Welat Nehri

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on pidettävä huolta siitä, että sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut ovat toimivia. Ongelmana ei nytkään ole sosiaaliturvan taso, koska se juuri ja juuri riittää elämiseen. Pikemminkin ongelmana on se, että työnteko ei ole kannattava aina. Erityisesti pienipalkkaisilla aloilla ja pätkätyösuhteiden kanssa moni ihminen joutuu miettimään kannattaako työtä ottaa vastaan.
Erityisesti verotusratkaisuilla meidän on pyrittävä siihen, että työnteko saadaan kannattavammaksi. Saamalla ihmiset työhön, pystytään tekemään merkittäviä säästöjä sosiaaliturvan menoissa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Sääntely mahdollistaa sen, että myös pienemmät kaupat ja kioskit pystyvät pystyssä. Megamarketeilla ja kauppakeskuksilla jo nytkin riittävät vapaudet toimia. Ei siis ole mitään syytä luopua aukioloaikojen sääntelystä, jotta kauppa ei polarisoidu isompien kauppaketjujen hyväksi.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikille kansalaisille on suotava perustoimeentulo. Yhteiskunnan verovaroin kustantama sosiaaliturva ei kuitenkaan saa olla vaihtoehto työnteolle. Perusturvakeskustelussakin pitää lähteä tästä. Sen sijaan, että kaikille maksettaisiin tiettyä summaa kuukaudessa, voidaan veroratkaisuin taata työnteko ja yrittäminen kannattavaksi. Ihmisten ei lähtökohtaisesti pitäisi olla tarvetta miettiä riittääkö palkkatulo elämiseen tai kannattaako taloudellisesti ottaa työ vastaan.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollasopimukset eivät ole tätä päivää. Työntekijät voisivat varmemmin suunnitella elämänsä, mikäli työnantajia velvoitettaisiin tähän. Pätkätyöt eivät saa olla keino paeta yhteiskunnallista vastuuta.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työntekijät maksavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyskassan jäsenyyden kautta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ihmiset pystyvät varmemmin hakeutua uusiin työpaikkoihin, eivätkä siksi putoa niin helposti työttömyyskierteeseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on tuonut paljon hyötyjä Suomelle. Kaupankäynti on helpompi, valuutanvaihto ja niihin liittyvät kustannukset ovat vähentyneet, korot ja inflaatio ovat pysytelleet matalana, hintavertailu on helpompaa jne. Suurin haaste Euroon liittyen on Euroopan laajuinen talouden hoito yhtenäisillä periaatteilla. Suomi, tunnollisena maana, hoitaa asiansa pilkuntarkasti. Kaikki eivät valitettavasti teen näin ja siksi se laittaa jäseniä eriarvoiseen asemaan.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotusta voisi pikemminkin keventää. Huolehditaan siitä, että ihmisten perustarpeiden hinnoittelu pysyy kurissa. ALV muodostaa jo nyt merkittävän osan ruoan hinnasta.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen sektorin tehtävänä on taata ihmisarvoinen elämä kaikille. Muussa tapauksessa hyvinvointivaltiosta puhuminen on itsensä huijaamista. Palveluiden tuottamisessa tulisi pyrkiä tehokkuuteen ja hyödyntää nykyteknologia ja näin saada säästöjä aikaan leikkausten sijaan. Mahdollisissa veronkorotuksissa on varmistettava oikeudenmukainen tulojenjako koko yhteiskunnassa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä ei saa verottaa. Lapsiperheet ovat jo nyt kovilla. Stubbin hallituksen lapsiperheiden hyvinvoinnin kustannuksella lapsilisiin tekemä leikkaus oli perusteeton, eikä tuonut valtiolle niin merkittäviä säästöjä. Lapsilisiä voitaisiin siis korottaa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on varaa ylläpitää hyvinvointiyhteiskunta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat erottamaton osa sitä. Sosiaali- ja terveysmenoja voidaan laskea tehostamalla erityisesti hallintoa ja parantamalla työllisyyttä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Naton jäsenyys tai pyrkiminen siihen pikemminkin lisää jännitteitä. Sotilaallisesti liittoutumattomana Suomella on paremmat mahdollisuudet säilyttää rauha itänaapurinsa kanssa ja turvata pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nykymalli tarjoaa aivan hyvät mahdollisuudet Suomelle toimia tasapainottavana tekijänä lännen ja idän välillä. EU:n kautta Suomella on jo hyvä selusta, eikä se oikeastaan ole Venäjänkään edun mukaista ärsyttää Suomea hakeutumaan Naton jäseneksi. Naton jäsenyyden sijaan Suomi voi tiivistää sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisin pitäisi saada enemmän resursseja erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Rikoksiin puuttuminen on myöhäistä sen jälkeen, kun se on tapahtunut.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuusuhaksi koettuja on hyvin pieni marginaali maahanmuuttajien keskuudessa. Ongelma ei siis sinänsä liity pelkästään maahanmuuttoon, vaan turvallisuustilanteen muuttumiseen kansainvälisesti. Terroristisolut (esim. Isis, al-Qaida, Boko Haram, al-Shabab yms.) ovat jo levittäytyneet maailmalle. Turvallisuusviranomaisten pitäisi entistä enemmän tehdä yhteistyötä maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen kanssa, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua hyvissä ajoin.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä on arvaamattoman pienen joukon käsissä. Valta on keskittynyt yhteen mieheen tai pieneen joukkoon, jolla tuntuu olevan tarve näyttää voimansa. Suomeen ei liity välitöntä uhkaa, mutta herkkä tilanne vaatii vakavuutta. Suomen tasapainotteleva politiikka rauhoittaa myös Venäjän.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkon merkitys kasvaa koko ajan. Moni yhteiskunnan perustoiminto ja kansalaisten päivittäiset asiat ovat riippuvainen verkosta. Tämä riippuvuus on avannut ovia myös rikollisille. He pyrkivät hyötymään tilanteesta ja tarvittaessa tekemään myös tuhoja. Tämä voi tapahtua poliittisen tai taloudellisen agendan tilaustyönä tai pelkästään huvina. Joka tapauksessa yhteiskunta kärsii niistä, eikä tämä ole laskemaan päin. Toisaalta kyseessä voi olla turvallisuusuhka. Moni maa vakoilee verkon kautta ja myös terroristiryhmät ovat osanneet hyödyntää teknisiä mahdollisuuksia värvätäkseen uusia rikollisia riveihinsä.
Pian on aika herätä tähän ongelmaan laajemminkin. Emme saa seurata tätä vain sivusta. Yksityisyyttä pitää toki suojata, mutta samalla meidän pitää varmistaa, että ongelmat eliminoidaan pois verkosta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Isisi ja muut jihadistiryhmät ovat koko ihmiskunnan vihollisia. Länsimaiden sotilaallisesta ja humanitaarisesta tuesta on ollut apua terrorismin vastaisessa sodassa. Myös Suomella on ollut positiivinen rooli tässä kokonaisuudessa, vaikka sotilaallista tukea Suomi ei ole toistaiseksi antanutkaan. Kouluttamalla Kurdistanin tai Irakin hallituksen joukkoja Suomi voi edesauttaa sitä, että Isisin eteneminen saadaan pysäytettyä. Itse seuraan tätä jatkuvasti ja tiedän miten kiitollisia esim. Kurdistanin aluehallinto on kaikesta kansainvälisestä avusta Isisin nujertamiseksi.
Lue kirjoittamani artikkelini aiheesta Uuden Suomen blogissani:
http://welat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183545-isisin-tuhoon-tarvitaan-jareita-ratkaisuja

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli henkilöllä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia selviytyä, eikä elämä ole muuta kuin kärsimystä, tekokeinoinen elossa pitäminen ei ole kenenkään etu. Mikäli henkilö on tehnyt testamentin tällaisen päivän varalle, eikä hänen vakaumuksensa kiellä eutanasiaa, en näe mitään syytä pitkittää kärsimystä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Suhtaudun varovaisesti yksityisen sektorin rooliin korvata julkisen sektorin tarjoamia hyvinvointipalveluita. Valitettavasti yksityisellä puolella valta on yhä enemmän karkaamassa veroparatiiseja suosivien monikansallisten yritysten käsiin. Viime vuosina moni kunta on joutunut katumaan päätöksiään ulkoistusten suhteen, kun on huomattu, ettei ulkoistamalla kustannukset välttämättä laske, eivätkä palvelut välttämättä parane. Mahdollisissa ulkoistuksissa tulisi suosia paikallisia pienyrittäjiä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lastensuojelussa on lähdettävä siitä, että lasten edut ovat etusijalla. Valitettavasti pieni osa vanhemmista erinäisistä syistä ei ymmärrä, osaa tai kykene tarjoamaan lapsilleen onnellista elämää. Yhteiskunta voi tällaisissa tilanteissa olla tukena. Ensisijaisesti pitää lähteä siitä, että perhe pidetään koossa ja vanhempia tuetaan lastensuojelu silmällä pitäen. Ongelmat voivat valitettavasti kärjistyä, ellei lastensuojelu toimi oikein näin herkällä alueella. Lastensuojelun puolelle tarvitaan enemmän kulttuurituntemusta.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Ikäihmiset ovat antaneet oman panoksensa tämän yhteiskunnan rakentamiseksi. Suomea on rakennettu kovalla työllä ja kokemuksella. Yhteiskunta ei saa hylätä tai nähdä näitä ihmisiä taakkana, vaan päinvastoin velvollisuutenamme on taata heille ihmisarvoinen elämä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointivaltion palveluiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen voi välillä edellyttää kuntarajoja ylittäviä ratkaisuja. Tällöin pitäisi valtakunnallisella tasolla varmistaa, että vastuut ja siihen liittyvä kustannusjako on kohdallaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointivaltion toimivuus edellyttää, että talous kasvaa kohtuullisesti ja työpaikkojen säilymisestä pidetään huolta. Ympäristöasiat nousevat paremmin huolen aiheeksi, kun ihmisillä on vähemmän henkilökohtaisia huolia. Meidän tulee päätöksenteossa aina arvioida, mikä toiminta on tulevaisuuden kannalta parempi ja harmittomampi.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Asiaa pitää tutkia huomattavasti enemmän kuin nyt ja varmistaa, ettei niistä ole haittaa myöskään pidemmän ajan käytön jälkeen. Toistaiseksi tällaista empiiristä näyttöä ei ole.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen tulee huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita kuin muihin pohjoismaihin. Suomi voi olla solidaarisempi ja samalla tyydyttää työvoimatarpeensa tulevilla vuosikymmenillä ottamalla aktiivisemman roolin. Tämä voi onnistua vain siten, että kotoutuminen saadaan toimimaan kunnolla.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomen pinta-ala on väestön määrään suhteen valtava, eikä näin pienellä väestöllä ole mitään mahdollisuutta pitää koko maa asutettuna. Voimme nauttia luonnosta ja mökkeillä ympäri Suomea jatkossakin, mutta se on selvää, että talouden rakenteen muutokset, kaupungistuminen ja siitä seuraava koulutuksen, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen kasvukeskuksiin tulee jatkumaan. Rakenteellisen kooman hoito on turhan kallista.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Liian isoissa ryhmissä opettajat eivät pysty antamaan riittävästi aikaa kaikille oppilaille. Nuorten ongelmat ja syrjäytyminen puhuvat opetusluokkien pienentämisen välttämättömyydestä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kyseessä on erittäin merkittävä ja kohtalokas päätös. Suomella ei ole mitään syytä liittyä Natoon lähivuosina, joten kansanäänestys ei todennäköisesti ole tarpeen ollenkaan.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Energiantuotanto ei pidemmällä tähtäimellä voi perustua ydinvoiman lisäämiseen. Meidän pitää panostaa uusiutuvaan energiaan ja varmistettava, että kasvatetaan energiaomavaraisuus. Pidän Suomen mallin mukaista turvallisuustietoista ydinvoimaa kuitenkin parempana vaihtoehtona kuin energian tuontia Venäjältä. Venäjän energiapolitiikka itä-Euroopan maita kohtaan on osoittanut sen epäluotettavaksi energiakumppaniksi.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Verotuksessa on suosittava pienituloisia. Vähentämällä pienpalkkaisten verotusta, työnteko saadaan kannattavaksi, eikä kenenkään tarvitsisi miettiä kannattaako työ ottaa vastaan.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Pyrkimyksenä pitää olla, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet olla ja toimia yhteiskunnassa. Aikuiset saavat keskenään tehdä mitä vaan liittoja. Tilanne on eri, kun puhutaan lasten oikeuksista. Onko yhteiskunta valmis kohtaamaan lapsia ennakkoluulottomasti näissä suhteissa? Ovatko esim. koulut ja päiväkodit valmiita kohtamaan erilaisista perheistä tulevia lapsia oikeudenmukaisesti?

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Näin tehdään muualla Euroopassa, eikä se siellä kovin suuri ongelma ole. Suomessa alkoholin kulutus on verrattain iso ja siitä koituu aivan liikaa kustannuksia yhteiskunnan maksettavaksi. Juomatapoja pitäisi parantaa ja valistusta lisätä ennen kuin lähdetään tarjoamaan nykyistä vahvempia alkoholijuomia ruokakaupoissa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Terminä "pakkoruotsi" herättää minussa ihmetystä. Pakkojen sijaan meidän pitää kyetä motivoimaan ihmisiä kielten opiskelun pariin laajemminkin. Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli ja siksi on tärkeää, että kieltä osataan ja palveluita tarjotaan kohderyhmälle omalla kielellä. Kyseenalaistan kuitenkin sitä, miksi kaikilta virkamiehiltä edellytetään molempien virallisten kielten osaamista. Nyt mm. maahanmuuttajat jäävät eriarvoiseen asemaan esim. valtion rekrytoinneissa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ruuhkatilanne Helsingissä ei vielä ole niin huono, että tällaisiin toimenpiteisiin olisi tarvetta ryhtyä.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien välistä yhteistyötä pitäisi lisätä huomattavasti enemmän kuin nyt. Suur-Helsinki on myös yksi varteenotettava ratkaisuja, kunhan pääkaupunkiseudun kunnat saadaan yhteisymmärrykseen tästä. Metropolihallinto voi myös toimia, kunhan kunnat siihen sitoutuvat laajemmin, eikä se muodostu vaan hallinnolliseksi rakenteeksi.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Käytetään rahat mieluummin nykyisten kulttuuripalveluiden kehittämiseen.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Helsinki ja ympäryskunnat ovat Suomen maahanmuuttoliikkeen suuri keskus. Valtio voi taloudellisella tuella ja muilla toimillaan parantaa kotoutumisen onnistumismahdollisuuksia.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Kotihoito pyörii liian pienillä resursseilla ja siksi vanhukset jäävät helposti vailla hoitoa. Nykyisellään laitospaikka on monesti parempi vaihtoehto.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupausten pitäminen on poliitikon vastine kansalaisten antamalle luottamukselle. Jokainen poliitikko voi omilla toimillaan näyttää onko hän luottamuksen arvoinen.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä