin tärkeää, että on olemassa myös yksityistä palvelutuotantoa. Sinänsä en usko, että toinen tuotantotapa on automaattisesti toista tuotantomuotoa parempi. Olennaista on palvelujen laatu ja toiminnan ohjaus. Asiaa ei pitäiskään nähdä ideologisena kysymyksenä.
Jos yksityistämiseen lähdetään sen pitäisi olla perusteltua ja tuottaa kuntalaisille parempaa laatua.
Eri järjestöjen rooli toimintojen kehittämisessä ja palvelun pullonkaulojen avaajana on tärkeää. Järjestöt myös tuottavat palveluita, joita ei julkisesti kyetä tai osata tuottaa. Järjestöjen asema näissä tilanteissa pitäisikin turvata.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ajattelen puuttumisen tässä yhteydessä ennen kaikkea viranomaisten tukena lapsiperheille. Matalankynnykset palveluja ja tukea tulisi olla saatavissa hyvinkin nopeasti ja pienellä byrokratialla.
Kynnys viranomaisten palveluihin tulisi olla mahdollisimman alhainen. Olennaista ovat toimivat palveluketjut, jotka lähtevät jo äitiysneuvolasta ja jatkuvat kotiin saatavana tukena, ja siitä päiväkoteihin ja kouluihin. Ja palveluja tulisi olla saatavilla.
Viranomaisvalvonta ja "puuttuminen" ongelmatilanteisiin tulee saada selkeäksi ja toimivaksi osaksi. Esimerkiksi lasten hyväksikäyttöön, lapsiväkivaltaan ja heitteellejättöön viittaavat tapaukset tulee tutkia. Viranomaistyhteistyössä on todella paljon parannettavaa. Tässäkin täytyy muistaa tarvittavat resurssit ja toisaalta toimintatapojen jatkuva kehittäminen.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Asetelma on liian yksinkertainen. Täytyy muistaa, että kaikilla vanhuksilla ei ole omaisia tai omaa varallisuutta. Siitä huolimatta kaikkien vanhusten asiat tulee hoitaa.
Erilaisten vanhuspalvelujen kehittäminen on tärkeää. Samoin kotihoidon tukeminen. Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että pelokas vanhus jätetään yksin kotiinsa 15 min. päivittäisen vierailun varaan.
Vanhuksen oma varallisuus ei saa vaikuttaa peruspalvelujen tasoon. Nykyiset omavastuutasot hoitokustannuksista ovat riittävät.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kanslaisten palvelut on olennaisempaa kuin rakenteet. Rakenteita on muutettava kun yhteiskunta muuttuu. Tämän vuoksi myös kunnallista itsehallintoa on tarvittaessa muutettava.
Terveydenhoitopalvelujen saaminen samaan ketjuun on palvelujen laadun ja toimivuuden kannalta keskeistä. Ihmistä ei saa enää juoksuttaa luukulta toiselle terveyskeskuksen - sairaalan - ja erityisterveydenhuollon välillä. Terveydenhoitoketju on saatava palvelemaan ihmistä. Ongelma ei ole terveydenhuollon ammattilaisten vika. He tekevät parhaansa, mutta jos rakenteet ja vastuiden rajat estävät hyvän toiminnan niitä on muutettava tai selkeytettävä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutosta ei ole otettu maailmalla vieläkään riittävän vakavasti. Siksi tilanne on päässyt todella pahaksi. Ongelmana on tietysti ollut kansainvälinen neuvottelujärjestelmä, jossa yksittäiset maat ovat voineet laittaa omat kansalliset lyhyen tähtäimen intressinsä yhteisen ilmaston edelle.
Suomella on mahdollisuus nousta vastuullisella ilmastopolitiikalla (cleantech, uudistuvan energia, biotalouden jne.) uusien toimialojen edelläkävijäksi. Voimme kehittää uusia tuotteita ja palveluja samalla kun taistelemme ilmastonmuutosta vastaan.
Suomen on vaikutettava ennen kaikkea EU:n sisällä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi meidän on vältettävä kansalliset ylilyönnit. Niitäkin on tehty. Esimerkki tästä on laivojen rikkidirektiivi, joka nosti Itämeren satamista lähtevien kuljetusten hintaa huomattavasti ja aiheutti tätä kautta suomalaiselle varustamotoiminnalle ja teollisuudelle merkittäviä lisäkustannuksia.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellusta ruoasta ja sen turvallisuudesta ihmiselle tai ympäristölle ei ole vielä riittävästi tietoa. Siksi niihin tulee suhtautua hyvin varauksellisesti. Itse kannatan luomu- ja lähiruoan edistämistä.
Geenimuunneltuun ruokaan liittyy tietysti suuria intressejä. Ymmärrän kehitys- ja kehitysmaiden tarpeen löytää tehokkaita ruoantuotantotapoja. Geenimuunnellut kasvit voivat tarjota tehokkaita ratkaisuja tähän. Muuntelun vaikutuksista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, jotta niiden laajamittainen käyttö olisi turvallista. Geenimuunneltua ruokaa viljellään ja kasvatetaan jo kovaa vauhtia. Seuraukset tiedetään vasta vuosikymmenten päästä. Millainen riski tähän liittyy? En osaa sanoa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen osuus EU-alueen tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta on väestömääräämme ja hyvinvointiimme suhteutettuna todella pieni. Emme kanna tällä hetkellä laskennallista osuuttamme. Osin tämä selittyy maantieteellisellä sijainnillamme. EU:n sisällä meidän tulisi kuitenkin kantaa suurempi vastuu turvapaikanhakijoista.
Olennaista on tehostaa turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä. Samalla meidän tulee käydä kunnon keskustelu kansainvälistymisen ja monikulttuurisuden tärkeydestä. Tällä hetkellä asenneilmastomme on hyvinkin kova, emmekä myöskään ymmärrä niitä hyötyjä, joita maahanmuutosta tulisi.
Työperäinen maahanmuutto ja pakolaisten vastaanottaminen ovat kaksi muuta puolta tässä keskustelussa. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi kasvattaa ja tarveharkinnasta luopua. Samoin pakolaiskiintiöitä tulisi nostaa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomen asuttuna pitäminen on tärkeää ja se tulee mahdollistaa. Asiassa on monia puolia.
Ihmisten tulee voida valita asuinpaikkansa ja peruspalvelut tulee voida turvata kohtuullisella tasolla joka paikkaan, vaikka haja-asutusalueen palvelut eivät voikaan olla samalla tasolla kuin keskuksissa. Tietyt palvelut on mahdollista toteuttaa vain riittävän väestöpohjan myötä keskitetysti.
Suomen turvallisuus edellyttää, että koko Suomi on asuttu. Emme myöskään voi hyödyntää nousevaa biotaloutta ja muita luontoon ja matkailuun liittyviä mahdollisuuksia, jos maa ei ole asutettu joka puolelta.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Peruskoulun kehittäminen edellyttää koulurauhan, kouluyhteisöjen hyvinvoinnin ja erilaisten oppijoiden entistä parampaa huomioon ottamista. Tähän kysymykseen liittyy myös keskustelu opetusryhmien koosta. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen eikä mitään optimaalista ryhmäkokoa voi määrittää. Jos opetuksen tasoa ei voida muuten turvata täytyy kouluilla olla mahdollisuus määritellä myös opetusryhmien kokoa ja tukea yksittäisen oppijan erilaisia tarpeita.
Erityisopetuksen tarve on kasvanut viime vuosina. Miten erityisopetus sitten pitäisi toteuttaa. Siitä asiantuntijoilla voikin olla jo erilaisia näkemyksiä. Erilaisten oppijoiden intergrointi samoihin ryhmiin voi olla hyvä, mutta se ei saa vaarantaa kaikkien oppimista. Liialliseen eriyttämiseen liittyy omat ongelmansa.
Olennaista on tietysti, että jokainen oppija saisi peruskoulussa hyvän pohjan tuleville opinnoilleen ja kasvulleen.
Kouluissa tehtävä nuorisotyö on hyvä keino kehittää kouluyhteisöjä ja sen työskentelyilmapiiriä sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Siksi sitä pitäisi tukea.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos Nato-jäsenyydestä päättäminen tulisi ajankohtaiseksi siitä olisi hyvä järjestää kansanäänestys, kuten EU:sta.
En kannata kansanäänestysten massiivista lisäämistä. Kansanedustajilla on paremmat mahdollisuudet perehtyä asioihin ja tehdä niistä tarvittavat ratkaisut. Nato-jäsenyys on kuitenkin niin iso, pitkään vaikuttava ja selkeä päätös, että siitä ratkaisun tulisi tehdä koko kansan.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

En kannata ydinvoimalan lisärakentamista. Ydinvoiman turvallisuuteen liittyy monia haasteita, kuten jätteiden loppusijoitus. Ymmärrän halvan energian ja energiaomavaraisuuden merkityksen, mutta ydinvoima ei ole enää se ratkaisu, jolla voimme parhaiten tukea teollisuuttamme ja turvata sen energiansaannin. Ydinvoima on myös sen laatuista yritystoimintaa, jossa yrityksen vastuunkantokyky ei ole sitä luokkaa kuin sen tuottavuus edellyttäisi. Ongelmatilanteissa vastuun kantaisi lopulta aina yhteiskunta. Lisää sellaista vastuuta en halua tuleville sukupolville kasata.
Meidän on rakannettava energiapolitiikkamme selkeästi uusitutuvan energian pohjallle. Samalla meillä on mahdollisuus tukea kotimaista työllisyyttä. En myöskään kannata jokien lisärakentamista, jota lisäydinvoiman myötä helposti vaadittaisiin tasausvoimaksi.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on haasteellinen vastata, koska siitä ei ilmene esityksen perustelut ja taustalaskelmat.
Korkeat verot eivät ole sinänsä tavoite. Olennaista on, että hyvinvointiyhteiskuntamme ja sen elinvoimaisuus voidaan turvata.
Suomen veroaste on kansainvälisesti korkea. Samalla on todettava, että niin on myös hyvinvointimme. Tarvitsemme veroja, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut voidaan turvata.
Oletan, että tässä yhtälössä on voitu varmistaa, että verojen lasku lisää taloudellista toimeliaisuutta niin paljon, että palvelujen edellyttämät verotulos saadaan sitä kautta kasaan tai muita veroja kiristämällä. Jos näin on, asia on kannatettava.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannantan tasa-arvoista avioliittolakia ja sen toimeenpanoa tulevalla vaalikaudella. Laki on tärkeä saada eteenpäin. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa on vielä myös muitakin kysymyksiä jotka tulee ratkaista.
Keskusta on sitoutunut siihen, että lain toimeenpano ja tarvittavat muutokset muihin lakeihin viedään läpi. Edellytän, että puolue sitoutuu tähän lupaukseen myös tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Itse äänestäsin joka tapauksessa perumista vastaan eli tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholista aiheutuu ongelmia ja niihin tulee puuttua. Uskon kuitenkin, niiden ennaltaehkäisemiseen on parempiakin tapoja vaikutta, kuten nuorten valistaminen.
Ainoa syy, minkä takia mietin vapautuksen järkevyyttä on Alko. Se toimii tällä hetkellä hyvin ja takaa laadukkaiden viinien, oluiden ja siidereiden laajan valikoiman ja hyvän saatavuuden. Suurena toimijana se pystyy myös pitämään laatutuotteiden hinnat kilpailukykyisellä tasolla. Viinien ja vahvojen oluiden vapautus voisi heikentää Alkon toimintaa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on kaksikielinen maa. Meidän tulee turvata vähemmistöjemme asema ja taata kansalaisillemme palvelut hänen omalla kielellään. Ruotsinkielen opiskelu takaa tämän. Meidän tullisikin nähdä ruotsinkielinen vähemmistömme rikkautena. Se on myös hyödyksi meidän liike-elämällemme ja talouden kansainvälistymiselle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksuja voisi kokeilla. Niiden avulla olisi mahdollista vähentää yksityisautoilua ja paranaa liikenteen sujuvuutta Helsingin keskustassa. Ruuhkamaksujen toimivuudesta olisi kuitenkin hyvä saada kokemuksia, ennen niiden laajamittaista käyttöön ottoa.
Joka tapauksessa Helsingissä on panostettava joukkoliikenteen kehittämiseen. Painopisteenä tulee olla raideliikenne ja sitä täydentävänä bussiliikenne. Metro, juna ja raitioliikenteen kehittämissuunnitelmat ja niiden edellyttämät investoinnit pitäisi vielä suunnitellusti läpi. Toimivalla joukkoliikenteellä on mahdollisuus tukea myös järkevää kaupunkirakentamista. Yksityisautoilu nostaa myös asuntorakentamisen hintaa, jota voitaisiin hillita toimivan joukkoliikenteen avulla.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Tähän kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, koska kumpikin vaihtoehto voi toimia, jos tahtoa on. Molemmissa on myös omat ongelmansa. Jotakin täytyy joka tapauksessa tehdä, sillä tällä hetkellä näyttää siltä, että kunnilla ei ole riittävää vahvaa yhteistä tahtoa yhtenäisen metropolialueen kehittämiseen. Toinen tekijä on tarvittavat kustannussäästöt. Niitä on saatavissa kummassakin ratkaisussa.
Suur-Helsinki yhtenä kuntana olisi selkeä ratkaisu. Päätöksenteko olisi demokraattista ja kunta voisi tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja. Suur-Helsinki olisi helposti myös kallis ratkaisu, jos se toimisi kuten nykyinen Helsinki. Nykyiset naapurit toimivat selkeästi tehokkaammin. Toisaalta Suur-Helsinki edellyttäisi lähidemokratia (aluevaltuustot tms.) rakentamista, eli toinen porras tulisi joka tapauksessa.
Metropolihallinnossa tämä toinen porras rakennettaisiin itsenäisten kuntien päälle. Toimiakseen se vaatisi demokraattiset vaalit ja toimielimet. Näin siitä voisi tulla vielä raskaampi ratkaisu. Tämän vuoksi kallistun varauksin selkeämmän ratkaisun kannalle.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-museo voisi olla Helsingin vetovoiman kannalta positiivinen asia. Lisäksi se lisäisi matkailutuloja ja voisi tuoda mukanaan muitakin taloudellisia hyötyjä.
Helsingin vireydellä taas on koko Suomen kannalta suuri merkitys. Helsinki kilpailee muiden metropolialueiden kanssa houkuttelevuudessaan, luovuudessaan ja kyvyssään saada oikeat osaajat asettumaan alueelle. Guggenheim-museolla ja sen tuomalla oheisvaikutuksella olisi tässä yhteydessä merkitys. Vastasin olevani jokseenkin samaa mieltä, koska saman vaikutuksen (tai jopa paremman) voi aikaan saada jollakin toisellakin välineellä. Ja ehkä halvemmalla. Guggenheimin ongelma on Bilbao. Se on onnistuminen, mutta ei takaa että sama toistuu.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajien kotouttamiseen täytyy panostaa lisää. Helsinki kantaa tällä hetkellä valtaosan maahanmuuttajien tuomista lisäkustannuksista. Meillä ei ole varaa syrjäyttää maahanmuuttajiamme. Siksi heihin on panostettava. Koska Helsinki kantaa suurimman vastuun asiassa sen tukeminen olisi luonnollista. Toki maahanmuuttajien kotoutus täytyy hoitaa hyvin joka puolella ja siihen täytyy panostaa muuallakin.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Jos vanhuksilta kysyy, missä he haluavat vanhuutensa viettää, suurin osa vastaa, että kotonaan. Uskon, että koti on paras paikka kaikenikäisille. Siksi kotihoitoon ja sen kehittämiseen täytyy kohdentaa riittävästi resursseja, jotta palvelut pelaavat myös sinne saakka. Kotihoito on myös kustannustehokas ratkaisu.
Kotihoito ei kuitenkaan sovi kaikille eikä oikein kenellekään elämän loppuun asti. Tarvitaan siis myös laitospaikkoja. Kotihoidon korostaminen nähdäänkin liian helposti laitoshoidon alas ajona. Tämäkään asia ei ole joko tai vaan sekä että kysymys. Vanhukset tarvitsevat myös turvaa ja jossain vaiheessa oma koti voi käydä myös heikkenevälle vanhukselle turvattomaksi. Tällöin täytyy olla paikkoja johon siirtyä ja saada hyvää hoitoa.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupauksia ei pidä antaa ellei aio pitää niistä kiinni. Demokratia tietysti vaatii myös kompromisseja ja kaikkea hyvää ei voi saada aikaan yhdellä kertaa.
Tästä seuraa se, että täytyy miettiä mitä lupaa.
Minä lupaan hakea arvojeni pohjalta kaikissa päätöksissä ratkaisuja, jotka kunnoittavat ihmisarvoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ympäristöä, avoimuutta ja vapaamielisyyttä sekä tukevat koulutusta, sivistystä, työllisyyttä ja yrittämistä. Osaaminen on parasta muutosturvaa ja työ parasta sosiaaliturvaa. Haluan Suomen, jossa vanhempien ei tarvitse miettiä mihin kouluun lapsensa laittaisi. Haluan Suomen, joka huolehtii vähemmistöistään ja vähäosaisistaan. Maan, jossa kenenkään ei tarvitse kokea ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä