Mikael Elmolhoda

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Hyppy työelämään on tehty liian vaikeaksi: osa-aikatyö täytyy saada taloudellisesti kannattavammaksi kuin neljän seinän sisällä istuminen ja syrjäytyminen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset kauppojen aukioloajat ovat mielestäni riittävät. Ne tarjovat mahdollisuuksia ottaa huomioon myös alueellisia tilanteita sekä edistää pienten kauppojen mahdollisuuksia pysyä mukana kilpailussa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa tulee selvittää negatiivisen tuloveron toteutusmahdollisuutta. Onnistuessaan tämä lisäisi osa-aikatyöllisyyttä, yhteiskunnallista hyvinvointia ja vähentäisi byrokratiaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollasopimuksista voi myös olla hyötyä työntekijälle itselleen, esimerkiksi minun työhistoriassani näin on ollut. Puuttuisin mieluummin nollasopimusten väärinkäytöksiin ja kieltäisin nollasopimuksista työvuoron vastaanottamisvelvoitteen.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Osa-aikatyömahdollisuuksien parantaminen auttaa tässäkin: työttömyyden pitkittyessä voidaan täysimääräisen työttömyysturvan sijasta maksaa lievästi alennettua turvaa samalla, kun asiakas tekee osa-aikatöitä. Näin helpotetaan Suomen työttömyystilannetta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Olen EU-kriittinen, ja etenkään liittovaltiokehitystä en missään tapauksessa hyväksy. On totta, että EU:lla on potentiaalia lisätä työllisyyttä ja hyvinvointia avointen sisämarkkinoiden kautta. Kuitenkin nykyinen tilanne, jossa vastoin EU:n sopimuksia lähdetään lappaamaan rahaa talouskriisimaihin kuten Kreikkaan, on selkeästi kestämätön.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Veronkorotuksia tulisi kohdistaa terveydelle ja ympäristölle haitallisiin elintarvikkeisiin samalla, kun muun ruoan verotusta kevennetään, jotta heikoimmassa asemassa olevat saavat ruokittua itsensä ja perheensä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ylimääräisten rakenteiden purkaminen, liiallisen sääntelyn keventäminen sekä esimerkiksi virkamiesten määrän karsiminen tarjoavat avaimia talouden tasapainottamiseen. Lisäksi tarvitaan keinoja aktivoida yksilöjä välittämään ja huolehtimaan toisistaan: esimerkiksi talkookulttuuri tulisi saada elvytettyä sen sijaan, että se tapetaan verottamalla talkootyötä.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisien riittävä määrä on äärimmäisen tärkeä ihmisoikeuskysymys, mutta niiden verottamista en lähtökohtaisesti kannata. Opiskelijoiden lapsiperheitä tulee tukea riittävällä lapsitukikorotuksella, muutoin pieni- ja keskituloiset saavat kompensaation lapsivähennyksen kautta.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole mitään tärkeämpää kuin se, että yhteiskuntana pidämme huolta toinen toisistamme. Harkitsematon sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen kostautuu myöhemmin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Päätökset Nato-jäsenyydestä tulee tehdä ainoastaan kansanäänestyksen kautta.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Riittävät resurssit poliisille sekä riittävä määrä poliiseja ovat korvaamattoman tärkeä osa suomalaista perusturvallisuutta, joka luo puitteet yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismiuhka tulee pitää mielessä päätöksiä tehtäessä. Epäilykset siitä, että maahan muuttava henkilö olisi syyllistynyt terroritekoihin ja rikoksiin muualla maailmassa, tulee selvittää tarkoin. Myös maahanmuuttajien sopeuttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan tulee kiinnittää huomiota, jotta ennaltaehkäistäisiin radikalisoitumista ja parannettaisiin maahanmuuttajien asemaa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Emme saa olla naiiveja, mutta emme vainoharhaisiakaan. 1900-luvun historiasta tulee oppia, mitkä uhat kohtaavat suurvallan naapureita. Nykytilanteessa esimerkiksi Venäjän tekemät strategiset maakaupat ovat uhka turvallisuudellemme. Suomi tarvitsee omasta puolustuksesta huolehtimista sekä puolustusyhteistyön tiivistämistä muun muassa Ruotsin kanssa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli todella puhutaan teoreettisella tasolla siitä, onko ihmisen turvallisuus ihmisen yksityisyyttä tärkeämpää, voittaa turvallisuus usein. Käytännössä tämän kysymyksen sovellukset harvoin ovat näin mustavalkoisia.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Asiassa tulee edetä kansainvälisen yhteisön kanssa rinta rinnan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Yhteiskunnan tulee tarjota parantumattomasti sairaille hoivaa ja kivunlievitystä, ei kuolinpiikkiä. Pidän ihmiselämää suojelun arvoisena hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan asti.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkiset palvelut tulee säilyttää perustana terveydenhuollossa, erityisesti erikoissairaanhoidon järjestämisessä. En kuitenkaan halua asettaa vastakkain julkista ja yksityistä sektoria: molemmilla on tärkeä ja korvaamaton roolinsa. Esimerkiksi yksityiseltä sektorilta voi nousta monia tärkeitä innovaatioita, kun esimerkiksi terveysalan pk-yrityksille taataan hyvät toimintaedellytykset. Mikäli tarpeelliset palvelut jollakin alueella hoituvat paremmin yksityisin voimin, en myöskään ole sitä vastaan. Tärkeintä on, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhtäläisesti.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu aivan täysin mitä puuttumisella tarkoitetaan. Lasten kasvatus kuuluu vanhemmille, enkä kannata valvontayhteiskuntaa, jossa valtio alkaa puuttumaan perheiden asioihin ideologisista syistä. Sen sijaan pidän tärkeänä, että lastensuojelulle taataan riittävät resurssit oikeiden vaaratilanteiden hoitamiseen asianmukaisesti. Perheille tulee myös pitää helposti tarjolla riittävät tukipalvelut, joihin he voivat tarttua ennen tilanteiden kärjistymistä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli tällä järjestelyllä taataan ihmisarvoinen hoito myös vähävaraisille vanhuksille, pidän sitä mahdollisena tietyissä rajoissa. On perusteltua, että esimerkiksi hyvätuloiset aikuiset lapset kantavat enemmän vastuuta vanhemmistaan, jolloin resursseja vapautuu köyhistä perheyhteisöistä tulevien vanhusten hoitoon.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Järjestelmä on yksilöä tärkeämpi vain, jos se pystyy huolehtimaan yksilöistä. Ihmisen hyvinvointi ja terveys on itseisarvo, kuntien itsehallinto ei.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mutta asiassa ei pidä tehdä mustavalkoisia ja yksiulotteisia päätöksiä: emme voita mitään ilmaston hyväksi ajamalla teollisuutta ulkomaille, jossa suomalaiset ympäristösäädökset eivät päde.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Olen hyvin kriittinen geenimuuntelua kohtaan ja pidän sitä riskialttiina. Kuluttajalla on oikeus tietää, jos tuote sisältää geenimuunneltuja aineksia.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen vastuunotto on riittävää. Huomiota tulee kiinnittää jo nyt tulevien turvapaikanhakijoiden sopeuttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tästä ajatuksesta luopuminen olisi omiaan heikentämään monien alueiden palveluverkkoa, sosioekonomisia oloja sekä turvallisuutta. Meillä on hieno maa, joka kelpaa pitää asuttuna kauttaaltaan!

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pitäisin tällaista kehityssuuntaa ja riittävien resurssien takaamista erittäin tarpeellisena oppilaiden hyvinvoinnin ja opettajien jaksamisen turvaamisessa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Näin isoa päätöstä, joka tarkoittaisi käytännössä selkeää loppua sotilaalliselle puolueettomuuspolitiikalle, ei voida tehdä ilman kansanäänestystä.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen ydinvoiman määrä on riittävää. Lisäinvestoinnit tulee tehdä uusiutuvan energiantuotannon puolelle.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Mahdolliset tuloverohuojennukset tulee kohdistaa heikoimmassa asemassa oleviin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Avioliitto on yhden naisen ja yhden miehen välinen pysyväksi suunniteltu liitto, jonka tarkoitus on toimia yhteiskunnan perusyksikkönä ja tuottaa yhteiskuntaan uusia jäseniä. Jokaisella lapsella on lähtökohtainen oikeus sekä isään että äitiin, ja he voivat parhaiten isän ja äidin muodostamassa ehyessä avioliitossa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Pidän nykyjärjestelmää hyvänä.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Asiassa on hyvä toimia sen mukaan, mikä on kansan tahto ja millaista kielitaitoa tämän päivän eurooppalaisessa ympäristössä pärjäämiseen tarvitaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Pidän ajatusta mielenkiintoisena ja selvittämisen arvoisena, mutta minulla ei ole siihen vahvaa kantaa.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Näistä kahdesta vaihtoehdosta kuntien yhteinen metropolihallinto olisi parempi, mutta siinäkin on monia ongelmia. En siis näkisi kumpaakaan kovin realistisena vaihtoehtona, mutta yhteistyön tehostaminen on toki aina tavoiteltavaa.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Kaikki, mikä tuo Suomeen investointeja, turisteja ja kulttuurillista pääomaa on toki hyväksi, mutta en asettaisi tätä projektia prioriteettilistan kärkipäähän.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Riittävät kotouttamisresurssit tänään tuovat kustannussäästöjä ja hyvinvointia huomenna.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Näin voi hyvin olla, kunhan laitos tarkoittaa yhteisöllistä asumista muiden vanhusten kanssa, eikä epäinhimillistä sängyssä makuuttamista ilman riittävää pääsyä kylpyhuoneeseen, ulos ja sosiaaliseen kontaktiin. Asiassa täytyy myös etsiä tapoja tehdä yhteiskunnallista ryhtiliikettä siinä, miten lapset huolehtivat omista vanhemmistaan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Jos olen jossain asiassa selkeästi väärässä, haluan ilman muuta ottaa vastaan palautetta ja tehdä korjausliikkeitä. Sanani mittainen tahdon kuitenkin olla ehdottomasti: mitä lupaan, sen pidän!

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä