Leo Stranius

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Ansiosidonnainen sosiaaliturva tarjoaa useimmiten kohtuullisen elintason, mutta perusturvan taso on niin alhainen että sillä on vaikea tulla toimeen. Perustulo mahdollistaisi ihmisille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa ja mahdollisia kannustinloukkuja.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppojen vapaat aukiolot mahdollistavat ihmisten erilaiset elämänrytmit ja lisäävät kaupan alan työpaikkoja. Toisaalta työntekijöillä pitää olla oikeus kieltäytyä normaaliajan ulkopuolisista työvuoroista ilman irtisanomisen pelkoa ja joustavien aikataulujen hyväksymisestä tulee maksaa riittävä korvaus. Myös esimerkiksi päivähoitopalveluita on oltava saatavilla niin, että kaksivuorotyössä olevilla vanhemmilla on mahdollisuus saada työaikoihin sopiva hoitopaikka. Kauppojen aukioloaikoja ei ole syytä vapauttaa täysin, sillä se lisäisi paineita esimerkiksi siihen, että tuoretuotteita tulisi olla jatkuvasti tarjolla, ja terveydelle ongelmalliset yövuorot lisääntyisivät turhaan.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa ja mahdollisia kannustinloukkuja. Perustulo helpottaisi rohkeutta vaativia elämänvalintoja kuten yrittäjäksi ryhtymistä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työelämä on monipuolisempaa kuin ennen, ja vaikkapa opiskelijoiden elämäntilanteeseen osa-aikainen työskentely saattaa sopia hyvin. Ketään ei kuitenkaan tule pakottaa esimerkiksi nollatuntisopimuksiin. Nollatuntisopimuksen irtisanominen työntekijän toimesta ei saa johtaa karenssiin työttömyysturvassa, jos tunteja ei ole tarjottu.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkiaan näen, että työkykyiset ihmiset kyllä haluavat töihin, jos niitä vain on tarjolla, ja että työttömäksi joutuneiden asemaa ei tule heikentää töihin patistelun nimissä. Ansiosidonnaista työttömyysturvan kestoa voidaan kuitenkin lyhentää, mikäli kaikkien työttömien saamaa peruspäivärahaa vastaavasti korotetaan. Perustoimeentulolla kuten peruspäivärahalla on vaikea tulla toimeen, joten sen korottaminen olisi kiireellistä. Perustulo tarjoaisi tähän parhaan ratkaisun. Perustulon myötä kaikki voisivat tehdä helpommin itselleen merkityksellisiä asioita ja ottaa riskejä esimerkiksi ryhtymällä yrittäjiksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Eurossa on omat ongelmansa, kun samaa valuuttaa käyttävät eri tilanteissa olevat kansantaloudet. Toisaalta myös täysin oma valuutta voisi tulla Suomelle kalliiksi, kuten 90-luvulla nähtiin. Yhteinen valuutta lisää myös yhteistyötä ja edistää siten rauhaa. Yhteinen valuutta on kätevä verkko-ostosten teossa ja matkustaessa euroalueella.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotuksen kiristäminen osuisi kaikkein eniten pienituloisiin, ja ruoka on jo nyt Suomessa kallista moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Ympäristölle kaikkein haitallisimpien elintarvikkeiden, kuten naudanlihan ja juuston, verotusta voitaisiin kuitenkin kiristää, mikäli samalla alennettaisiin ympäristön, terveyden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta parempien peruselintarvikkeiden verotusta.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Leikkaukset palveluihin ja etuuksiin osuvat usein kaikkein heikko-osaisimpiin ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä vain lisää kustannuksia. Tämä ei ole hyväksyttävää. Elvyttämällä fiksusti ja ekologisesti voidaan luoda hyvinvointia ja pysäyttää velkaantuminen. Investoinnit kannattaa suunnata energiaremontteihin, raideliikenteeseen sekä koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Mahdolliset leikkaukset kannattaa kohdistaa ympäristölle haitallisiin tukiin. Järjestelmää järkevöittämällä ja perustuloon siirtymällä voidaan myös säästää.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisät ovat osa hyvinvointivaltion ideaa ja tärkeä kaikille perheille maksettava etu. Kaikille maksettava lapsilisä vertautuu tässä mielessä perustuloon. Lapsilisien korottaminen ja verottaminen voisi olla hyvä tapa tukea pienituloisia lapsiperheitä taloudellisesti.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Ketään ei saa jättää heitteille, ja hyvissä sosiaali- ja terveyspalveluissa on ensisijaisesti kyse yhteiskunnan turvaverkon rakentamisesta. Hyvinvointivaltion rakenteita tulee silti uudistaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen puolueettomuutta ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Tämä lisäisi Suomen turvattomuutta, sillä maamme sijaitsee geopoliittisesti hankalassa paikassa. Jos Nato-jäsenyyttä ehdotettaisiin, pitäisi asiasta päättää kansanäänestyksellä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisien määrä vähenee rajusti lähivuosien aikana. Vähintään nykytaso tulisi säilyttää. Parhaiten turvallisuutta edistetään kuitenkin vähentämällä eriarvoisuutta ja ennaltaehkäisemällä sosiaali- ja terveysongelmia.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Työperäisestä maahanmuutosta on Suomelle hyötyä. Lisäksi ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeä arvo, ja sitä tulee edistää. Suomen on kannettava kortensa kekoon ja autettava ahdinkoa ja vainoa pakenevia. On muistettava, että myös muut maat ovat avanneet ovensa suomalaisille, kun täältä on lähdetty etsimään parempaa toimeentuloa ja paettu sotaa vain joitakin kymmeniä vuosia sitten. Maahanmuuton yhteydessä on ehkäistävä työmarkkinoiden jakautuminen meidän ja muiden töihin. Kaikkiaan Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa voidaan poliisin mukaan pitää matalana.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän tilanne on Putinin kaudella muuttunut, ja esimerkiksi ilmatilaloukkaukset osoittavat huonoa ulkopoliittista käytöstä. Sotilaallista uhkaa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, mutta Suomen on otettava kiristynyt ulkopoliittinen tilanne huomioon idänpolitiikassaan. Lisäksi Venäjän etupiiripolitiikka vaikuttaa Suomen talouteen pakotteiden muodossa. Tästä aiheutuvat ongelmat suomalaisille yrityksille pitää yrittää korvata EU:n kautta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Viestintäsalaisuus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten suojaama. Perustuslain mukaan tätä perusoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos rajoitus on erittäin tarkkaan rajattu ja ehdottoman tarpeellinen. Kaikkiin kansalaisiin kohdistuva valvonta ei ole oikeassa suhteessa mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn nähden, ja se on siten perustuslain vastaista.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen vahvuus on rauhanneuvotteluissa, ja tätä työtä pitää jatkaa ympäri maailmaa. Isisin toiminta Irakissa on kuitenkin erittäin huolestuttavaa. Suomen pitäisi tukea kaikin ei-sotilaallisin keinoin konfliktin ratkaisua ja pyrkiä ihmisoikeuksien turvaamiseen ja hädän lievittämiseen alueella.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaan kehoonsa liittyvistä asioista. Ihmisen omaa tahtoa on kuultava viimeiseen asti. Samalla on muistettava, että myös vaikeasti vammaisten ja parantumattomasti sairaiden elämä voi olla rikasta, ja että eutanasiaan ei saa painostaa ulkopuolisten taholta.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen sektorin etuna on se, että toimintaa voidaan ohjata muillakin perusteilla kuin sillä, mistä saadaan isoimmat voitot. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata. Julkista terveydenhuoltoa voidaan edistää esimerkiksi poistamalla Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta ja siirtämällä rahat julkisen terveydenhuollon parantamiseen.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Tarvitaan ongelmien ennaltaehkäisyä. Nyt tukea ja palveluita on usein tarjolla vasta, kun asiat ovat jo tosi huonosti. Kunnissa tuleekin panostaa nykyistä enemmän esimerkiksi matalan kynnyksen kotiapuun. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää. Pitää muistaa, että myös huostaanotot tulevat kalliiksi. Olisi parempi saada vanhemmat jaksamaan.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikille pitää taata kunnolliset hoivapalvelut. On kuitenkin reilua, että varakkaammat maksavat hoivapalveluiden kustannuksista muita enemmän. Käytännössä tämä voidaan hoitaa esimerkiksi perintöveroa nostamalla. Ihmisten erilaiset elämäntilanteet pitää kuitenkin huomioida. Kaikilla ei ole varallisuutta vanhuuden turvaksi. Suomalaiselle kulttuurille olisi myös vieras sellainen malli, että omaiset kuten lapset maksaisivat vanhuksen hoidon.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Terveyspalvelujen on syytä järjestää nykyistä järkevämmin. Julkisten palveluiden järjestämisessä pitää huolehtia, että demokraattinen kontrolli säilyy. Sosiaali- ja terveyshuollon ohjaus voidaan pitää demokraattisen kontrollin ulottuvilla valitsemalla päättävät elimet suorilla vaaleilla esimerkiksi kunnallisvaalien yhteydessä. Hankinnoissa tulee varmistaa, että myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastohaasteeseen vastaamisessa on kyse moraalisesta velvollisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan. Ihmisten hyvinvointi pitää kuitenkin varmistaa ekologisissa rajoissa. Tiukilla ympäristötavoitteilla ja puhtaaseen energiaan siirtymällä vähennämme päästöjä, luomme uusia työpaikkoja ja saamme vientituotteita puhtaan teknologian alalle. Uusiutuviin energialähteisiin panostaminen on varsinkin pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevää. Jo nyt monet sijoittajat vetävät rahojaan pois fossiilisista ns. hiilikuplan puhkeamisen pelossa. Energiaomavaraisuudella voimme saada 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuuntelu on monimutkainen kysymys, joka herättää perustellusti huolta. On selvää, että ihmisellä tulee olla oikeus tietää, käyttääkö hän geenimuuntelun avulla tuotettuja elintarvikkeita. Geenimuuntelu voi vahvistaa äärimmilleen vietyä teollista viljelyä, joka ei ole hyväksi ihmiselle eikä ympäristölle. Joissain tapauksissa geenimuunnellun ruuan viljely voi lisätä esimerkiksi keinotekoisten lannoitteiden käyttöä. Lisäksi on vaarana, että geenimuunnellut organismit leviävät tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana muualle ympäristöön, vaikkapa luomupelloille. Koska leviämistä on mahdoton pysäyttää, tulisi se ennaltaehkäistä kaikin keinoin.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava inhimillisyys. Meillä on velvollisuus auttaa hädässä olevia. On tärkeää tukea humanitaarisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Asuminen keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin niiden tarjoamien palveluiden ja työn vuoksi. Kaupungeissa on helpompi järjestää toimiva joukkoliikenne ja palvelut ovat lähellä. Toisaalta myös maaseudulla asumisen pitää olla mahdollista, ja maaseudulla tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli esimerkiksi ruuan, energian ja virkistyksen tarjoajana. Muutoksen on oltava hallittu, eikä nykyisin maaseudulla asuvia tule jättää omilleen.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat niin erityistä tukea vaativien kuin nopeammin edistyvien oppilaiden huomioon ottamisen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen puolueettomuutta ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Jos Nato-jäsenyyttä ehdotettaisiin, pitäisi asiasta päättää kansanäänestyksellä.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Lisäydinvoiman sijaan rahat kannattaa laittaa kestäviin ratkaisuihin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöongelmia uraanin louhinnasta aina jätteen loppusijoitukseen asti. Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentamisessa esiintyneet ongelmat ovat osoittaneet, että ydinvoiman lisärakentaminen on kalliimpaa ja hitaampaa kuin osattiin arvioida. Lisäydinvoiman rakentaminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveron alentaminen tasaisesti kaikissa tuloluokissa lisäisi tuloeroja. Tuloeroja tulee kaventaa, ei kasvattaa. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että hyvätuloiset ja varakkaat maksavat nykyistä enemmän ja pienituloiset nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä. Uusi avioliittolaki on askel tähän suuntaan. Kun omat lapseni kasvavat aikuiseksi, toivon, että heillä on mahdollisuus mennä halutessaan avioon riippumatta siitä, kumpaan sukupuoleen heidän rakkautensa kohdistuu. Lisäksi toivon, että heitä kohdellaan seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Vapaassa yhteiskunnassa kiellot ja rajoitukset pitää perustella hyvin. Alkoholi aiheuttaa Suomessa vuosittain 6-7 miljardin euron kustannukset. Alkoholi on suurin yksittäinen työurien lyhentäjä sekä työikäisten suurimpana kuolinsyynä että työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijänä. Alkoholismin, perheväkivallan, rattijuopumuksen ja monien onnettomuuksien taustatekijänä alkoholi on erittäin merkittävä ongelmien aiheuttaja Suomessa. Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella tulee olla oikeus opiskella Suomessa ruotsia ja saada palveluita omalla äidinkielellään. Ruotsin opetus ei nykyisellään toimi ja virkamiesruotsi on riittämätön systeemi takaamaan ruotsinkielisiä palveluita. Kielten opiskelussa olisi syytä lisätä puhumisen osuutta, jotta kielitaito olisi osa arjen taitoa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan liikenneturvallisuus paranisi ruuhkamaksujen myötä, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa. Kuntien yhdistymisen myötä pitäisi vahvistaa paikallisdemokratiaa esimerkiksi kaupunginosavaltuustoilla.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-museo voi hyvin toimia kansallisena vetonaulana. Sen rakentamiseen ei tule kuitenkaan laittaa julkisia varoja eikä sen rakentaminen saa olla pois muulta kulttuuritoiminnalta.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajien kotoutumisen kolme tärkeintä haastetta ovat kielen oppiminen, työllistyminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Helsinki voisi saada erityistukea, sillä pääkaupunki on maahanmuuttajien merkittävin asuinpaikka.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Kotona asuminen parantaa usein vanhusten elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä. Samalla esimerkiksi omaishoito täydentää julkisia palveluita ja tuo taloudellisia säästöjä. Omaishoitajista pitää kuitenkin pitää nykyistä parempaa huolta. Käytännössä tämä onnistuu korottamalla ja yhtenäistämällä palkkioita sekä sujuvoittamalla vapaa- ja lomajärjestelyitä. Laadukkaaseen kotihoitoon tarvitaan myös henkilöstömitoitus, jotta ketään ei jätetä heitteille. Lisäksi asumisratkaisuja tulee kehittää siihen suuntaan, että yhteisöllisyys vahvistuu.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kaikista lupauksista on hyvä pitää kiinni. Toisaalta kun tosiasiat muuttuvat tai maailma ympärillä muuttuu, on vastuullista muuttaa myös mielipiteitä hyvin perustelluista syistä.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä