Heikki Patomäki

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Monet sosiaaliturvan muodot edellyttävät jatkuvan tarkkailun ja valvonnan ja monimutkaisen lomakeviidakon keskellä elämistä. Kannatan riittävän korkealla tasolla olevaa perustuloa, jonka tarkoitus on korvata tällaiset nöyryyttävät tukimuodot. Samaan aikaan talouspolitiikan pitää tavoitella täystyöllisyyttä, ja työtakuun varmistaa, että kaikille halukkaille todella löytyy työpaikka.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta on yleensä parempi, että aukioloaikoja rajoitetaan varsinkin yömyöhään. Shoppailuun koukkuun jääneet voivat jatkaa ostosten tekemistä netissä yöllä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Lisäksi: nykyinen sosiaaliturvan vähimmäistaso on liian alhainen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatuntisopimukset ovat nykyaikaisen orjuutuksen muoto. Minimityöaika on vähintään 18h viikko.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

On järjetöntä talouspolitiikkaa lähteä leikkaamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Tässä on kyse niin ihmisten hyvinvoinnista kuin kokonaiskysynnästä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, Suomi pärjäisi paremmin nykymuotoisen euron ulkopuolella. Toivo on ollut siinä, että EU-instituutioita voitaisiin muuttaa, sillä yhteenkietoutuneessa maailmantaloudessa tarvitaan myös asianmukaisia yhteisiä instituutioita. Uuden kirjani "Suomen talouspolitiikan tulevaisuus" yhdessä loppuviitteessä tiivistän tilanteen näin: "Jos EMU-rajoitteet osoittautuvat odotettuakin vakavammaksi järkevän talouspolitiikan kannalta kaudella 2015-19, ja jos EU:ssa ei näy realistisia merkkejä merkittävistä institutionaalisista muutoksista keynesiläiseen suuntaan vuosikymmenen loppuun mennessä, on aika ryhtyä pohtimaan ja valmistelemaan Suomen eroa eurosta ja budjettikurisopimuksista.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan arvonlisäveron alentaminen lisää kotitalouksien välistä tasa-arvoa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Leikkaukset eivät laisinkaan auta tasapainottamaan julkisia budjetteja. Sen sijaan ne kurjistaisivat melkein kaikkia suomalaisia ja aivan erityisesti kaikkein vähäosaisimpia. Tämä johtuu ns. kerroinvaikutuksesta: yritysten ja ihmisten lisätulot ruokkivat kysyntää koko kansantaloudessa. Pitkän taantuman, erittäin alhaisten tai negatiivisten korkojen, investointilaman ja korkean työttömyyden aikana julkismenojen kerroinvaikutus on korkea. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan se voisi olla nyt 2-3, mutta olen varovaisempi ja oletean sen olevan esimerkiksi 1,7. Tällaisella kertoimella leikkaukset huonontavat velkasuhdetta, kun taas elvytyksen ja investointien avulla se saadaan taittumaan.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan lapsilisien korottamista, mutten verottamista. Hyvinvointivaltion perusidea on, että kaikki osallistuvat siihen. Jokainen maksaa kykyjensä mukaan, mutta jokainen on myös yhtäläisesti oikeutettu sen palveluihin ja sellaisiin tulonsiirtoihin kuin lapsilisät. Tätä kutsutaan solidaarisuudeksi ja oikeudenmukaisuudeksi, ja se takaa, että ihmiset kokevat myös korkeat verot perustelluiksi ja kaikkien yhtäläisen vapauden mukaisiksi.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei ole varaa sellaisiin leikkauksiin ja säästöihin, jotka johtavat illusorisiin tehostamispyrkimyksiin esim. yksikkökokoja kasvattamalla, ja jotka murentavat Suomen tulevaisuuden perustaa. Tarvitaan investointeja niin koulutukseen ja kestävään terveyteen kuin tutkimukseen, teollisuuteen ja teknologioihinkin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen Nato-jäsenyys vain pahentaisi nykyistä huolestuttavaa tilannetta. ”Etupiiriä” ikään kuin työnnettäisiin lähemmäs Venäjän keskeisiä kaupunkeja. Tässä mielessä Suomi on taas hieman samankaltaisessa asemassa kuin kylmän sodan aikana (vaikka kuuluukin nykyään EU:hun eikä suurta ideologista vastakkainasettelua ole).

Kylmän sodan aikana Suomen puolueettomuuspolitiikalla pyrittiin varjelemaan Suomen etua juuri sitä kautta, että pyrittiin estämään, ettei idän ja lännen konflikti pahene. Parhaimmillaan pyrittiin myös myötävaikuttamaan konfliktin ylittämiseen. ETYJ oli tällaisesta aktivismista paras esimerkki. Aktivismia tarvitaan myös 2010-luvulla.

En siis kaipaa renkimäistä asennetta myöskään suhteessa Venäjään, joka on vajonnut yhä ongelmallisempaan uus-autoritaarisuuteen. Kaipaan omaehtoisuutta, kykyä nähdä pintaa syvemmälle ja ymmärtää historiallisia prosesseja; taitoa antaa viisaita arvostelmia ja toimia oikein, kun tehtävänä on ohjata maailmanhistoriaa kohti parempia uomia.

Pahoin pelkään, että olemme ajautumassa kohti katastrofia, ellemme saa suuntaa muutettua. Tarvitaan uusia maailmanlaajuisen poliittisen toimijuuden muotoja; mutta tarvitaan myös valtioita, jotka kykenevät toisin toimimiseen, osoittamaan että vaihtoehtoja on, rakentamaan parempia yhteisiä instituutioita. Mielestäni Suomen pitää olla tällainen maa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Viime aikojen säästöissä ei ole ollut järkeä myöskään silloin kun ne ovat kohdistuneet poliisiin. Myös poliisipalveluiden pitää olla kaikkien ulottuvilla ja riittävän lähellä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuton perusteena on yleiset ihmisoikeudet (vapaus asua ja työskennellä missä haluaa) ja Suomen kannalta myös työvoiman saatavuus, varsinkin sitten kun nykyisestä massatyöttömyydestä päästään eroon.

Mitä terrorismiin tulee, jonkinlaisen iskun mahdollisuutta Suomessa ei voi tietenkään kokonaan sulkea pois. Silti tosiasia on, että ani harvat eurooppalaiset tosin kokevat uhkaa konkreettisesti arkielämässään, eikä tilastollisestikaan kyse ole kovin
merkittävästä ilmiöstä, mutta mediassa toistetut kauhukuvat vaikuttavat kansalaisten asenteisiin ja suostuttelevat hyväksymään tehtyjä poliittisia valintoja. Samalla turvallistaminen lisää poliittisten identiteettien välisiä vastakkainasetteluja. Tällaista terrorismi-politikointia pitää rohkeasti vastustaa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän omaksuma etupiiripolitiikka on osa laajempaa vastavuoroista prosessia, joka sisältää vaaroja myös Suomen kannalta siinä määrin kuin Suomi tulee vedetyksi mukaan mahdollisesti laajenevassa olevaan konfliktiin. Venäjällä on vaiheittain opittu vastaamaan Naton laajenemiseen ja Yhdysvaltain yksipuoliseen toimintaan antamalla samalla mitalla takaisin, varsinkin Venäjän lähialueilla. Venäjän paluu etupiiriajattelun on yhtäältä tulosta Venäjän sisäisestä kehityksestä kohti autoritarismia, mutta toisaalta tuo sisäinen kehitys on kietoutunut maailmantalouden ja -politiikan isompiin prosesseihin. Olennainen osa kuviota on yhä negatiivisempi tulkinta EU:n ja ennen kaikkea Naton laajenemisesta. Venäjä on myös vetänyt omat johtopäätöksensä lännen kaksinaismoralismista. Tarvittaisiin taas lääkäriä ja siltojen rakentajaa...

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

”Kyberturvallisuudesta” ja kansalaisten yksityisyyden suojan rikkomisesta on tullut arkielämää kaikkialla. Näistä käytännöistä tietoja lehdistölle vuotaneita henkilöitä vainotaan ympäri maailmaa. Kamppailuissa WikiLeaksin puolesta ja NSA:ta ja muita urkkijoita vastaan ei ole kyse mistään vähemmästä kuin maailmanlaajuisen julkisuusperiaatteen vakiinnuttamisesta yhtäältä ja toisaalta maailman jokaisen kansalaisen kirjesalaisuuden ja yksityisyyden suojan puolustamisesta. Julkisuusperiaate estää epäoikeutetun valtiollisen salailun. Kirjesalaisuus puolestaan takaa, että vain vastaanottaja saa avata viestin ja lukea sen. Kirjesalaisuus ei kuitenkaan rajoita sen lähettäjän tai vastaanottajan oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Näiden periaatteiden takaaminen globalisoituneessa ja verkottuneessa maailmassa edellyttää uusien globaalien instituutioiden rakentamista.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Mikä olisi viisas tapa suhtautua Irakin ja Syyrian tilanteeseen; mikä olisi ratkaisu maiden ongelmiin? Ensinnäkin on selvää, että mitään yksinkertaista ja nopeaa patenttiratkaisua ei ole. Kaikilla vaihtoehdoilla on myös ei-toivottavia seurauksia. Tiedämme nyt hyvin ne vaikutukset, mitä ulkopuolisten väkivaltainen puuttuminen varsinkin Irakin kehitykseen on vuosikymmenien aikana saanut aikaan. Viimeisimmässä vaiheessa on onnistuttu luomaan uusi hirviö, Isis. Kierre on saatava katkaistua. Minusta Suomen roolina ei pidä olla osallistuminen sotimisen jatkamiseen, vaikka paikallisten näkökulmasta väkivaltaa turvautumiselle ei näkyisikään välitöntä vaihtoehtoa. Tarvitaan myös laajempaa ja pidemmän aikavälin näkökulmaa. Täytyy luoda perusta uuden sukupolven rauhanomaiselle kasvulle. Kyse on ratkaisevassa määrin myös taloudesta. Empiiristen tutkimusten perusteella köyhyyden ja väkivallan välillä vallitsee voimakas yhteys. YK täytyisi saada paremmin mukaan. Ja niin edelleen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Painottaisin kuitenkin ennaltaehkäisevää toimintaa, joista yksinkertaisin ja tärkein -- muttei ainoa -- on lapsiperheiden köyhyyden poistaminen.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tässä en kuitenkaan olisi lainkaan jyrkkä. Varsinkin vanhusten omaisuuden käyttö hoitokustannusten kattamiseen voi hyvinkin tulla kyseeseen.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on muotoiltu niin hankalalla ja monimielisellä tavalla, etten pysty antamaan yksiselitteistä vastausta. Molemmat ovat ehdottoman tärkeitä. Terveyspalveluiden takaaminen edellyttää uusia ratkaisuita (3-portainen maakuntiin keskitasolla pohjautuva malli olisi hyvä). Olennaista kuntien itsehallinnossa on demokratia, ja demokratiaa voi toteuttaa monella tavalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Nämä eivät onneksi ole läheskään aina vastakkaisia. Päinvastoin, teollisuuden kilpailukykyä voidaan kehittää myös kestävän energiantuotannon alueella. Paras keino hillitä ilmastonmuutosta olisi toteuttaa globaali kasvihuonepäästövero ja täydentää sitä hiilitulleilla niiden maiden osalta, jotka eivät kuulu järjestelmään. Tämä ei heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä. Silloin kun valintoja on tehtävä, kannatan ehdottomasti ilmastonmuutoksen hillitsemisen asettamista etusijalle.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tiukka varovaisuus on ehdottomasti tarpeen, koska geenimuuntelu tuottaa hyvin nopeita muutoksia, joiden seurausten arviointi voi viedä pitkän ajan. Tarkoittamattomien ja ennakoimattomien terveysvaikutusten ja -- ennen kaikkea -- ekologisten vaikutusten vaaroja ei voi sulkea pois. Suuri huolenaihe on myös se, että omaa etuaan ajavat yhtiöt pääsevät vähättelemään potentiaalisia vaaroja.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Tämän seurauksena vastuu asiasta ei jakaannu tasan. Toisaalta monet hakijat joutuvat tilanteeseen, jossa he joutuvat kiertämään maasta toiseen, koska eivät voi palata kotimaahansa. Vastuuta olisi syytä siis jollakin tavoin tasata ja samalla katsoa asiaa myös kokonaisuuden näkökulmasta.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Aluepolitiikkaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tietoverkkojen ja nopean liikenteen aikakaudella ei ole mitään järkeä keskittää kaikkea suur-Helsingin ja parin muun kasvukeskuksen ympärille. Se ei ole myöskään pääkaupungin etu -- ajatellaan sitten vaikka maan ja asuntojen hintoja.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Ryhmäköön rajoittaminen on tärkeä asia, muttei suinkaan ainoa tärkeä asia. Esim koulujen pitäminen suhteellisen pieninä ja lähellä on yhtä tärkeää. En myöskään ole varma onko, ryhmäkoon rajoittaminen lailla järkevin keino. Ryhmäkoot riippuvat olennaisesti käytettävissä olevista resursseista ja opettajien määrästä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Siis jos jäsenyydestä pitää nyt jostain syystä päättää. Itse en näe mitään syytä. Linjani on, että Suomen ei tule hakea eikä valmistella Nato-jäsenyyttä eikä osallistua järjestelyihin, jotka käytännössä kytkevät Suomen osaksi Nato-järjestelmiä. Suomi pitää paitsi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana niin myös soveltaa tarvittaessa puolueettomuuden ihanteita konfliktien ja sotien ratkaisemiseksi. Naton kanssa tehdystä isäntämaasopimuksesta pitää luopua.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen pitäisi kehittää energian omavaraisuutta ilman ydinvoimaa. Ensinnäkään ydinvoima ei ole uusiutuvaa energiaa, toisekseen pitkään radioaktiivisena pysyvän ydinjätteen varastointi on iso ongelma. Lisäksi myöskään onnettomuuksien mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Ydinvoiman sijaan voimavaroja pitäisi sijoittaa uusiutuvaan energiaan, josta voisi tulla myös tuottava vientiartikkeli.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veroalennuksia parempi keino elvyttää on lisätä julkisia investointeja ja kulutusta. Sen kerroinvaikutus ja pitkän tähtäimen vaikutukset ovat paljon parempia. Investointien avulla laitetaan perusrakenteet kuntoon ja luodaan tulevaisuuden tuotantokapasiteetti, samalla kun saadaan talouden pyörät pyörimään. Mitä verotukseen tulee, sen progressiota tulee lisätä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Minusta on eettisesti selvää, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus ja vapaus järjestää intiimielämänsä ja -suhteensa haluamallaan tavalla. Rakkaus ja lasten kasvattaminen ei katso sukupuoleen.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkon monopolia ei ole syytä purkaa. Se on tärkeää niin alkoholin käytön hillinnän kannalta kuin alkoholin aiheuttamien kustannusten kattamiseksi.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on kaksikielinen maa. Ruotsinkielisen väestön vähetessä ja suomettuessa tulee jossain vaiheessa tilanne, jossa pitää miettiä vaihtoehtoja nykyiselle, erityisesti alueellisesti eriytettyjä ratkaisuja. Niiden aika ei kuitenkaan ole vielä. Asiaa pitää myös valmistella huolellisesti.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Kokemukset muista kaupungeista ovat pääosin hyviä: ruuhkat vähenevät, samoin saasteet ja liikennekuolemat. Kritiikki on perustunut pääosin oman yksityisen edun ajamiseen yhteisen hyvä sijasta.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Tämän kysymyksen osalta en ole muodostanut selkeää kantaa. Olennaista on yksinkertaisuus ja demokratia. Monia päällekkäisiä hallintorakenteita pitää välttää, vaikka pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja -suunnittelua tarvitaankin. Paljon siis riippuu kunta- ja soteuudistuksesta kokonaisuutena-

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Ehdokkaan kommentti

En ole perehtynyt asiaan. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että kotouttaminen ei aina ole onnistunut toivotulla tavalla, joten jotain lisätukea tarvitaan.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Yleisesti ottaen uskoisin näin olevan, vaikka asia riippuu konkreettisista olosuhteista ja vanhuksen omista toiveista. Joka tapauksessa kaikille tarvitsijoille pitää olla tarjolla laitospaikka.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kuten kirjassani Tulevaisuuden politiikkaa kirjoitan: "Käytännön demokraattisessa politiikassa pitää aina neuvotella muiden kanssa ja olla valmis tekemään myös kompromisseja. Taito on siinä, miten tällaiset demokraattiset valmiudet yhdistetään isompiin tarinoihin ja periaatteellisuuteen.
Kaikki ei nimittäin kuulu mahdollisten kompromissien piiriin. Epävarmuudenkin vallitessa pitää osata edistää laajempia tavoitteita. Olennainen kysymys kuuluu: milloin on se hetki, jolloin on oikein todeta että ”tässä seison enkä muuta voi!”? – kuitenkin ilman Martti Lutherin ehdotonta uskonvarmuutta."

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä