Sophia Leppä

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuorein raportti vahvisti jo sen, mistä Suomi on Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealtakin huomautuksia, että Suomen sosiaaliturva ei riitä elämiseen. Tähän epäkohtaan on vastattava nyt nostamalla perusturvan tasoa ja samalla aloittamalla siirtymä kohti perustuloa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisin monilla pienemmillä ruokakaupoilla olisi jo mahdollisuus pitää liikettä auki kauemmin kuin ne pitävät. Tämä kertoo, siitä etteivät kaupat ole nähneet tätä kuitenkaan taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi. Kauppojen ja muidenkin liikkeiden kohdalla vapauttaminen olisi asettaisi pienet yrittäjät entistä heikompaan asemaan ja muuttaisi kauppojen työntekijöiden työn jo nyt raskaasta ja epäsäännöllisestä entistä uuvuttamaksi.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen täytyy aloittaa tämä siirtymä heti tulevalla vaalikaudella. Samalla sosiaaliturvan vähimmäistasoa täytyy myös nostaa vastaamaan yleistä hintatasoa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Lainsäädännöllä nykyisen kaltainen nollatuntisopimusten käyttö täytyy kieltää ja ilman työntekijän itse kirjallisesti perustelemaa syytä (opiskelu, osa-aikaeläke, lastenhoito yms.) täytyy työntekijälle taata ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan työssäoloehdon vaatima 18 tunnin viikottainen vähimmäistyöaika.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyysetuuksia ei pidä heikentää nykyisestään vaan sen sijaan tukea uudelleenkouluttautumismahdollisuuksia ja yrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkausta. Yrittäjät ja itsensätyöllistäjät täytyy saattaa yhtäläisen työttömyysturvan piiriin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euroopan rahaliittoon kuulumisessa ja sen ulkopuolelle jättäytymisessä on molemmissa puolensa. Rahaliitossa on monia valuvikoja, jotka tulisi korjata, esimerkiksi Euroopan keskuspankille tulisi mahdollistaa valtioiden suoralainoitus, ja jos näitä vikoja ei korjata, tulee Suomen harkita rahaliitosta irtautumista. Tällä hetkellä en kuitenkaan näe irtautumista vielä perusteltuna.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotusta ei ole varaa kiristää vaan sen sijaan ruoan arvonlisävero tulisi laskea, sillä tämä parantaisi erityisesti vähävaraisten toimeentuloa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Leikkausten sijaan taloutta täytyy elvyttää mittavien investointien ja toimeentulon tukemisen kautta.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä on korotettava, mutta ennen muuta lapsiperheiden toimeentuloa tulee tukea myös muiden sosiaalisten etuuksien korotusten ja päivähoitopaikkojen lisäämisen kautta.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei ole varaa leikata ja karsia enää yhtään enempää sosiaali- ja terveyspalveluista. Palveluihin tulee pikemminkin investoida nykyistä paremmin talouden elvyttämiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen luotetaan kansainvälisesti juuri valtion liittoutumattomuuden takia ja sotilasliittoon lähteminen heikentäisi Suomen sitoutumatonta asemaa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

En näe, että maahanmuutto altistaisi Suomea nykyistä suuremmalle terrorismin uhalle. Sen sijaan maahanmuuton rajoittaminen sulkee Suomen muulta maailmalta ja kieltää rajattoman kansainvälisen solidaarisuuden eikä tue ihmisoikeuksien toteutumista.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän etupiiripolitiikka ei ole ensisijaisesti uhka juuri Suomelle eikä Suomen tulisi perustaa turvallisuuspolitiikkaansa tällaiseen pelkoon. Suomen tulee kuitenkin tarkkailla Venäjän tilannetta jatkossakin, erityisesti valtion taloudellisen tilanteen näyttäessä heikolta. Ennen muuta Venäjän politiikka on kuitenkin uhka Venäjän omille kansalaisille, erityisesti vähemmistöille, ja venäläisten ihmisoikeuspyrkimyksiä Suomen tulisi tukea.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni väestön yksityisyyden suoja yhtenä perusoikeutena täytyy tulla aina ensin, jotta sananvapaus toteutuu koko laajuudessaan.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulisi tarjota ei-sotilaallista apua rauhan saavuttamisen tukemiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Arvokas kuolema on ihmisoikeus, joka tulisi taata parantumattomasti sairaalle ihmiselle.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Jotta kaikkien saatavilla olevat julkiset palvelut kehittyisivät nykyistäkin laadukkaammiksi, täytyy ne asettaa etusijalle. Tämä on myös kansantaloudellisesti järkevää, sillä julkisesti tuotettaessa käytetty raha menee suoraan työntekijöiden palkkoihin, joka tukee taloutta ja työllisyyttä, eikä katoa veroparatiiseihin, kuten nykyisin monien yksityisten terveyspalvelujen tarjoajien tapauksessa käy.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaisilla tulisi olla nykyistä suuremmat resurssit lapsiperheiden ongelmiin puuttumiseen. Kuitenkin täytyy panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn lapsiperheitä tukemalla taloudellisin ja sosiaalipalveluiden keinoin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni jokaisella vanhuksella tulee olla yhtäläiset oikeudet hyvään hoitoon, enkä hoitokustannusten omavastuun tukevan tätä tavoitetta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni kansalaisten oikeutta terveyspalveluihin ja kuntien itsehallintoa ei tule tällä tavoin keinotekoisesti asettaa vastakkain, sillä molemmat ovat yhtälailla tärkeitä kysymyksiä eivätkä poissulje toisiaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarvitaan soteuudistus, mutta se tulee suunnitella uudestaan tulevan hallituskauden aikana ja varmistaa demokratian toteutuminen tulevassa mallista vähintään nykyisellä kunnallistasolla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Näiden kahden asettaminen vastakkain tällä tavoin on keinotekoista ja kertoo ennemmin teollisuutemme nykyisestä tilasta kuin pakosta. Kyllä, ilmastonmuutoksen hillitseminen täytyy asettaa etusijalle, mutta en näe mitään syytä, että tämä tarkottaisi heikennyksiä teollisuutemme kilpailukyvylle. Päinvastoin, tämä tukee teollisuutemme rakenteen uudistumista ekologisesti kestävälle pohjalle, mikä tulee olemaan myös kansainvälinen trendi. Mitä nopeammin toteutamme tämän uudistuksen, sitä parempi on myös teollisuutemme kilpailukyky tulevaisuudessa.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee tulevalla vaalikaudella kasvattaa merkittävästi pakolaiskiintiötään, mikä nykytilanteessa on pieni verrattaessa muihin Euroopan Unionin valtioihin.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni jokaista Suomen kolkkaa ei tule pitää asutettuna keinotekoisesti, mutta jo asuttujen alueiden elinvoimaisuutta täytyy tukea muun muassa koulu- ja soteverkon laajuden säilyttäen.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mielestäni peruskoulun opetusryhmien koko täytyy rajata lainsäädännöllä. Rajan mielestäni tulisi määritellä opetuksen- ja kasvatuksen ammattilaiset tutkimustietoon pohjalta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

En kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, enkä näe sen olevan Suomen etujen mukainen. Nykyisin suurin osa väestöstä vastustaa Natoon liittymistä ja uskon, että tämä olisi myös kansanäänestyksen tulos. Ennen muuta näin merkittävässä ulkopoliittisessa kysymyksestä tulisi päättää mahdollisimman demokraattisesti.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ei tule rakentaa uutta ydinvoimaa vaan investoida uusiutuvan energian mittavaan rakentamiseen ja teknologian kehittämiseen.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ansio- ja pääomatuloverotus tulee yhtenäistää progressiivisen mallin mukaiseksi. Tuloverotuksen alarajaa tulee nostaa talouden elvyttämiseksi ja ruoan arvonlisäveroa laskea.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on demokratian kannalta aivan järjetön toimintamalli. Lainmuutoksen, joka takaa samat perusoikeudet kaikille nykyistä paremmin, hyväksymiseen päädyttiin demokraattisin tein ja tulosta tulisi kunnioittaa. Päätös ei myöskään heikennä kenenkään oikeuksia tai ole keneltäkään pois, mikä tulisi kaikkien muistaa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Saattaisin mahdollisesti äänestää linjauksen puolesta, mutta ennen äänestystä haluaisin nähdä tutkimustietoa muiden maiden linjausten laajoista vaikutuksista.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Puollan ruuhkamaksuja, sillä yksityisautoilua täytyy vähentää nykyisestään. Mielestäni kuitenkin tulee myös huomioida asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet ja tästä syystä kannatan ensisijaisesti mittavia investointeja julkiseen liikenteeseen ja sen muuttamista maksuttomaksi.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolihallinto turvaa Suur-Helsinki-mallia paremmin alueellisen demokratian toteutumisen.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Panostetaan mieluummin jo olemassa oleviin kotimaisiin museoihin.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Helsinki vastaanottaa suurimman osan maahanmuuttajista ja siksi Helsinkiä täytyy tukea erityisesti myös heidän kotouttamisessaan. Valtion tulee kuitenkin myös tukea maahanmuuttajien kotouttamista henkilöä kohden yhtäläisesti läpi Suomen.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Tällaista yleistystä ei voi tehdä. Ratkaisu riippuu täysin vanhuksen yksilöllisesti tilanteesta, johon vaikuttavat monet tekijät. Tästä syystä niin laitospaikkoihin kuin itsenäiseen asumiseen, esimerkiksi vanhusten ryhmäasunnoissa, tulisi panostaa nykyistä paremmin ja kuunnella erityisesti vanhuksia päätöksiä tehtäessä.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni vaaleissa tulisi luvata vain asioita, joihin tietää voivansa valituksi tullessaan vaikuttaa. Näistä lupauksista tulisi sitten myös pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä