Outi Alanko-Kahiluoto Valitaan

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaalitukien varassa elävän osa ei ole helppo. Perusturva ja toimeentulotuki ovat alhaisella tasolla eikä asumistuki aina riitä vuokraan. Siksi vuokraa joudutaan maksamaan myös toimeentulotuella, eikä ruokaan jää riittävästi rahaa.

Ihmisten syyllistämisen sijasta pitää muuttaa sosiaaliturvaa niin, että työnteko on aina kannattavaa. Nykyisin satunnaiset työtulot voivat viivästyttää asumistuen saamisen, ja siksi työtön ei välttämättä uskalla mennä töihin. Työsuhteen pitäisi olla heti jatkuva, ettei olisi pelkoa asumistuen ja asunnon menettämisestä.

Olen itse ajanut eduskunnassa työttömyysturvaan ja asumistukeen molempiin 300 euron suojaosia, ettei työttömän tarvitsisi kieltäytyä satunnaisesta työkeikasta asumistuen tai työttömyysturvan menettämisen vuoksi. Työttömyysturvan suojaosa on jo tullut käyttöön ja asumistuen suojaosa astuu voimaan syksyllä.

Sosiaaliturva kannattaisi uudistaa perustuloksi, joka tekisi työstä aina kannattavaa, vähentäisi byrokratiaa ja vähentäisi työttömyyttä. Perustulon ansiosta jokainen työtunti kasvattaisi käteen jääviä tuloja eikä kenenkään tarvitsisi pelätä joutumista kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Jos isojen kauppojen aukioloajat vapautettaisiin, se saattaisi tietää pienten kauppojen kannattavuuden heikkenemistä. Kaupan suurliikkeet pärjäisivät, mutta miten kävisi yksinyrittäjien?

Etenkin yksinhuoltajien ja perheellisten kaupan työntekijöiden elämää vapaat aukioloajat vaikeuttaisivat. Myös yhteiskunnan kulut kasvaisivat, kun esimerkiksi päiväkotien aukioloaikoja pitäisi laajentaa ja joukkoliikennettä lisätä.

Entä olisiko työntekijöillä mahdollisuus kieltäytyä vaikeista työajoista ilman irtisanomisen pelkoa? Vihreänä suhtaudun varauksella myös kulutuksen lisäämisen tavoitteeseen.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa, parantaisi työnteon kannattavuutta ja lisäisi ihmisten mahdollisuutta päättää omasta elämästään.

Olen ajanut perustuloa pitkään. Olen tällä vaalikaudella vetänyt Vihreän eduskuntaryhmän perustulotyöryhmää. Olemme uudistaneet Vihreiden perustulomallin ja teettäneet laskelman perustulomallistamme (www.vihreat.fi/perustulo).

Vihreiden ajama perustulomalli on realistinen ja toteutettavissa, sillä perustulo olisi mallissamme nykyisen perusturvan tasoinen. Perusturvan suuruus on aina poliittisen päätöksenteon tulos, mutta nykyisen vähimmäisturvan suuruiseksi säädettävä perustulo olisi realistinen toteuttaa. Se korvaisi nykyiset vähimmäisetuudet ja verotettaisiin pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollasopimuksessa työnantaja ei lupaa työntekijälle yhtään työtuntia eikä siten yhtään palkkaakaan. Työntekijän on kuitenkin oltava valmiustilassa ja tultava kutsuttaessa töihin.

Nollatyösopimukset ovat työntekijän kannalta epäreiluja. Ne hyödyttävät työnantajaa, mutta eivät vastaavalla tavalla työntekijää. Etenkin sopimukset, joissa ei ole mahdollista ottaa vastaan toista työtä vaikeuttavat toimeentuloa ja elämän suunnittelemista.

Jos työntekijä on työnantajaan työsuhteessa, on työntekijälle taattava vähimmäispalkka. Ellei näin ole, en voi velvoittaa työntekijää olemaan käytettävissä eli valmiudessa tulla kutsuttaessa töihin.

Työnantajan on siis taattava työntekijälle vähimmäispalkka, vaikka työtunteja olisi nolla. Ellei palkkaa makseta, työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää olemaan valmiudessa tulemaan kutsuttaessa töihin.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen kestoa on jo lyhennetty istuvan hallituksen aikana.

Massatyöttömyyden vallitessa työtä ei välttämättä löydy, ja yhä suuremman joukon putoaminen ansiosidonnaiselta nostaisi nopeasti asumistuen ja toimeentulotuen kustannuksia. Laskun maksaisi siis kuntien sosiaalitoimi.

Pelkän perusturvan varassa olevien työttömien työttömyysturvaa pitäisi nostaa. Tämä pitäisi voida tehdä nostamatta samalla ansiosidonnaista turvaa. Työttömien perusturva on jäänyt jälkeen ansioturvasta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

EU:n kautta Suomi on voinut edistää mm. ympäristönsuojelua, rauhaa ja ihmisoikeuksia, minkä arvoa on vaikea mitata rahassa. Suomi on hyötynyt EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, matkailun ja liikkumisen helpottumisesta, sisämarkkinoista, erilaisista vaihto-ohjelmista ja aluekehitysrahastoista. Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että pärjäisimme euron ulkopuolella paremmin. Euron valuviat pitää kuitenkin korjata. Ei ole oikein, että kansalaiset joutuvat maksamaan pääasiassa pankkien ja finanssimarkkinoiden aiheuttamat talouskriisit.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan alv:n nostaminen iskisi pahiten niihin, joiden tulot ovat pienimmät ja joiden tulot tai sosiaaliturva ei riitä elämiseen. Jos ruuan alv:tä kiristettäisiin, se pitäisi korvata pienituloisimmille enkä usko, että kaikki puolueet olisivat siihen tässä taloustilanteessa kuitenkaan halukkaita.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Mitä menoja? Palvelujen ja etuuksien leikkaaminen johtaisi kurjistumisen kierteeseen: köyhyys ja syrjäytyminen lisääntyisi, ja kun pienituloisten ostovoima heikentyisi, kotimarkkinat supistuisivat ja työttömyys kasvaisi.

Lamaa ei saa käyttää verukkeena etuuksien tai peruspalveluiden heikentämiselle, sillä se lisäisi eriarvoisuutta. Talous kohenee järkevillä uudistuksilla kuten perustulolla, jonka avulla työllisyysaste kasvaa ja köyhyys vähenee.

Parhaiten Suomi nousee lamasta panostamalla osaamiseen ja koulutukseen ja syrjäytymisen vähentämiseen. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia kuten perustulon sekä investointeja puhtaaseen teknologiaan. Sillä tavalla kasvatamme työllisyysastetta ja luomme Suomeen uusia työpaikkoja ja vientialoja.

Menoja saadaan vähennettyä luopumalla ympäristölle haitallisista tuista.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisä on tarkoitettu kulukorvaukseksi lapsiperheille. Korottaminen olisi paikallaan, sillä lapsiperheiden köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Verotus taas on tapa lisätä tulonjaon oikeudenmukaisuutta.

On kuitenkin varottava, ettemme tee sosiaaliturvajärjestelmän ja verotuksen kokonaisuudesta liian monimutkaista.

Vihreiden perustulomallissa lapsilisää maksettaisiin 18 vuoteen saakka.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut hyvinvointipalvelut säästävät itsensä takaisin, sillä siten voimme estää syrjäytymistä ja ongelmien syvenemistä. Juustohöyläleikkaukset hyvinvointipalveluihin tuottavat väliinputoajia ja syventävät eriarvoisuutta.

Sosiaali- ja terveydenhoidon rakenneuudistus on välttämätön, koska veronmaksajien määrä vähenee samalla kuin ikääntyneiden, hoitoa ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Sote-uudistuksen tavoitteena on kuitenkin säilyttää nykyisen laajuiset palvelut, mutta toteuttaa ne tehokkaammin kuin nykyään. Se on mahdollista lisäämällä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä, vahvistamalla perusterveydenhoitoa ja purkamalla rahoituksen monikanavaisuus.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyys ei parantaisi Suomen turvallisuutta, vaan todennäköisesti kävisi juuri päinvastoin.
Suomen on pidettävä kiinni puolueettomuudestaan ja vältettävä osallistumasta maailman konflikteihin.

Liittyminen Natoon lisäisi sotilaallista jännitettä itärajalla. Mielestäni Suomen rauhankumppanuus Naton kanssa on riittävää ja toimivaa yhteistyötä.

Suomen on edistettävä entistä enemmän eurooppalaista ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja toimittava aktiivisesti konfliktien lievittämiseksi.

Jos Nato-jäsenyyden harkitseminen tulee ajankohtaiseksi, siitä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Levottomuuden ja rikollisuuden vähentämiseksi kaikkein tärkeintä on parantaa hyvinvointipalveluita. Tärkeintä on ehkäistä syrjäytymistä, vähentää eriarvoisuutta ja kaventaa tuloeroja sekä pitää huolta ennaltaehkäisevistä hyvinvointipalveluista.

Poliisien määrä kuitenkin vähenee rajusti lähivuosina tällä vaalikaudella tehtyjen säästöjen vuoksi. Poliisien määrää ei ole nykyisestä ainakaan varaa vähentää.

En myöskään pidä kansalaisen oikeusturvan ja turvallisuuden kannalta hyvänä sitä, että koulutetut poliisit korvataan yksityisillä vartiointiliikkeillä.

Emme kuitenkaan tarvitse lisää poliiseja, jos järkeistämme ja jaamme poliisien työtaakkaa. Kannattaa mieluummin vahvistaa sosiaalipalveluita. Silloin poliisinkin tarve vähenee.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomi hyötyy työperäisestä maahanmuutosta. EU-maana olemme sitoutuneet edistämään ihmisten vapaata liikkuvuutta. Maahanmuuttaja ei ole terroristi eikä terroristi ole aina maahanmuuttaja. Ei pidä leimata ihmisiä heidän taustansa tai lähtökohtansa perusteella.

Suomeen tullaan myös pakoon sotaa, nälkää ja kidutusta ja epäinhimillisiä olosuhteita. On meidän velvollisuutemme auttaa näitä ihmisiä, samalla tavoin kuin muuta maat ovat auttaneet Suomea silloin, kun täältä on lähdetty sotaa pakoon ja työnhakuun muihin maihin ja mantereille.

Terrorismin uhka pitää ottaa vakavasti. Meidän on tehtävä sen torjumisessa kansainvälistä yhteistyötä. Maahanmuuton rajoittaminen olisi kuitenkin väärä tapa reagoida terroristisiin liikeisiin.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän kehitys on ollut huolestuttavaa. Juuri nyt Venäjä ei asiantuntijoiden mukaan ole meille mikään sotilaallinen uhka. Ilmatilaloukkaukset Suomen merialueilla ovat viestittäneet, että Venäjä tahtoo näyttää naapureilleen kaapin paikkaa, mutta kyse on pikemminkin huonosta käytöksestä kuin todellisesta uhasta.

Venäjä pitää ottaa vakavasti, vaikkemme pitäisikään sitä välittömänä sotilaallisena uhkana Suomelle. Muun muassa siksi olen kannattanut Suomen osallistumista EU:n yhteisiin Venäjä-pakotteisiin.

Venäjä ei ole luotettava kumppani esimerkiksi energiapolitiikassa, sillä Venäjälle energiapolitiikka on osa ulko- ja valtapolitiikkaa. Siksi en pitänyt viisaana hallituksen päätöstä ostaa Fennovoiman ydinvoimalan reaktori ja polttoaine suoraan Putinin vallan alla toimivalta liikelaitokselta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Näen verkkotiedustelun ongelmallisena, sillä ihmisillä pitäisi olla oikeus viestiä yksityisesti ilman, että isoveli valvoo. Viestintäsalaisuus on tästä syystä perustuslailla suojattu. Pidän viestintäsalaisuudesta luopumista liian suurena uhrina hyötyyn nähden, joka verkkotiedustelusta olisi saatavissa. Kaikkiin kansalaisiin kohdistuva verkkovalvonta olisikin luultavasti mahdotonta toteuttaa rikkomatta perustuslakia.
Viestintäsalaisuus on kuitenkin perustuslain suojaama.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Ensin on tehtävä huolellinen riskianalyysi ja huolehdittava sotilaiden työturvallisuudesta. Kyse on operaatiosta, jonka on katsottu sisältävän tavallista suurempia riskejä.

ISIS:n raakalaismainen tapa toimia rikkoo kaikkia ihmisoikeuksien periaatteita. ISIS:in joukkoihin on lähtenyt muista maista suuri joukko taistelijoita - Suomestakin 50-70 henkeä. Irakin hallitus on pyytänyt apua kansainväliseltä yhteisöltä ISIS:in pysäyttämiseksi. Kansainvälinen yhteisö on vastannut pyyntöön mm. kouluttamalla irakilaisia.

On selvää, että kansainvälisen yhteisön pitää vastata Irakin avunpyyntöön, mutta ennen kaikkea pitää puuttua ongelman alkusyihin. Suomen on muodostettava kokonaisvaltainen politiikka roolistaan ISIS:iä vastaan.

Mielestäni meidän on edistettävä Irakia ja Syyriaa koskevaa rauhanomaista ratkaisua ja myös osallistuttava sotilaallisen koulutusavun antamiseen ISIS:in vastaisille joukoille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on kehittää saattohoitoa niin, että kaikilla on oikeus hyvää saattohoitoon. Laadukkaassa saattohoidossa kivunlievityksestä ei tingitä ja ihminen saa kuolla arvokkaasti.

Avustetun kuoleman pitäisi kuitenkin olla mahdollinen, jos henkilö on parantumattomasti sairas, ja hän vapaaehtoisesti ja toistuvasti uusii oikeustoimikelpoisen pyynnön avustettuun kuolemaan. Henkilön on siis ymmärrettävä tilansa ja pyyntönsä seuraukset. On huolehdittava siitä, ettei parantumattomasti sairasta tai vaikeasti vammaista henkilöä voida painostaa avustettuun kuolemaan.

Avustetun kuoleman tarkoituksena on sietämättömän kärsimyksen lopettaminen, kun sairauteen ei ole hoitokeinoja eikä kärsimys ole muilla tavoin lievitettävissä.

Lääkäriä tai muuta hoitohenkilökuntaa ei tule pakottaa suorittamaan avustettua kuolemaa.
eutanasiaa, jos se on hänen katsomuksensa vastaista.

Minusta tuli eutanasian kannattaja, kun jouduin seuraamaan kuukausia läheiseni turhaa kärsimystä väistämättömän kuoleman edessä voimatta tehdä läheiseni avuksi mitään. Minusta läheiseni kärsimys oli kohtuutonta ja epäinhimillistä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointipalvelut kannattaa tuottaa ensisijaisesti julkisina, sillä se on paras tapa huolehtia palvelujen saatavuudesta, kansalaisten tasa-arvosta ja palvelujen laadusta.

Julkisesti tuotetut palvelut ovat demokraattisemmin valvottuja kuin yksityiset, ja julkisille palveluille voidaan helpommin asettaa muitakin kriteereitä kuin edullisuus.

Jos perusterveydenhoito yksityistettäisiin, ihmisten eriarvoisuus kasvaisi. Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia siitä, että kansalaisille elintärkeät palvelut ovat maksuttomina kaikkien saatavilla.

Julkista terveydenhuoltoa pitää vahvistaa siirtämällä rahaa yksityisistä Kela-korvauksista julkiseen perusterveydenhoitoon. Varakkailla on sitä paitsi jo nyt täydet mahdollisuudet ostaa halutessaan yksityisiä terveyspalveluita.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

On hyvä kehittää varhaisia, ennalta ehkäiseviä palveluja sekä varhaista tukea. Siten säästetään kuluja ja kärsimystä myöhemmin. Uupuneiden lapsiperheiden pitää saada konkreettista apua kotiin ajoissa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilauseeni on "Ettei ketään jätettäisi". Kaikilla ei ole omaisia tai läheisiä huolehtimassa. On tärkeä periaate, että hyvinvointiyhteiskunnassa kaikista pidetään huolta. Kannatan kaikille kuuluvia universaaleja palveluja, jotka rahoitetaan verotuksella. Progressiivinen verotus huolehtii siitä, että kaikki maksavat maksukykynsä mukaan. Pienituloiset vähemmän, suurituloiset enemmän. Uusia maksuja ei pidä lisätä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kunnat eivät ole olemassa hallintoa vaan kansalaisia varten. Jos sosiaali- ja terveydenhoitoa ei saada järjestettyä kuntapohjaisesti, on valtion otettava vastuu palveluiden järjestämisestä.

Kuntien määrällä ei ole merkitystä, jos sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus ja palveluista päättämisen demokraattisuus pystytään ratkaisemaan laajemmalla alueella kuntien yhteistoimintana.

Perustuslaki edellyttää, että kunnat pystyvät vaikuttamaan rahoittamiinsa palveluihin. Kunnan asukkaat rahoittavat julkisia palveluita verotuloillaan, joten palveluiden on oltava kuntalaisten demokraattisessa kontrollissa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Teollisuuden kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen vastakkainasettelu ei ole tätä päivää. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hillitseminen luo työpaikkoja ja kokonaan uusia aloja. Ilmastonmuutoksen torjuminen on maailman nopeimmin kasvavia liiketoiminta-aloja. Mitä hitaammin investoimme puhtaaseen teknologiaan, sitä heikommin pysymme kilpailussa mukana.

Ilmastonmuutokseen vastaaminen on velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan. Maapallo on meillä vain lainassa.

Ilmastonmuutoksen huomiotta jättäminen tuhoaa kilpailukykyämme että heikentää Suomen elinkelpoisuutta.

Uusiutuvaan energiaan panostaminen on taloudellisesti järkevää, sillä kotimainen hajautettu energia luo pysyviä työpaikkoja koko maahan. Siinä se päihittää ydinvoiman, joka työllistää vain joitain tuhansia ihmisiä rakennusaikana.

Fossiilisiin energialähteisiin panostaminen ei ole enää sijoittajillekaan järkevää. Emme kuitenkaan voi käyttää kaikkia löydettyjä fossiilisen energian varoja, jos haluamme estää ilmaston lämpenemisen yli ihmiskunnalle ja planeetalle kohtalokkaan sietorajan.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellut lajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta eivätkä ole terveellisiä rehuina käytettyinä eivätkä ihmisen ravintona. On tutkimuksia, jotka osoittavat geenimanipuloituja tuotteita sisältävän ruuan olevan epäterveellistä ihmiselle. Geenimuunnellun ruuan vaikutuksista eläimille ja ihmisille ei toisaalta tiedetä riittävästi, joten on viisaampaa panostaa puhtaisiin lajeihin ja luonnonmukaiseen viljelyyn. Ennaltaehkäisy on tärkeää myös siksi, että geenimuunneltujen lajien leviämistä pölyttäjien ja tuulen mukana on liki mahdotonta estää.

Kaikkiin ruoka-aineisiin on saatava gmo-merkintä. Ihmisillä on oikeus tietää, mitä he syövät ja mitä heidän ruokansa sisältää.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Inhimillisyyden on oltava myös maahanmuuttopolitiikan lähtökohta. Humanitaarinen maahanmuutto tarkoittaa, että annamme osaltamme kansainvälisen yhteisön jäseninä apua epäinhimillisistä oloista pakeneville.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Minusta on hyvä, että kaikkialla Suomessa on mahdollista asua. Samaan aikaan liikenteen ja asumisen suunnittelussa on pyrittävä mahdollisimman tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen. Se säästää niin ympäristöä kuin ilmastoa.

Panostamalla uusiutuvaan hajautettuun kotimaiseen energiaan loisimme pysyviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen.

Uskon myös, että energiaa säästävä teknologia ja keksinnöt tekevät tulevaisuudessa mahdolliseksi sen, että kaikkialla Suomessa on mahdollista valita mahdollisimman ekologinen tapa asua - niin kasvukeskuksissa kuin haja-asutusalueilla.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Monin paikoin Suomea tehdään vääriä säästöjä irtisanomalla opettajia ja kasvattamalla luokkakokoja. Tähän on mahdotonta puuttua ilman lainsäädäntöä. Kohtuulliset luokkakoot maksaisivat itsensä varmasti takaisin. Luokkakoon rajaamisesta hyötyisivät niin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kuin muutkin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan kansanäänestystä Nato-jäsenyyden hakemisesta, mutta mielestäni se ei ole nyt ajankohtainen.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Kallista ja vanhanaikaista ydinvoimaa ei tule lisätä, vaan painopisteen tulee olla uusiutuvassa, kotimaisessa energiassa.

Ydinvoima sitoo vuosikymmeniksi pääoman, jota tarvittaisiin ympäristöystävällisen uusiutuvan energian tukemiseen. Ydinvoiman sijasta kannattaa valita hajautettu, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta lisäävä uusiutuva energia. Se on edullisempaa kuin ydinenergia, jonka riskit ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta ovat toteutuessaan mittavat.

Uusiutuva kotimainen hajautettu energia työllistäisi pysyvästi koko maassa. Sen avulla loisimme uutta työtä ja hyvinvointia koko Suomeen.

Suomen kannattaa edistää energiaomavaraisuutta ja panostaa energiatehokkuuteen sekä kotimaiseen kestävään energiaan, kuten tuulivoimaan, bioenergiaan ja aurinkoenergiaan.

Ydinvoiman lisääminen on mielestäni vastuutonta tulevia sukupolvia kohtaan, sillä ydinjätteen loppusijoittaminen on edelleen ongelma.

Myös ympäristölle ydinvoima on riskaabeli energiamuoto. Uraanin louhinta ja kuljetus saastuttaa ympäristöä ja mahdollisen onnettomuuden riskit ovat valtavat.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veronalennukset pitää suunnata pienituloisille. Pienituloisten veronalennus elvyttää kotimaista taloutta kaikkein tehokkaimmin.

Verokertymää ei ole viisasta alentaa. Maksan mieluummin veroja, joilla tuotetaan hyvinvointipalveluja, joista hyötyvät kaikki tuloluokkiin katsomatta.

Veronalennusta järkevämpi tapa vähentää köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja olisi parantaa köyhimpien perusturvaa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Oli korkea aika, että laki säädettiin. Sen peruminen tuottaisi pelkästään onnettomuutta niille, jotka nyt voivat vihdoin jakaa avioliiton rakastamansa ihmisen kanssa. Sellaista mahdollisuutta onneen, joka ei vie toisilta pois mitään vaan lisää yhteiskunnan onnea, ei ole mitään syytä poistaa.

Kansalaisilla tulee olla yhdenvertaiset oikeudet lain edessä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kyse on ihmisoikeuksista.

On lapsen etu, että hänen vanhempansa ovat tasavertaisessa asemassa lain suhteen samalla tavalla kuin muidenkin perheiden vanhemmat. Lainsäädännöllä edistetään yhdenvertaisuutta ja vaikutetaan mielipiteisiin: edistyksellinen lainsäädäntö vähentää myös syrjintää ja kiusaamista.

Translaki pitää päivittää ja uusi äitiyslaki hyväksyä.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Olisi hienoa, jos kotimaiset tilaviinit pääsisivät kauppojen hyllyille - Alkoa ei ole joka kylässä eikä paikkakunnalla. Vahvat oluet ovat myös kalliimpia ja maukkaampia, joten erikoisolut voisivat muuttaa juomakulttuuria maun suuntaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on kaksikielinen maa. Ruotsinkieliset ovat kielivähemmistömme.

Emme voi jättää vähemmistöä ilman perustuslaillisia palveluitaan. Kouluruotsista luopuminen tarkoittaisi, että ilman ruotsin kielen taitoa jäävät eivät voisi työskennellä aikuisina ammateissa ja työtehtävissä, joissa ruotsinkielen taito on välttämättömyys. Ruotsin opetusta pitäisi kehittää siirtämällä painopistettä entistä enemmän käytännön kielitaidon rakentamiseen. Nykyisin suomenkieliset eivät juuri käytä ruotsinkieltä, vaikka tilaisuus olisi. Hyödymme ruotsin kielen osaamisesta myös pohjoismaisessa yhteistyössä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksut vähentäisivät ruuhkaa, haitallisia liikenteestä aiheutuvia päästöjä, vähentäisivät hengitystiesairauksia ja liikenteestä aiheutuvia onnettomuuksia. Tukholmassa ruuhkamaksuista on ollut positiivisia kokemuksia eivätkä esimerkiksi keskustan kaupat ole niistä kärsineet.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on, että pääkaupunkiseudun kunnat päättäisivät yhdessä maankäytöstä, liikenteestä ja asumisesta. Se vähentäisi kuntien välistä kilpailua ns. hyvistä veronmaksajista sekä turhaa autoilua kehyskuntien ja Helsingin välillä, kun maankäyttö ja liikenne voitaisiin suunnitella yhdessä. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen hallinto ehkäisisi asuinalueiden eriytymistä ja mikä parasta: saisimme yhdessä rakennettua riittävästi hinta- ja vuokratasoltaan kohtuullisia asuntoja seudun asukkaiden tarpeisiin. Kunnilla pitäisi olla myös yhteinen veronkanto-oikeus ja suorat vaalit. Lähidemokratiasta olisi myös tärkeää huolehtia. Päivähoidosta ja muista lähellä olevista asioista päätettäisiin lähellä, seudullisista isoista kysymyksistä kuntien yhteisessä hallinnossa.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on huonosti muotoiltu, sillä siinä ei taustoiteta, olisiko kysymys yksityisellä rahalla rahoitetusta hankkeesta vai veronmaksajien maksamasta hankkeesta. Koska tähän mennessä oletuksena on kuitenkin ollut, että Helsingin kaupunki maksaisi ainakin valtaosan Guggenheimin museosta, vastaan kielteisesti.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Kotoutuneet maahanmuuttajat ovat arvokkaita työntekijöitä pääkaupunkiseudulle ja koko maalle. Kielikoulutuksesta ja muusta kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin suuret, ja siksi valtion on kohtuullista osallistua niihin.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Hyvin harva vanhus haluaa asua laitoksessa. Äskettäisien tutkimuksen mukaan kotona asuvista vanhuksista laitokseen halusi vain pieni prosentti ja hekin yksinäisyyden vuoksi.

Kotihoidon tila on kuitenkin äskettäisen Superin selvityksen mukaan huono koko maassa. Pidän välttämättömänä sitä, että tulevissa hallitusneuvotteluissa lisättäisiin kotohoidon resursseja. Vanhuksia ei saa jättää kotiin heitteille!

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kansanedustajan työ on luottamustehtävä. Luottamus särkyy, jos kansalaisella on tunne, että poliitikko on unohtanut tai ei ole piitannut lupauksistaan. Itselleni tärkeä periaate on se, että teen aina parhaani.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä