Tuomas Rantanen

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Tietenkin helpompaa kuin maissa missä sosiaaliturva on heikompi. Sosiaaliturvan taso ei kuitenkaan houkuttele passiivisuuteen vaan se, että sen yhdistäminen tilapäisiin töihin on liian vaikeaa ja vähemmän kannustavaa. Perustulo auttaisi pätkätyöläisten ohella myös yrittäjiä ja freelancereita ja opiskelijoita yhdistämään eri tulolähteitä järkevällä tavalla.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kuluttajien kannalta tämä parantaa palvelua ja jos pelisäännöistä sovitaan järkevästi, tämä voi tukea kaupan alan pienempien toimijoiden asemaa ja lisätä työllisyyttä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulon keskeinen tavoite nykyisen perusturvan vähimmäistason parantamisen ohella on, että tukien, tilapäisen työn, opiskelun ja yrittämisen yhdistäminen kävisi järkevämmällä tavalla kuin nykyisin, jolloin palkitaan pasiiviisuudesta ja rankaistaan tsemppaamisesta.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Ketään ei saa pakottaa työsuhteeseen, jossa työajan määrittely jää yksinomaan työnantajan määräysvallan varaan, ja josta irtisanoutuminen veisi työntekijän karenssiin tai vaikuttaisi hänen työttömyysturvaansa muuten heikentävästi. Tilapäinen ja joustava työ voi sopia joillekin työntekijöille ja voi olla tarpeen joidenkin töiden kausiluontoisuuden takia, mutta tällaisia tilanteita koskeville työsopimuksille pitää laatia sellaiset reunaehdot, missä työntekijä ei jää työnantajan sanelun alle siten kuin ns. nollasopimusten kohdalla on laita.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisella työttömyysturvalla on tärkeä merkitys työttömyyteen sopeutumisella. Mutta koko sosiaaliturvajärjestelmän uusimisen yhteydessä pääpainon tulee olla alimman perusturvan kohottamisessa, sekä tarveharkintaisten tukien vahvistamisessa. Tässä asetelmassa ansiosidonnaiset etuudet joiden piiriin pääsee työelämässä yhä harvempi, eivät voi säilyä ennallaan tai ainakaan vahvistua.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Nyt en usko tähän, mutta voi tulla hetki missä valintaa kannattaa harkita uudestaan.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Se olisi sosiaalisesti kyseenalainen veronkiristys, koska se vaikuttaisi erityisesti köyhien ruokatalouteen ja lisäisi luokkakantaisia terveyseroja. On mahdollista kyllä kehitellä päivittäiskauppatavaroihinkin kestävämpiin ratkaisuihin kannustavia veroratkaisuja, joiden tavoite ei ole niinkään tuottojen saaminen, vaan kaupan käytäntöjen (kuten pakkausten & kuljetusten) ympäristökestävyyden parantaminen.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti pitäisi parantaa palvelujen toimivuutta ja laatua. Pallvelujen tehostamiseessa pitäisi ottaa huomioon ajallisesti riittävän pitkiä vaikutusjaksoja, eikä etsiä vain lyhyen tähtäimen säästöjä, joista usein paljon suurempi lasku kertyy pian jonnekin valtiolle tai kuntaan maksettavaksi.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisäjärjestelmä on tärkeä, ehdotetulla tavalla korjattuna se antaa mahdollisuuden tukea erityisesti köyhiä lapsiperheitä samalla kuin varakkaampien tukeen tukee progressio. Näin lapsilisien nosto ei tuottaisi valtiolle menovaikutuksia.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Laajuudesta puhuttaessa pitää miettiä tarkoitetaanko määrää, laatua vai kustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaukseen meillä on vielä vähemmän varaa kuin kustannusten nostoon.. Kustannusvaikutuksia ja -tehokkuutta sopii tietenkin aina kehittää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyyden hakeminen juuri nyt heikentäisi Suomen turvallisuuspolittista asemaa. Suomen ei kannata kehittää omille rajoilleen etupiirikiistaa epävakaan suurvallan kanssa. Venäjän ongelmallisen kehityksen takia Suomen turvallisuuspoliittinen asema on kyllä muuttumassa ja eri vaihtoehtojen pitäminen mukana on järkevää. Tässä vaiheessa Suomen kannattaa kuitenkin pysyä ensi sijassa muiden pohjoismaiden ja EU:n kanssa yhteisessä rintamassa (myös mahdollisten pakotteiden suhteen) ja välttää Venäjän kannalta nokituksena tulkittavia irtiottoja.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisin resursseja pitää arvioida suhteessa rikollisuuden ja järjestyksen valvonnan tarpeiden kehitykseen. Suuria resurssivajauksia on nähdäkseni lähinnä talousrikosten hoidossa. Väkivaltarikoksista Suomessa suurin osa selvitetään. Oikeuslaitoksen pitkät käsittelyajat ovat suurempi oikeusturvaongelma kuin poliisien määrärahat.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorisimin suhteen seurantaa pitää tietenkin tehdä, mutta rajojen sulkeminen sen varjolla on hätävarjelun liioittelua. Etenkin kun juuri organisoituneet terroristit ja ammattirikolliset löytävät aina maahantulon mahdollisuuksia niitä tarvitessaan.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän epävakaa kehitys vaikuttaa Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, vaikka on toistaiseksi näyttäytynyt vain potentiaalisena eikä realisoituneena uhkana.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Tasapainoilu on haastavaa mutta välttämätöntä. Jos turvallisuuden nimissä rakennamme totalitäärisen valvontakoneiston, valittu lääke voi olla sairautta suurempi ongelma. On myös ilmeistä, että kansalaisten seuraamista mahdollistavista asioista päätettäessä asiat ovat usein niin salaisia, että päättäjät itsekään eivät aina ymmärrä mistä päätetään. Silloin ollaan demokratian ongelmien ytimessä.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisen työjaon näkökulmasta en koe, että tämä olisi Suomen erityisosaamista. Muunlainen tuki osana EU:n yhteistä rintamaa sopisi kyseeseen kyllä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kunhan varmistetaan, ettei tästä tulee ohjattua pakkoa.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa perinteisesti esimerkiksi terapia- ja päihdehoitoja on tehty kolmannen sektorin toimesta julkisen sekotroin hankintoina ja tällainen työjako sopii tietenkin jatkossakin. Sotepavelujen laajempaan ykistyistämiseen ei minusta ole syytä. Kuntien yhteistyötä ja palvelujen järjestämisen kehittämistä pitää kyllä aina miettiä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on ensi sijassa riittävien resurssien ja työntekijöiden ammattitaidon ja jaksamisen turvaamisesta.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tuntuisi oikeudenmukaiselta, että varakkaan vanhuksen omaisuutta käytettäisi hänen hoitonsa parantamiseen eikä vain mahdollisimman suuren perinnön turvaamiseen. Näin pääsääntöisesti tapahtuneekin. Perheiden tilanteet kuitenkin vaihtelevat eikä ole mielekästä luoda järjestelmää, jossa vanhuksen, omaisten ja yhteiskunnan vastuita ryhdyttäisi erikseen ratkomaan ja niistä riitelemään oikeusasteissa. Kertynyt varallisuus on jo verotettua varallisuutta. Yleisemmin voi ajatella, että julkisten palvelujen suhteen on eduksi että niitä käyttävät eri tuloluokat, koska silloin niiden tason turvaaminen on eri piirien intressissä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Juuri siksi sote-mallia on kehitettävä lisää. Pienten taantuvien kuntien ongelmat ovat kuitenkin erilaisia kuin vaikka pääkaupunkiseudun kuntien. Tuleva sote-ratkaisu ei saa olla sellainen, että kuntia pakotetaan ylikunnalliselta tasolta käsin leikkaamaan sote-palvelujaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastomuutos on koko planeetan elämää eniten uhkaava tekijä. Jo keskipitkällä tähtäimellä teollisuuden kilpailukyky on riippuvainen sopeutumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Markkinat tulevat muuttumaan tähän suuntaan sadan prosentin varmuudella ja valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

On selvää, ettei geenimuuntelusta aina ole välitöntä haittaa ihmiselle eikä välttämättä luonnolle, mutta on myös selvää, että jossaikin tapauksissa siitä seuraa haitttoja, Enemmän kuin suorista terveysvaikutuksista olen huolissani geenimuunneltujen lajien vaikutuksesta kasvismyrkkyjen käyttöön, luontaisesti lisääntyvien kantojen perimään ja elintarviketuotannon omistuksen keskittymiseen Monsanton tapaisten ahneiden suuryritysten tapaan. Ekosysteemin tasapainoon liittyvistä tekijöistä ei voi antaa vastuuta yksin yritysten kannettavaksi.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen kannattaisi kantaa nykytilanteessa vastuunsa tasapuolisemmin myös oman etunsa nimissä. Jos Suomeen joskus saapuisi naapurimaasta merkittävä määrä turvapaikanhakijoita, olisi vastuun jakaminen oman etumme mukaista. Tämä visio ei ole täysin epätodennäköinen.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Se jouduttaneen kyllä tunnustamaan, että kaikkialla Suomessa julkinen palveluverkko ei voi olla yhtä pitävä. Ei ole mitään syytä estää ihmisiä asumasta, missä haluavat, mutta kunnallisten palvelujen turvaamisen suhteen on pidettävä mittakaava järkevänä. Ajatus aluepolitiikasta, jossa työllistämisen takia tehdään esimerkiski teitä ja siltoja, joilla ei ole todellista käyttöä tai tuetaan merkittävästi elinkeinoja, joilla ei ole selviytymismahdollisuuksia ei ole tätä päivää. Talvivaara opettaa meille senkin, että kun lähdetään isoihin teollisiin hankkeisiin, ei suuristakaan aluetaloudellisista odotuksista huolimatta kannata tinkiä alueellisesta ympäristövalvonnasta.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien koko on keskeinen oppimisrauhaan vaikuttava tekijä. Silti liian tiukka normi voi kääntyä itseään vastaan. Jos opetusryhmien kokoaminen muuttuu hyvin vaikeaksi, voi syntyä kustannuksia, jotka lopulta johtavat kuntien opetusresurssien hukkaamiseen. Toisaalta voi käydä niin, että lähikoulun valitsemiseen tulee turhia esteitä, kun ryhmät täyttyvät nopemmin. Siksi valittavaan normiin pitää sallia pieniä joustoja. Ryhmäkokoa suurempi kysymys on myös usein se, miten erityistukea vaativien oppilaiden opetus järjestetään.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan kansanäänestyksiä ja niitä kannattaisi järjestää kaikkien vaalien yhteydessä, mikä vaikuttaisi myös kiinnostukseen vaaleja kohtaan. Minusta Natosta ei juuri nyt kannata järjestää äänestystä, mutta tulkitsen, että kysymyksessä on päädytty tilanteeseen, jossa hallitus esittää jäsenyyden hakemista. Silloin kansanäänestys olisi paikallaan.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Päätös vielä lisäydinvoiman rakentamisesta olisi koko yhteiskuntaan vaikuttava ympäristöllinen, taloudellinen ja poliittinen riski.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

En halua leikata julkisia menoja lisää ja veron alennukset pitäisi kustantaa jotenkin muuten. Tuloveroja voidaan laskea jos samaan aikaan muita veroja nostetaan. Tässä suhteessa minulle ei kuitenkaan ole sama mistä veroista olisi kyse eikä se käy kysymyksenasettelusta ilmi. Siksi painan mieluummin ei-nappia.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Laki samaa sukupuolta olevien avioliitosta on tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymys. Aika on jo tehdyn päätöksen puolella.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Vapauttaisin nämä ensin erikoisliikkeille. Suomalainen päihdekulttuuri ei ole valmis liian nopeisiin muutoksiin. Tässä asettuvat vastakkain kohtuukäyttäjien kulutustarpeet ja ongelmakäyttämisen helpottaminen.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Muutos vaatisi koko toisen kotimaisen kielen aseman uudelleen järjestämistä ja siihen en näe syytä,

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksu on parempi väline liikenteen kannustavaan ohjaamiseen kuin tuottojen hakemiseen. Ruuhkahuippujen tasoittaminen ja ruuhkaisten reittien kulun helpottaminen ovat autoilijoidenkin etu, Joukkoliikenteen puolella samaa voisi soveltaa niin, että kun ruuhkien ulkopuolella matkaliput olisivat edullisempia ruuhka-aikaan, jolloin joukkoliikenne vetää sekin paremmin.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Helsinki on tosiasiassa alueen talouden ja kehityksen veturi. Metropolihallinnon riski on, että siitä tulee toimintakyvytön ylimääräinen päätöksenton taso, jonka demokraattiinen mandaatti jää ohueksi. Tosin Suur-Helsingissä olisi välttämätöntä kehittää myös alueellisen päätöksenteon tasoja, koska muuten päätöksenteko jää kansalaisille liian kaukaiseksi.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-museosta olisi etua matkailun kannalta, mutta museon tarjoauksessa kaupungin kustannukset ovat kohtuuttoman suuria ja hanke on selvästi enemmän uhka kuin mahdollisuus. Jos Guggenheim-säätiö olisi valmis jakamaan kustannukset ja riskit puoliksi, olisin valmis miettimään asiaa uudestaan, mutta Helsingin kaupungin päättäjänä ja muutenkin asiaa läheltä seuraanneena olen varma, että tällaista tarjousta ei Helsingille tule. Bloggasin tästä jo vuonna 2012 seuraavasti: http://tuomasrantanen.fi/mita-voimme-oppia-guggenheimista/

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Helsingin tulee kantaa vastuunsa riippumatta tuleeko valtiolta lisätukea. On kuitenkin oikein, että valtio tukee kuntia. Helsingillä pääkaupunkina on suurin vastuu ja kotouttamisen onnistumisessa on erityisen suuri merkitys, ja siksi valtion kannattaa tätä jopa eritystukea.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Tämä riippuu tietenkin ikääntyneen kunnosta ja voinnista. Laitoshoitoon menoa voisi viivyttää ikääntyneen eduksi, jos kaupungit tarjoaisivat sellaisia ikääntyneiden yhteisöasumisen mahdollisuksia, joissa ukipalvelut voisivat olla nykyistä paljon kattavampia. Tästä lisää täällä: http://tuomasrantanen.fi/uudenlaisia-yhteisokoteja-ikaantyneille/

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

No rehellinen pitää olla. Tietysti maailma voi muuttua alta ja näkemyksiä pitää osata myös päivittää viisaasti, mutta sitä ei minusta kysytä tässä.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä