Alviina Alametsä

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa ei ole kovinkaan paljon työpaikkoja, jotka jäisivät vastaanottamatta. Työtä on pikemminkin aivan liian vähän, jonka takia meidän täytyy kehittää uusia ratkaisuja ihmisten toimeentuloon ja ajanviettoon, sekä kannustaa kekseliäisyyteen. Köyhyys syö tutkitusti aivokapasiteettia. Köyhällä ei välttämättä ole jaksamista kehittää yhteiskuntaa tai itseään; valveillaoloaika kuluu byrokratiaan ja leivän hankkimiseen. Paras ratkaisu sosiaaliturvan kehittämiseen on perustulo, joka mahdollistaa murtautumisen ulos köyhyysloukusta.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykyaikana ei mielestäni ole perusteltua rajoittaa aukioloaikoja esimerkiksi uskonnollisten syien perusteella; monikulttuurinen, ympäri vuorokauden pyörivä yhteiskunta edellyttää uudenlaista ajattelutapaa. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen helpottaa suomalaisten arkea, vähentää hävikkiä, lisää verotuloja ja lisää työtä. Lisäksi työntekijä saa esimerkiksi yövuoroista parempaa palkkaa, ja saa päättää itse omat loma-ajankohtansa omille aikatauluilleen sopivammin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo takaa toimeentulon myös niille, jotka eivät sitä osaa hakea, ja vapauttaa aikaa ja jaksamista tehokkaampaan toimintaan kuin Kelan sadististen hankalien lomakkeiden tyhjänpäiväiseen täyttelyyn. Itse olen ollut suuren osan aikuiselämästäni paria työtä kerrallaan tekevä, köyhyysrajan alapuolella elävä opiskelija. Tämä on yleistyvä ilmiö, jonka puitteissa silpputyönkin tekemisestä on tehtävä kannattavaa. Kunnollisen perustulon avulla on mahdollista myös yksinkertaistaa sosiaalipalvelujärjestelmää, joka muodostaa varsin suuren osan valtion taloudesta. Lisäksi perustulo mahdollistaa yrittämisen, ja tekee pimeästä työstä toimeentulotuen menettämisen pelossa turhaa: kaikesta työstä voi maksaa myös veroja.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatuntisopimukset vaativat kehittämistä, mutta niitä ei kannata kieltää. Esimerkiksi, mikäli työntekijälle ei tarjota tunteja nollatuntisopimuksen irtisanominen työntekijän toimesta ei saa johtaa karenssiin. Nollatuntisopimukset ovat kuitenkin hyvä työskentelymuoto esimerkiksi opiskelijoille, joiden työnteko ei aivan sovi tavalliseen kahdeksasta neljään- muottiin. Työelämä on muokkautuvaista, ja silpputyön tekeminen sinne tänne on osa arkea monelle, esimerkiksi opiskelijoille. Työtä tuleekin olla mahdollista vastaanottaa oman toimeentulon ja osaamisen kohentamiseksi, vaikka elämässä olisi meneillään muitakin aktiviteetteja.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Moni suomalainen ei ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, vaan tekee työtä siellä täällä, lyhyillä projektimuotoisilla sopimuksilla. Ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole siksi oikeudenmukaisin ratkaisu. Pitkäaikainen tuki saattaa kannustaa pysymään työttömänä pidempään, sillä sen taso on suhteellisen korkea ja tukimuoto estää työn vastaanottamisen. Perustulon ollessa käytössä osa-aikaisen ja lyhyenkin työsopimuksen vastaanottaminen olisi kannattavaa, sillä tuki ei leikkaudu välittömästi pois, vaan se poistetaan hyvätuloisilta verotuksen kautta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

EUssa on paljon huonoa, mutta toisaalta sitä kritisoidessamme unohdamme usein tärkeitä hyviä puolia kuten vapaan liikkuvuuden ja ympäristölainsäädännön. On tärkeää pyrkiä luomaan yhtenäistä politiikkaa myös valtiorajojen yli niissä asioissa, mistä saamme synergiaetuja.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Pienituloisten verotusta ei saa kiristää, ja siksi verotuksen on painotuttava muualle. Näkisin verotuksen suhteen kolme keskeistä toimenpidettä: 1) Pääomatulojen verotus tulee tehdä progressiiviseksi. Myös ansiotulojen verotus tulee kohdistaa hyvätuloisiin progression avulla. 2) Verotusta on yhä enemmän kohdistettava luonnonvarojen kulutuksen verotukseen työn verotuksen sijaan. 3) Lisäverotuloja saadaan myös puuttumalla globaalisti veroparatiiseihin ja valuuttakeinotteluun. Veronkiertoa mahdollistavista hallintarekistereistä on luovuttava.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Uusklassiseen taloustieteeseen, jota esimerkiksi Kokoomus palvoo, kuuluu tehdä mekaanisia säästöjä ihmisistä välittämättä. Mielestäni talous on kuitenkin olemassa ihmistä varten, ei toisin päin. Lisäksi säästöjen taloudellinen hinta on paljon korkeampi kuin velkaantumisen, sillä esimerkiksi palveluista säästäminen kostautuu myöhemmin moninkertaisesti. Esimerkiksi joka viides 1990-luvun laman lapsi on ollut mielenterveyshoidossa. Moderni julkisen sektorin kurjistuspolitiikka on Euroopassa aiheuttanut tuloerojen venähtämisen, ja Kreikassa joka neljäs on työtön. Sekä taloustieteellisesti että inhimillisesti järkevämpää onkin lisätä kysyntää ja elvytystä nollakorkotilanteessa. Tämä vähentää lopulta velkaantumista leikkauksia tehokkaammin. Talous on tekninen ongelma, joka pitää ratkaista, sillä ihmiskunnalla on tärkeämpiäkin ongelmia, kuten ilmastonmuutos. Molempien eduksi meidän tulee investoida energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin ja palvelualaan.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Köyhien perheiden on ehdottomasti saatava lisätukea lapsilisän oheen. Lasten hankkiminen ei ole halpaa kellekään, ja lapsilisä on tavallaan kuin perustulo: kaikki saavat sen helpohkosti ja ilman valtavaa byrokratiakoneistoa. Tämä on arvokasta etenkin siksi, että sosiaalitukien hyödyntäminen on yllättävän alhaisella tasolla: nykyisessä tukiverkossa on hankala tietää, mihin tukiin on oikeutettu. Kaikkien lapsilisä on etenkin lapsen etu, sillä se yhdenvertaistaa jokaisen alkutaivalta tässä maailmassa, ja mahdollistaa tuen niillekin, jotka eivät sitä osaa tai jaksa hakea.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmiselämät ja hyvinvointi eivät koskaan voi olla liian raskaita julkiselle taloudelle. Se, joka näin ajattelee, on mielestäni ymmärtänyt talouden funktion väärin. Sosiaalietuudet ja palvelut ovat hyvinvointivaltion kulmakivi, ja mielestäni ne kuuluvat sivistysvaltioon. Julkisten palveluiden ja etenkin esimerkiksi terveydenhuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden laadusta on pidettävä huolta: pitkällä tähtäimellä se tuo myös taloudellista säästöä. Esimerkiksi mielenterveyspuolella ennaltaehkäisyllä voitaisiin saavuttaa jopa kymmenen miljardin säästöt kymmenen vuoden aikana.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

NATO on Suomelle niin sotilaallisrakenteellisesti kuin taloudellisestikin kallis ratkaisu. Jäsenyys johtaisi sanktioihin Venäjältä, ja vahvistaisimme globaalistikin riskialttiita vastakkainasetteluita. Lisäksi NATO:n turvallisuuspoliittinen analyysi on usein hyvin erilainen kuin Suomen. Tämä on johtanut useisiin väkivaltaisiin ja epäonnistuneisiin operaatioihin kuten siviilikuolemiin Afganistanissa. Suomen vahvuutena ovat siviilikriisinhallinnan keinot, ja meidän tulee kyetä tarjoamaan niitä itsenäisesti ilman painetta osallistua NATO:n operaatioihin. Venäjän pelko on ymmärrettävää, mutta siitä huolimatta ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja vaan ennemminkin panostaa hyviin kansalaissuhteisiin ja Venäjän demokratisoimisprosessiin esimerkiksi tiedonkulun kautta ja elektronisen puolustuksen kautta.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Joissan kunnissa on ongelmia poliisien määrän vähyydessä, eikä poliiseja ole varaa palkata, vaikka poliiseja on jonkin verran ylikoulutettu. Alueelliset puutteet ja työttömyys tulee tässä paikata. Poliisin apu on tärkeä osa julkisia palveluita.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorin uhkaa ei ole näköpiirissä. Pitää muistaa, että voimme myös ehkäistä riskejä kehittämällä yhteiskuntaamme avoimempaan suuntaan ja tarjoamalla kaikille yhteiskunnan turvaverkon sekä esimerkiksi mielenterveysapua. Vastakkainasetteluja ei tule myöskään lietsoa menemällä mukaan esimerkiksi NATOn siviilejä tappaviin operaatioihin muslimimaissa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei ole sotilaallinen uhka Suomelle, mutta Venäjän linja on globaalisti huolestuttava. Rautaesiripun laskeutuminen NATOn ja Euraasian unionin ja Venäjän naapurivaltioiden väliin on relevantti uhka, ja Venäjän toiminta rajojensa sisällä ja ulkopuolella on epäeettistä. Suomella on taustallaan EU:n tuki - vaikka Lissabonin sopimuksen viides artikla ei suoria turvatakuita annakaan, kauppayhteistyö luo osiltaan myös yhteistä puolustuspainetta. Lisäksi Suomella on melko hyvät Venäjä-suhteet. Meidän ei siis tule hätiköidä turvallisuuspoliittisissa valinnoissamme; Venäjän painopisteet ovat ja tulevat strategisesti olemaan etenkin idässä, etelässä ja entisissä Neuvostoliiton jäsenvaltioissa. Kansainvälisen yhteisön on tuomittava Venäjän epäoikeudenmukainen painostustoiminta näillä alueilla.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Jo perustuslaki takaa viestintäsalaisuuden suomalaisille, ja sitä on noudatettava. Elektroninen tiedustelutoiminta esimerkiksi Venäjän ulkopolitiikan hahmottamisessa voi tosin olla hyödyllistä. Kyberpuolustusta on kehitettävä samalla turvaten suomalaisten yksityishenkilöiden oikeudet.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ei kannata Isisin huolestuttavuudesta sotkeutua Irakin politiikkaan aseellisesti ja väkivaltaisesti. Diplomatiatukea on hyvä antaa, mutta resurssien käyttäminen toisen hallituksen joukkojen kouluttamiseen ei ole järkevää. Suomen tarjoama koulutus asiassa sitäpaitsi tuskin helpottaisi tilannetta millään tavalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kun ihminen on sietämättömissä kivuissa eikä nähdä mahdollisuutta terveydellisen tilan paranemiseen, on tällä oltava oikeus päättää tuskansa inhimillisellä tavalla. On äärimmäisen tärkeää, että laissa asetettaisiin tarkat rajat missä olosuhteissa eutanasia voitaisiin suorittaa, ja esimerkiksi ihmisen tahdonilmauksen täytyy olla selkeä. Useamman kuin yhden lääkärin täytyy olla mukana tekemässä päätöstä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisen sektorin toiminnasta tulee varmasti ottaa vähintäänkin mallia ja neuvoja julkisen sektorin toimintaan, sillä ensimmäinen on monilla tavoin tehokkaampi toimija. Kuitenkaan yksityistäminen ei ole itseisarvo. Uskon, että saamme palvelut tuotettua hyvin, mutta valtiolta tarvitaan lisää resursointia kunnille niiden tuottamiseksi. Lisäksi osan palveluista saatavuus vaihtelee huomattavasti, joten kuntia tulee velvoittaa tarjoamaan esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Tässäkin paras keino on ennaltaehkäisy. Mielestäni lapsia pitäisi pystyä hoidattamaan myös osa-aikaisesti, mikä helpottaisi vanhempien taakkaa ja lisäisi sosiaalista kontrollia, mikäli perheellä vaikuttaisi olevan ongelmia. Vastaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla perheellisten opiskelijoiden edunvalvonnasta, ja meillä on esimerkiksi lapsiparkki, johon opiskeleva äiti tai isä voi jättää lapsen kolmeksi tunniksi kerrallaan. Myös kuntien tulisi tarjota tällaisia palveluita, jotta opiskelu ja työssäkäynti onnistuisi, mutta vauva saisi silti riittävästi hoivaa - tyytyväisiltä ja levänneiltä vanhemmilta.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Parasta olisi kaikenlaisen omaisuuden käyttäminen aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen esimerkiksi pääomatuloverotuksen progressiota lisäämällä. Verovaroin saamme hyvin kustannettua yhteiset hoivapalvelut. Toisaalta myös säästämiseen ja perushoivapalveluiden turvaamiseen perustuvaa Signaporen mallia voitaisiin harkita Suomessa, mikäli kestävyysvaje yltyy ylitsepääsemättömäksi. Kotihoitoa voidaan kehittää etenkin parantamalla omaishoitajien hyvinvointia, tukipalveluita ja toimeentuloa. Itse olen toiminut tukiomaishoitajana äidilleni. Päiväpalkka tästä työstä on alle neljäkymmentä euroa, josta puolet uppoaa matkakuluihin ja veroihin. Omaishoidon palkkioista onkin tehtävä korkeampia ja verovapaita, jotta oman läheisen hoitaminen olisi taloudellisesti mahdollista yhä useammalle. Laitoshoito on yhteiskunnalle kallista ja monille vanhuksille epämiellyttävää. Kaikki ansaitsevat hyvän olon ja mukavan arjen, myös vanhana.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Se, että pikkukuntien hallintoa keskitetään, ei tarkoita että palveluita vähennettäisiin. Lisäksi on hyvä luoda alueista koherentti kokonaisuus, jossa asukkailla on kuntarajojen yli yhtäläiset mahdollisuudet hyviin palveluihin. Myös lähidemokratiaa voidaan kehittää yhdistämällä yksikköjä, mutta lisäämällä kansalaisten päätäntävaltaa niissä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ympäristölle haitallinen toiminta on Suomelle myös huonoa taloudenpitoa. Voimakas ilmastonmuutos tulvineen, kuivuuksineen ja ympäristöhaittoineen on yhteiskunnallalle kallista, ja estää talouskasvun. Esimerkiksi Euroopan komission mukaan ilmaston 3,5 asteen lämpeneminen laskisi EU:n kokonaistuotantoa lähes kaksi prosenttia. Lämpeneminen aiheuttaisi Euroopassa 100 000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa esimerkiksi lämpöaaltojen ja tautien vuoksi. Mikäli ilmasto lämpenisi vain kaksi astetta, sen taloudelliset kustannukset laskisivat 60 miljardia euroa 120 miljardiin euroon, mikä vastaa noin 1,2 prosenttia EU:n kokonaistuotannosta. On siis tartuttava toimeen ja toisaalta muistettava, ettei ilmastonmuutoksen hinta ole pääargumentti ilmastonmuutoksen estämiselle. Esimerkiksi lajikuolemille ja ihmiskärsimykselle ei voi laittaa hintalappua. Suomen on käännettävä ilmastonmuutos uhkasta mahdollisuudeksi panostamalla energiainnovaatioiden kehittämiseen ja levittämällä hyviä käytäntöjä muuallekin. Ilmastolaki, jota olen itsekin ollut lobbaamassa Allianssin ilmastodelegaattina, on tärkeä työkalu tämän toteuttamiseen, ja toivon, että se menee läpi vielä tällä hallituskaudella.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisen tiedon valossa geenimanipuloidut lajikkeet ovat turvallisia ihmisille. Geenimanipuloiduissa tuotteissa ongelmia aiheuttaa kuitenkin niitten mahdollinen leviäminen ympäristöön, ja uhkana on biodiversiteetin heikentyminen. Toisaalta esimerkiksi A-vitaminoitu keltainen riisi voi ehkäistä monia tauteja kehitysmaissa. Geenimanipuloitu ruoka ei ole yksiselitteisen paha eikä hyvä, ja aiheesta kaivataankin vielä tutkimustietoa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei ole - eikä sen tulekaan olla - yksinäinen saari maailman liikkeen ulkopuolella. Maahanmuutto on meille pääosin voimavara. On muutenkin hyvin hankalaa erotella ihmisiä sen mukaan, mistä he ovat kotoisin: syntyminen on sattumaa, enkä koe, että ansaitsisimme syntyperämme perusteella erityisaseman. Matkustellessani ja työskennellessäni kehitysmaissa ja konfliktialueilla olen tullut siihen lopputulokseen, että kaikki täällä ovat yllättävän samankaltaisia, ihmisiä joilla on hätä läheisistään ja halu onnelliseen ja turvalliseen elämään. On oikein pelastaa ihmisiä kuolemalta tarjoamalla heille turvapaikka Suomesta.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Taloudellisesti on hyvä hyödyntää Suomea laajasti. Uusiutuvan energian voimakkaampi hyödyntäminen biotalouden osalta pienten voimalaitosten muodossa edistää tavoitteen toteutumista. Itseisarvo ei kuitenkaan ole, että asutusta olisi kaikkialla. Ekologista ja tiivistä elämäntapaa on helpompi edistää kaupunkialueilla, mutta toki suomalaisella tulee olla oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Peruskoulun on oltava tasa-arvoinen ja opettajien koulutettuja, innokkaita ammattilaisia, joilla on aikaa jokaiselle oppilaalle herkässä kehitysvaiheessa. Koulujen eriytyminen on vakava uhka suomalaiselle koulujärjestelmälle, ja sitä estetään parhaiten panostamalla vahvasti lähikouluihin. Tällä hetkellä kunnat pakotetaan säästämään ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä: niitä ei ole säädetty sitoviksi. Tämä lisää painetta esimerkiksi nostaa luokkakokoja ja vähentää henkilökuntaa, mikä taas aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia myöhemmin. Luokkien maksimikoko pitää määritellä laissa ja opettajille antaa lisää vapautta kokeilla uusia oppimismetodeja ja opettaa pänttäystiedon sijaan myös suuria ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttamista. Nuoret kaipaavat koulusta myös oman arvomaailman, tulevaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden pohdintaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kokoomusjohto on kommentoinut, että NATO-asiassa kansaa on johdettava edestä. Näkisin, että kansaa ei kuitenkaan kannata harhaanjohtaa edestä. Kannatan demokraattista päätöksentekoa mahdollisimman laajasti, ja mielestäni Nato-jäsenyys on niin suuri Suomen ulkopolitiikkaan vaikuttava valinta, että kansalaisten tulee olla sitä tekemässä. Itse äänestäisin sekä kansalaisena että maailmanpolitiikan ja strategian opiskelijana NATO-jäsenyyttä vastaan.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Uusiutuvat energianlähteet eivät ole riippuvaisia ympäristöä tuhoavasta uraaninlouhinnasta. Niitä hyödyntämällä emme myöskään altistu mahdollisille turvallisuusriskeille, kuten ydinvoimalaonnettomuuksille, joiden seurauksena voisivat olla katastrofaaliset taloudelliset kustannukset veronmaksajille. Parempaa osaamista ja vientipotentiaalia Suomessa on kasvavalle aurinkovoimalle: viimeisen kahdeksantoista kuukauden aikana on asennettu enemmän aurinkopaneeleja kuin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Verotus on selkeä keino tasa-arvoistaa yhteiskuntaa, ja meidän täytyy hyödyntää sitä niin tuloerojen kaventamiseksi kuin ilmastokriisin ratkaisemiseksikin. Ansiotulojen verotus ei yksin riitä, ja ansiotuloa tulisi itseasiassa verottaa hyvin vähän ansaitsevilla jopa kevyemmin, yhdistettynä perustuloon. Tärkeimmät muutokset liittyvätkin pääomaverotukseen, jonka pitäisi olla progressiivisempaa.
Tuodaan mieluummin lisää tuloja valtion kassaan uusilla keinoilla. Esimerkiksi rahoitusmarkkinaveroituksen kehittäminen on tärkeää esimerkiksi siirtohinnoittelun ja veroparatiisien kitkemiseksi. Puolet maailmantaloudesta kulkee veroparatiisien kautta. Tämä on merkittävä summa, joka olisi mielestäni paljon paremmin käytössä verotuloina ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaatii kansainvälisen talouden rakenteiden muutosta. Kansainväliset finanssimarkkinat tarvitsevat parempaa säätelyä ja lisää läpinäkyvyyttä, jotta ne palvelisivat reaalitaloutta.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Vapaus on onnellisuuden peruspilari. Tahdon-kampanja on aikakautemme hienoimpia ponnistuksia, jonka onnistuminen liikuttaa syvästi. Rakkaus kuuluu kaikille; pride, no prejudice! Minulla on paljon vähemmistöihin kuuluvia ystäviä, ja olen itse ihastunut aina ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Rasismin, seksismin ja muun vihan kitkeminen on tärkeää, jotta voimme kaikki elää rauhanomaisesti yhdessä. Vastaan yhdenvertaisuustyöstä ylioppilaskuntani hallituksessa, ja meillä on todella kunnianhimoinen yhdenvertaisuussuunnitelma ja vahvat syrjimättömyyden periaatteet. Näin tulisi olla koko Suomessa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni Suomen päihdekulttuuria voidaan jossain määrin jopa vapauttaa siirtämällä anniskelua verotuksen avulla kodeista ravintoloihin, sekä vapauttamalla aukioloaikoja. Ylilyönteihin alkoholimainonnan rajoittamisessa kannata ei mennä; sen sijaan alkoholin myynnin verotuloja tulee käyttää ongelmakohtiin puuttumiseen ja esimerkiksi päihdehoidon saatavuuden kehittämiseen. Alkoholin suurin ongelma ovat alkoholiongelmat, jotka ovat kamala taakka esimerkiksi perheille, ja jotka johtavat niin väkivaltaiseen käyttäytymiseen kuin toimeentulo-ongelmiinkin. Alkoholiongelmiin tulee siis puuttua yhä enemmän ja tarjota apua niiistä kärsiville. Alkoholinkulutus nuorten keskuudessa on itseasiassa vähentynyt, joten tulevaisuus näyttää tämän suhteen paremmalta.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Osalle opiskelijoista olisi enemmän hyötyä esimerkiksi kiinan tai venäjän opiskelusta. Pakollisen ruotsin sijaan voitaisiin opiskella vapaavalintainen kolmas kieli, joka voi tietenkin olla myös ruotsi. Tällä hetkellä lukujärjestykset ovat niin täysiä, että eksoottisempien kielien valitseminen on hankalaa, vaikka se oppilasta kiinnostaisikin ja parantaisi työllistymismahdollisuuksia. Vapaus ja motivaatio on pakkoa parempi lähtökohta kieltenopiskeluun.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Pääkaupunkiseudun
liikennejärjestelmäsuunnitelma ennakoi, että autoliikenne kasvaa
seudulla 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä on Helsingin suurimpia ratkaistavia pulmia; miten mahdollistamme nopean ja helpon liikkumisen kaikille? Yksi keinoista tähän on ruuhkamaksut. Ne ohjaavat ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä ja polkupyörää sekä siirtämään ajojaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Silloin matka-ajat lyhenevät niillä, joiden on välttämätöntä liikkua autolla ruuhka-aikaan. Esimerkiksi jakeluliikenteelle ruuhkamaksut toisivat miljoonien säästön liikenteen nopeutuessa.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Molemmat vaihtoehdot ovat hyviä, mikäli niiden kautta voidaan parantaa kuntalaisten palveluita. Näkisin kuntaliitokset tehokkaimpana vaihtoehtona, mikäli yhteisymmärrys metropolin kehittämiseen löytyy.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim on yksityinen, varakas museosäätiö, jonka tukeminen tekohengittämällä ei mielestäni ole Helsingin tai Suomen etu. Mikäli Guggenheim kokee Helsingin kannattavaksi ja kilpailukykyiseksi museokaupungiksi, en vastusta museon perustamista Suomeen. Veronmaksajien rahoja en kuitenkaan siihen käyttäisi. Mahdollistetaan mieluummin paikallisten taiteilijoiden kehitys ja elanto esimerkiksi perustulolla ja apurahoituksella.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Helsingissä maahanmuuttajia on paljon, ja Helsinki on myös hyvä paikka integroitua. Helsinki tarvitsee mielestäni lisätukea kotouttamispalveluihin, jotta niistä saadaan aidosti laadukkaita. Tarjolla on oltava paitsi kielikoulutusta, myös koulutusta suomalaiseen työelämään ja esimerkiksi laki- ja ihmisoikeusasioista. Tulijoille on taattava tasavertaiset lähtökohdat Suomeen juurtumiseen. Voimme helpottaa tätä myös esimerkiksi ottamalla käyttöön nimettömiä rekrytointiprosesseja, jottei rasismi pääse vaikuttamaan maahanmuuttajan työnsaantiin.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Kotihoito on hyvä vaihtoehto, kunhan omaishoitajien palvelut ja palkat sekä sairaanhoitajien hyvät työolot taataan. Laitoshoito sopii huonossa kunnossa oleville vanhuksille, mutta kotona pysyminen niin pitkään kuin mahdollista on usein mieluisaa sekä vanhukselle että perheelle. Samalla se säästää yhteiskunnan varoja. Kotihoitoa voidaan kehittää etenkin parantamalla omaishoitajien hyvinvointia, tukipalveluita ja toimeentuloa. Itse olen toiminut tukiomaishoitajana äidilleni. Päiväpalkka tästä työstä on alle neljäkymmentä euroa, josta puolet uppoaa matkakuluihin ja veroihin. Omaishoidon palkkioista onkin tehtävä korkeampia ja verovapaita, jotta oman läheisen hoitaminen olisi taloudellisesti mahdollista yhä useammalle. Kaikki ansaitsevat hyvän olon ja mukavan arjen, myös vanhana.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

On suoraselkäistä tehdä täysillä töitä sen eteen, mitä on luvannut. Vihreissä tämä on erityisen vahva periaate. Lähdimme hallituksesta, kun Fennovoima-diili haluttiin hyväksyä hallitusohjelman vastaisesti, kansalaisia kuuntelematta ja Venäjää nöyristellen. Saimme aikaan ilmastolain, ja Vihreillä oli puolueista suurin rooli myös tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisessä. Lisäksi avioliittolaki hyväksyttiin kansalaisaloitteen johdosta; Vihreiden ansiota taas on kansalaisaloitelaki. Voimme olla hyvin tyytyväisiä, mutta työtä riittää vielä runsaasti. Tasa-arvon, ympäristön ja demokratian puolesta.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä