Leena Riittinen

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturva on jaettu niin moneen pieneen osaan, joten kaiken tarvittavan avun saaminen on hankalaa. Työnteon tulisi olla aina kannattavaa, eikä lyhyen työsuhteen löytäjän tarvitsisi olla huolissaan toimeentulon vaarantumisesta. Nykyisin on riskinä, että lyhyt pienipalkkainen työ johtaa pienempiin tuloihin kuin toimeentulotuki.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan vapaita aukioloaikoja. Miten pitäisi suhtautua kauppakeskusten pieniin liikkeisiin? Yksin pientä kauppaa pitävällä voi olla vaikeaa, jos koko kauppakeskuksella on pitkät aukioloajat ja pienyrittäjän pitäisi pitää liikettään aina auki silloin, kun kauppakeskuskin on auki.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Tämä olisi ensi askel kohti riittävää perustuloa. Nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistaso on liian matala. Tämän ensiaskeleen jälkeen perustulon tasoa tulisi nostaa, ellei sitä tehdä jo heti ensivaiheessa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Suurimmalle osalle työntekijöitä sopii, että minimityöaika on määritelty. Ihmisten tarpeet työn suhteen ovat kuitenkin erilaisia. Miten määriteltäisiin minimityöaika? Esimerkiksi opiskelijoille voisi sopia työsopimus, jossa minimityöaika on hyvin lyhyt. Työsopimus tulee tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä molempien osapuolien kesken. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, jos työntekijä ei saa lainkaan työtunteja. Jos hän eroaa, seurauksena on karenssiaika, eikä hän saa työttömyyskorvausta. Lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, ettei tällaisessa tapauksessa olisi lainkaan karenssiaikaa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen noin kaksi vuotta kestävä ansiosidonnainen jakso on aika pitkä. Olisin valmis harkitsemaan ainakin pientä lyhennystä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro luo vakautta talouteen ja helpottaa eurooppalaista talousyhteistyötä. Yhteinen valuutta oikein säänneltynä on edellytys Euroopan kilpailukyvylle Yhdysvaltojen, Kiinan ja muiden kasvavien talouksien kanssa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Peruselintarvikkeiden verotusta ei tule kiristää. Elintarvikkeita, jotka ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä kansanterveydellisesti, voisi verottaa enemmän. Esim. sokerin tai kovien rasvojen tuntuva verottaminen voisi kuitenkin johtaa niiden korvaamiseen elintarvikkeissa jollakin keinotekoisilla tuotteilla, mikä ei myöskään ole toivottavaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijainen tapa on miettiä toimivampia ja tehokkaampia ratkaisuja yhdessä työntekijöiden kanssa. Hyvänä yksittäisenä esimerkkinä on työntekijän oivallus siitä, että samassa suunnassa asuvien dialyysipotilaiden kuljetus hoitopaikkaan tehdään yhteiskuljetuksilla.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen järjestelmä on hyvä. Lapsilisä on kaikkien lasten tasapuolinen oikeus.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on parhaiden toimintatapojen löytämisestä. Opitaan toisten hyvistä toimintatavoista, kuunnellaan työntekijöitä ja parannetaan johtajien johtamistaitoja, niin löydämme taloudelliset tavat tehdä asioita luopumatta palveluista tai niiden laadusta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan yhteistyötä EU-maiden tai pohjoismaiden kanssa. En kannata liittymistä sotilasliitto Natoon.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Pohjois-Suomessa ja harvaan asutuilla alueilla poliiseilla on liian suuret partiointialueet. Paikalle saapuminen voi viedä liian kauan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajat on otettava osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Heistä saamme uutta työvoimaa, kun väestömme vanhenee. Terrorismin kitkemiseen tarvitaan muita keinoja kuin maahanmuuton rajoittamista. Maahanmuutto ja terrorismi ovat aivan eri asioita, eikä niitä pitäisi niputtaa yhteen.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Epädemokraattisen maan johdon käyttäytymistä on syytä seurata. Tavallisia venäläisiä ei kuitenkaan saa syyllistää.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten yksityisyyden suoja on erittäin tärkeä. Nykyinen lainsäädäntö sallii tiedustelun, kun sille on todellista tarvetta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Korostaisin tässä nimenomaan kouluttamista. Koulutustehtäviin lähetettävät suomalaiset eivät saisi kuitenkaan osallistua sotatoimiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Täytyy huolehtia, että kyseessä on todella parantumattomasti sairaan oma tahto, jonka hän on pystynyt ilmaisemaan. Lainsäädännön tulee olla niin hyvin kirjoitettu ja yksiselitteinen, ettei väärinkäytöksille ole mahdollisuutta.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkiset palvelut ovat se turvaverkko, johon meidän tulee voida luottaa. Julkinen toimija voi sitten halutessaan ostaa palveluja kolmannelta tai yksityissektorilta. Yksityisillä terveysalan toimijoilla on yrittämisen vapaus, mutta vain heidän varaansa ei voida kansalaisten terveyttä jättää.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

8-vuotiaan kuolemaan johtanut tapaus on esimerkki siitä, miten tärkeää oikea-aikainen puuttuminen on. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien koulutukseen tulee panostaa. Lasten mahdolliseen syrjäytymiseen tulee puuttua jo neuvolaiässä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa epäkohtiin puututaan, sitä parempi.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikilla kansalaisilla on oikeus julkisiin hoivapalveluihin. Tälläkin hetkellä osan palveluista kustantaa vanhus itse, jos hänellä on varaa siihen. Jo nyt osassa palveluista hintaan vaikuttavat kansalaisen tulot.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten vaikutusmahdollisuus palveluihin tulee olla kuitenkin mahdollista. Ylikunnallisiin elimiin tulisi valita suorilla vaaleilla sote-asioista vastaava ”sote-valtuusto”. Vähintään sosiaali- ja terveyspalveluista tulisi vastata nykyisiä kuntayhtymiä vastaava toimielin, mikäli ei päästä poliittiseen sopuun vaaleilla valittavasta ”sote-valtuustosta”

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Jos ilmastonmuutosta ei hillitä, niin kohta ei ole teollisuuttakaan. Tulevaisuutemme riippuu maapallon hyvinvoinnista.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni varovaisuusperiaatteen mukaisesti Suomi tulisi jättää GMO-vapaaksi alueeksi. Lisäongelmana on, jos tietyt yksittäiset kannat tulevat suosituiksi viljelijöiden keskuudessa, geeniperimä viljelykasveissa ja eläimissä vähenee. Tämä kaventaa geenien kirjoa ja on riski.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on vähän pakolaisia verrattuna muihin maihin. Meidän on otettava sama vastuu turvapaikanhakijoista kuin muidenkin EU-maiden.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tälläkään hetkellä koko Suomi ei ole asuttuna. Väestö keskittyy Etelä- ja Länsi-Suomeen ja varsinkin pohjoisessa on alueita, joiden asukastiheys on hyvin pieni. Ihmisillä on oikeus asua missä päin Suomea tahansa. Kuitenkin kaukana taajamista asuvien ihmisten on hyväksyttävä se, että palvelut ovat kaukana. Maaseudun elinkeinoja tulee kehittää, mutta sillä ei koko laajaa maatamme pidetä asuttuna.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Luokkakoko ei saisi ylittää 20 oppilasta. Lasten koulunkäynti on tärkeää ja oppimisympäristön pitää olla turvallinen ja oppimiseen kannustava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka NATO-jäsenyyttä en kannatakaan, tulee kansanäänestys järjestää, mikäli tarkkojen selvitysten jälkeen NATO on Suomelle paras vaihtoehto. Kansalaisten tulee saada tarpeeksi puolueetonta tietoa voidakseen äänestää tietoon perustuen.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ei ydinvoimaa vaan uusiutuvaa energiaa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroa tulisi alentaa pienipalkkaisten kohdalla. Pienipalkkaisilla tulonlisäys menisi todennäköisesti suoraan kulutuksen, mikä lisäisi talouskasvua. Suurituloisilla ylimääräinen raha jäisi todennäköisimmin pankkitileille ja sijoituksiin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei peruta. Se on tasa-arvokysymys.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Aikoinaan ajatusta keskioluesta ruokakaupassa pidettiin outona. Varsinkin kauppakeskuksissa Alkon ja ruokakaupan ovet ovat jo nyt lähekkäin.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on virallisesti kaksikielinen ja ruotsinkielisille tulee taata palvelut äidinkielellään. Onko palvelujen takaamiseksi pakollinen ruotsinkielen opiskelu siihen ratkaisu? Uskon enemmän vapaaehtoisuuteen ja keinoihin, jolla lapsia houkutellaan puhumaan ja opiskelemaan ruotsia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Helsingin ruuhkamaksujen tulot pitää kuitenkin ohjata Helsingin kaupungin käyttöön.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolimallissa osa päätöksistä jää kuntiin, joissa niistä voidaan päättää paikallisesti. Liikenne ja rakentaminen sopisi parhaiten metropolin hoidettavaksi.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Vaikutus jäisi oletettavasti paikalliseksi. Mikäli Guggenheim haluttaisiin rakentaa Helsinkiin, se tulisi tehdä yksityisellä rahalla ilman valtion tai Helsingin kaupungin rahallista tukea.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Kotoutumisapua sitä tarvitseville tulee antaa riittävästi ja ajoissa. Kielen oppiminen ja ammattiin kouluttaminen on tärkeää, jos näitä valmiuksia ei ole entuudestaan. Helsinki saa maahanmuuttajista myös työvoimaa ja uusia asukkaita valtaväestön ikääntyessä.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Yksinäisyys ei ole syy laittaa ihmistä laitokseen. Vaihtoehtoina yksinäiseksi itsensä kokevalle voi olla esim. jonkinlainen yhteisasumisen muoto, johon tarvittaessa saisi myös sekä taloudellista että hoiva-apua. Se, miten vanhuksen tulisi asua, ratkaisee hänen omat toiveensa ja kuntonsa.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Politiikka on neuvottelua ja kompromissien tekoa. Vaalilupaukset tulee pyrkiä pitämään. Joskus kuitenkin neuvotteluissa on jouduttava luopumaan jostakin saadakseen toisen vielä tärkeämmän asian ajettua läpi.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä