Matti Parpala

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Olen samaa mieltä sikäli, että työn tekemisen pitäisi aina olla sosiaaliturvan varassa elämistä kannattavampaa – valitettavasti tällä hetkellä monimutkainen tukiviidakkomme aiheuttaa tilanteita, joissa näin ei aina ole.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Annetaan yrittäjän päättää sen mukaan, mikä on kannattavaa ja järkevää (olettaen että aukiolo ei aiheuta liikaa häiriötä ympäristössä).

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa kaikkien perustoimeentulo on jollain tavalla turvattu, ja näin on hyvä. Mielestäni järjestelmää pitää kuitenkin selkeyttää sen varmistamiseksi, että tuet ovat selkeitä ja että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Tästä asiasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken – tällainen lakihan tarkoittaisi myös työntekijälle vähimmäistyötuntipakkoa. Joissain tilanteissa joustavampi työsopimus on tarpeen, esim. kun molemmin puolin halutaan sitoutua keikkatyömalliin.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä korvausta saa lähes puolitoista vuotta – järjestelmä on varsin kallis ja samalla synnyttää riskin, että työnhakija odottaa itsensä ja oman työllistyvyytensä kannalta liian kauan ”täydellisen” työn löytymistä. Tosin myös esim. korkeakoulutettujen näkökulmasta onnettomasti toimivia työvoimapalveluita pitäisi kehittää reippaasti laadukkaammiksi, jotta osaajat löytäisivät hyviä töitä nopeammin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomen asema on EU:n ja euron sisäpuolella selkeämpi ja vakaampi, ja järjestelmän ulkopuolella olisimme huomattavasti nykyistä haavoittuvaisempia. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että EU:ssa ja eurossa on valuvikoja, jotka on korjattava (rahaunioni ilman riittävän vahvaa budjettivaltaa vaikeuttaa järkevän talouspolitiikan tekemistä).

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni mitään veroja ei lähtökohtaisesti pitäisi enää kiristää. Olen kuitenkin kannattanut ajatusta kaikkien arvonlisäverokantojen yhtenäistämisestä n. 20 prosentin tasolle, jotta palvelujen hintoja saataisiin alaspäin ja taloutta liikkeelle.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti taloutta pitäisi tasapainottaa tekemällä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat jääneet tällä ja edellisillä hallituskausilla tekemättä. Esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa on paljon sellaista tehostamisen varaa, jolla myös kuluja olisi mahdollisuus painaa alaspäin ilman, että palveluja heikennetään.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Kuulostaa ajatukselta, joka lähinnä lisää hallinnon kustannuksia tuottamatta hyötyä oikein kellekään.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Palveluissa on paljon varaa sellaisen tehostamiseen, jolla kustannuspaineita saadaan helpotettua. Väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen heikkenemisen myötä saatamme joutua kuitenkin tekemään myös ikäviä päätöksiä palvelutason rajaamisesta tai joidenkin kustannusten siirtämisestä palvelun käyttäjälle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on jo nyt ”toinen jalka sisällä” Natossa. Jäsenyys selventäisi ja vahvistaisi asemaamme ja päätöksentekokykyämme meille tärkeissä turvallisuuskysymyksissä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Antaisin mieluummin poliisin tehtävät poliisin kuin yksityisten turvallisuusfirmojen tehtäväksi. Poliisien määrästä on leikattu paljon, ja nykyinen poliisijoukkomme on jatkuvasti ylikuormittunut.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuton rajoittaminen ei rajoita terrorismin leviämistä – sen sijaan se haittaisi talouden kehitystä ja Suomen positiivista kansainvälistymistä. Terrorismin itäminen estetään parhaiten, kun maahanmuuttajat taustasta riippumatta kokevat Suomessa itsensä tervetulleiksi ja kunnioitetuiksi.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän toiminta ei suoraan uhkaa meitä, mutta sen aggressiiviseen käytökseen pitää suhtautua erittäin vakavasti ja ottaa se huomioon, kun turvallisuuspolitiikasta tehdään linjauksia.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Pidän kansalaisten oikeutta omiin asioihinsa erittäin tärkeänä arvona. On kuitenkin myös olennaista, puhutaanko valtion turvallisuudesta vai kansalaisten turvallisuudesta – on huolehdittava, että viranomaisilla on riittävät edellytykset kansalaisten turvallisuuden takaamiseen.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Lähi-idän tilanne ja Suomen mahdollinen rooli sen ratkaisemisessa on niin epäselvä (kun se on epäselvä jopa USA:n osalta), etten näe Suomen osallistumista operaatioon tällä hetkellä erityisen järkeväksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni oikeustoimikelpoisella ihmisellä pitäisi olla oikeus päättää asiasta itse.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni julkisen sektorin pitää taata kaikille tietty palvelutaso – palvelujen tuottamisessa pitäisi kuitenkin hyödyntää yhtä lailla yksityisiä palveluntuottajia ja kilpailun tuomia tehokkuushyötyjä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti perheiden pitäisi tietysti pystyä ratkaisemaan asiansa itse ja lähipiirin avulla. Viranomaisilla pitää kuitenkin olla lastensuojeluun riittävät resurssit, eivätkä julkisuudessa olleiden kaltaiset tapahtumat saa toistua.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on, että kaikille voidaan taata ihmisarvoinen elämä sen päättymiseen asti. Huoltosuhteen heikentyessä järjestelmää on päivitettävä niin, että jos hoivapalveluista on varaa maksaa, on myös osasta kustannuksia vastattava itse.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on täysin selvää. Sosiaali- ja terveyssektorille tarvitaan perusteellinen uudistus, jossa etusijalla on potilaan ja kansalaisen etu.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Tämä on yhteistä kaikille länsimaille. Säännöt pitää kuitenkin tehdä fiksusti, ja erilaiset päästövähennyskeinot on laitettava tehokkuusjärjestykseen. Pitää myös muistaa, että kilpailukyky ja ilmastonmuutos eivät ole välttämättä vastakkaisia asioita – ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuttaa myös valtavasti uusia bisnesmahdollisuuksia edelläkävijyyteen kykeneville suomalaisyrityksille.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu tieteelliseen tietoon. GMO:n hyödyt nälänhädän torjunnassa ovat merkittävät. Vastaan jokseenkin samaa mieltä, sillä GMO-ruoan kasvattamiseen liittyy jonkin verran riskejä ja tuntemattomia asioita mm. pitkän aikavälin ympäristövaikutuksista.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Esimerkiksi Lähi-itä on tulessa ja alueen pakolaisvirrat ovat kiihtyneet voimakkaasti. Suomen pakolaiskiintiö on nykyisellään alhainen ja meillä on hyvät edellytykset kantaa nykyistä suurempi vastuu.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella on tietysti oikeus muuttaa mihin haluaa, mutta on mahdotonta olettaa, että palveluiden kattavuus olisi joka paikassa täysin sama.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Koulutukseen tarvitaan laatutakuu. Peruskoulutus on yksi niistä paikoista, joissa tällainen vaatimus voisi olla tarpeen, joskin raja voi varmasti olla tavallisissa luokissa suurempikin kuin 20 oppilasta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan NATO-jäsenyyttä, sillä se parantaisi ja selkeyttäisi Suomen turvallisuustilannetta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on ilmastonmuutoksen hillitseminen – mielestäni ydinvoima on siihen hyvä osittaisratkaisu uusiutuvien ohella.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Tarvitsemme veronalennuksia ja maltillisia palkkaratkaisuja kuluttajien ostovoiman ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei missään tapauksessa peruuteta – kaikille pareille kuuluu yhtäläinen mahdollisuus avioliittoon.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Muutos piristäisi taloutta, tekisi pienten kauppojen pitämisestä kannattavampaa ja lisäisi vähittäiskaupan kilpailua.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni ruotsinkielen perustuslaillinen asema pitää säilyttää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisautoilun vähentämiseen pitäisi päästä järkevällä kaupunkisuunnittelulla ja toimivalla julkisella liikenteellä. En kuitenkaan sulkisi täysin pois tienkäyttöön perustuvia maksuja – on parempi veloittaa auton käytöstä kuin sen omistamisesta (tiemaksut vs. autovero).

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolihallinto loisi vain ylimääräisen hallinnon tason. Paras malli kuitenkin olisi, jos voisimme rajata kuntien itsehallintoa ja tehtäväkenttää niin, että kuntien välinen osaoptimointi ja resursseja hukkaava kinastelu loppuisi.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Todennäköisesti se vaikuttaisi turismiin positiivisesti, mutten ole aivan varma onko hyöty niin iso, että helsinkiläisten on järkevää maksaa projektin lopullista hintaa museon saamiseksi.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajien kotouttamisen onnistuminen on äärimmäisen tärkeää, jotta heillä on hyvät mahdollisuudet oppia kieltä ja integroitua yhteiskuntaamme. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti lasten laadukkaaseen kouluttamiseen kielitaustasta riippumatta.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Kumpikaan ei ole automaattisesti parempi – riippuu täysin esim. laitoshoidon laadusta. Hyvä palvelutalo ja sen tarjoamat sosiaaliset suhteet voi olla elämänlaadullisesti paljon parempi ratkaisu kuin yksinäisyys kotihoidossa.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni sellaisia lupauksia ei pidä tehdä, joita ei voi pitää. Poikkeuksena tietysti, jos tilanne muuttuu ennakoimattomasti niin, että lupauksia ei kerta kaikkiaan voida pitää (esim. finanssikriisi). On myös oltava realisti ja muistettava, että Suomessa yksikään puolue tai kansanedustaja ei voi yksin päättää kaikesta, mikä on demokratiassa itsestäänselvyys.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä