Lauri Alhojärvi

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Hädin tuskin tulee toimeen, mikäli jaksaa ravata luukulta toiselle. Monet eivät jaksa tai osaa esimerkiksi toimeentulotukea hakea.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisillä on erilaisia tarpeita, mutta tottuminen kuluttamisen helppouteen ja kaikkivoipaisuuteen on ekologisesti ja filosofisesti ongelmallista.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulon vähimmäistason täytyy olla n. 1000-1200 euroa. Tällöin se auttaa ihmisiä aidosti eikä toimi tulonsiirtona valtiolta yrityksille. Lisäksi riittävän suuruinen perustulo auttaa uudelleenmäärittelemään työn käsitettä. Esimerkiksi koti- ja vapaaehtoistyöt ovat äärimmäisen tärkeitä mutta niitä ei tällä hetkellä lueta "oikeaksi" työksi.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella on oikeus työhön joka takaa riittävän toimeentulon, sanoo ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuskin.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Mitä se muka auttaisi? Pakottaisi työttömäksi jääneen koulutusta vastaamattomaan työhön.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Ulkomaankauppaan nojaavalle taloudelle mahdollisuus säädellä valuutan arvoa on tärkeää.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan hintaa täytyy laskea alentamalla arvonlisäveroa. Alv on lisäksi luonteeltaan eriarvoistava tasavero, joten siitä pitää pyrkiä eroon kokonaan.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ei valtiota ja kuntia pidä lähestyä talous edellä, koska niiden tehtävänä on turvata hyvinvointi. Ensin asukkaiden pitää päättää tarpeista ja haluista, sitten mietitään miten nämä rahoitetaan. Menojen leikkaamisen sijaan voisi lisätä tuloja palauttamalla suurituloisten verotus 1990-luvun alun tasolle. Pääomatulot kuntien ja progressiivisen verotuksen piiriin, esimerkiksi.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Korotettava on, mutta tässä vaiheessa verottaminen luultavasti poistaisi korotusten hyödyt. Pidemmällä tähtäimellä pitäisi ihmisen kaikki tulot (etuudet, palkka-, pääoma- ja muut tulot) laskea yhteen ja niitä verottaa progressiivisesti.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suurituloisille annetut veronkevennykset 1990-luvulta lähtien ovat vuositasolla 5-7 miljardin euron luokkaa, samoin harmaan talouden aiheuttama verovaje. Sitäpaitsi: mikä on valtion ja kuntien funktio? Miksi maksaa veroja ja ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka eivät kykene edes peruspalveluja takaamaan?

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän uusimmassa turvallisuusdoktriinissa maan suurimmaksi uhaksi mainitaan Naton laajentuminen. Olisi Suomelta melko kehnoa turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa naapurin suurin uhkakuva. Yhtä fiksua olisi toteuttaa terrori-iskuja Tukholmassa. Sitäpaitsi Nato ei ole puolustus- vaan hyökkäysliitto, jonka tarkoituksena on lähinnä turvata Yhdysvaltojen öljynsaanti ja geopoliittiset asemat.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Harmaan talouden torjuntaan tarvitaan enemmän resursseja, samoin paikoittain liikennettä valvomaan. Tärkeintä on että yksityisten vartijoiden määrää saadaan laskettua nykyisestä. Tähän voidaan vaikuttaa paitsi sosiaalipolitiikalla, myös lopettamalla mm. mediassa perusteettomien pelkojen lietsominen. Suomi on hyvin turvallinen maa.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttoa täytyy lisätä. Terrorismia puolestaan torjutaan parhaiten lopettamalla Nato-yhteistyö sekä panostamalla diplomatiaan, kulttuurien väliseen kommunikaatioon ja kehitysyhteistyöhön.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Yhdysvaltojen etupiiripolitiikka on uhka Venäjälle. Suomen etu on pysytellä liittoutumattomana ja ylläpitää hyviä suhteita kaikkiin naapureihin.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Miksi ylläpitää keinotekoisia rakenteita, kuten valtioita, jos se merkitsee ihmisten alistamista? Eikä valtiolla ole turvallisuutta, ainoastaan ihmisillä.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Konfliktit Lähi-Idässä ovat äärimmäisen monimutkaisia. Niihin liittyy mm. suurvaltojen kamppailua, uskontoja ja ideologioita, kieli- ja kulttuuripolitiikkaa sekä vastakkaisten osapuolten yhtäaikaista tukemista. Isisiä vastaan periaatteessa pitäisi taistella, mutta Irakin miehittämällä luodun hallituksen tukeminen ei ole järkevää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten kiduttaminen ei ole miellyttävää.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Esimerkiksi Lahden kokemusten perusteella yksityinen terveydenhuolto on julkista kalliimpaa ja heikompilaatuista sekä lisäksi eriarvoistavaa. Peruspalvelujen alistaminen yksityiselle voitontavoittelulle ei ole järkevää eikä moraalista.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Resursseja täytyy lisätä kaikille lasten kanssa tekemisissä oleville tahoille niin, että lapsia, perheitä ja tapauksia voidaan tarkastella yksilöllisesti. Usein ongelmat voitaisiin havaita jo neuvolassa tai päiväkodissa jos resurssit olisivat riittävät.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle tulotasosta riippumatta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Huono kysymys, koska molemmat ovat tärkeitä. Tässä ilmeisesti viitataan perustuslain vastaiseen Sote-esitykseen. Lähidemokratia ja lähipalvelut kulkevat käsikkäin ja vastaavasti palvelujen keskittäminen kauas johtaa demokratian heikentämiseen, saavutettavuudesta puhumattakaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ympäristökatastrofin ratkaisemisesta, ei teollisuuden kansallisista kilpailukyvyistä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Vaikea sanoa, koska geenimuunneltua ruokaa ei ole tutkittu tarpeeksi. Ekologisesti gmo-lajikkeet ovat ongelmallisia ja tämä riittää syyksi vastustaa niitä.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Kansallisen kiintiön kasvattamisen lisäksi Suomen on painostettava Ranskaa lopettamaan Afrikan maiden riistäminen sekä Italiaa ja Espanjaa kohtelemaan saapuvia inhimillisesti.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisillä täytyy olla vapaus asua missä huvittaa ja kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka liittyy talouden rakenteisiin. Peruspalveluista huolehtiminen sen sijaan on valtion ja kuntien tehtävä myös haja-asutusalueilla.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Lisäksi koulunkäyntiavustajien määrää on lisättävä ja palkkaa nostettava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kansanäänestykset ovat tosin ongelmallisia, koska niissä päätöksen tekee itse asiassa media. Keskusteleva lähidemokratia on paras vaihtoehto.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Olen käynyt Hiroshimassa ja Tshernobylissä. Ei koskaan enää, kumpaakaan. Onnettomuusriskin lisäksi ydinvoimaan investoiminen on kallista ja estää panostamisen uusiutuvaan energiaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Parempi olisi laskea arvonlisäveroa, mikä edistäisi pienituloisten asemaa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan sukupuolineutraalia aviolakia, vaikkakin avioliitosta instituutiona ja oikeuksien määrittäjänä pitäisi päästä eroon.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Lisäksi alkoholin verotusta etenkin viinien osalta täytyy alentaa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ymmärtämystä kielistä, kulttuureista ja historioista on lisättävä, ei heikennettävä. Pakkovenäjä olisi hyvä lisä opetussuunnitelmiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisautoilua täytyy vähentää. Myös porkkanaa tosin voisi käyttää laskemalla joukkoliikenteen lippujen hintoja ja parantamalla sen infrastruktuuria sekä panostamalla lähipalveluihin.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Kunnan tehtävänä on turvata palvelut ja demokratia. Sekä kuntaliitokset että metropolihallinto heikentäisivät näitä perustehtäviä. Yhteistyötä täytyy tehdä, mutta se olisi mahdollista nykyisilläkin rakenteilla jos esimerkiksi maakuntavaltuusto tekisi muutakin kuin patsastelisi ja nostaisi palkkaa.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisten brändien tukemisen sijaan tarvitaan monimuotoista, itseohjautuvaa kulttuuria.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea joka puolella Suomea. Kotouttaminen-sanasta en kuitenkaan pidä. Kotoutuminen-termi olisi parempi, sillä se tekisi maahanmuuttajasta subjektin objektin sijaan.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Tätä täytyy kysyä jokaiselta vanhukselta itseltään. Laitokset ovat kamalia, joten ensisijaisesti suosisin aina kotihoitoa.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Demokratian pitäisi henkilökeskeisyyden sijaan perustua asiakeskeisyyteen. Jos valittu edustaja ei ajaisikaan lupaamiaan asioita, pitäisi tämä voida vaihtaa toiseen kesken kauden.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä