Terhi Peltokorpi

Vaalikone 2015 Helsingin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Jokaiselle pitäisi olla tarjolla työtä tai opiskelupaikka. Ketään ei saa syrjäyttää työstä. Myös vammaisilla ja vajaakuntoisilla on oikeus työhön ja sitä kautta toimeentuloon.

Työnteon pitäisi olla aina myös taloudellisesti kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varaan jättäytymisen, eli jokaisen palkkaeuron pitäisi lisätä käteen jäävää rahasummaa. Palkkatulon ja sosiaaliturvan yhteensovittamista pitää parantaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen tilanne on ok. Erityisesti yksin yrittäjille kilpailu voi olla varsin kovaa täysin vapaiden aukioloaikojen aikana.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustuloa pitää kokeilla ja selvittää siten sen toimivuutta. Perustulon etuna voisi olla sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen. Tavoitteena pitää olla myös työnteon kannattavuuden lisääminen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työlainsäädäntö on osittain jäänyt jälkeen työelämän muutoksesta. Ns. nollatyösopimusten käyttöä ja niihin liittyviä ongelmia pitää selvittää, koska niiden käytöstä ei ole tarkkaa tietoa.

Nollatyösopimus voi tuoda joihinkin elämäntilanteisiin joustoa, mutta väärin käytettyinä ne aiheuttavat epävarmuutta työntekijälle. Yrittäjälle ne mahdollistavat joustavan työvoiman käytön muuttuvissa tilanteissa. Siten työnantajan ja työntekijän intressit voivat olla joskus keskenään ristiriidassa näissä asioissa.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista on parannettava, jotta kukaan ei putoaisi väliin ja jäisi ilman perusturvaa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyysturvaa olisi tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto ja taso tai sen jaksotukset tulevat myös arvioitaviksi. Arviointia pitää tehdä myös yhdessä ammattiyhdistysliikkeen, sekä työtekijä-, että työantajajärjestöjen kanssa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euromaana olemme saaneet vakaan valuutan ja matalan korkotason.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan arvonlisäveroa ei pidä nostaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti on tehtävä rakenteellisia uudistuksia ja kyettävä muuttamaan toimintatapoja korjaavista ennaltaehkäiseviksi. Tällöin on mahdollista saada kustannusten nousutahtia hillittyä pidemmällä aikavälillä. Menojen leikkauksiltakaan ei kokonaan tulla välttymään, mutta ne on osattava kohdentaa oikein, jotta emme toista 90-luvun laman aikaisia virheitä. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että lasten ja nuorten hyvinvointi ei heikkene ja emme suurenna entisestään hyvinvointi- ja terveyseroja, niitä pitäisi kyetä kaventamaan.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisän tasoa olisi korotettava, vähintään palautettava niihin vuoden alusta tehty leikkaus. Lapsilisät ovat tarkoitettu lapsista aiheutuvien kulujen kattamiseksi ja en siksi muuttaisi niitä verotettavaksi tuloksi.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, rahoitus ja tietojärjestelmät on uudistettava, jotta voimme turvata jatkossakin laadukkaat, tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut kohtuullisella maksurasituksella. Toiminnan painopistettä on kyettävä siirtämään korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen ja erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erityisen tärkeää on toteuttaa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon integraatio. Hyvinvointi- ja terveyseroja on kyettävä kaventamaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyydestä ei pidä kirjata hallitusohjelmaan ehdotonta kielteistä, eikä myöskään myönteistä kantaa. Turvallisuuspoliittista tilannetta on arvioitava jatkuvasti.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuutta on parannettava, mutta keinoilla, jotka ovat yksityisyyden suojaa kunnioittavia. Kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjunnassa ja verkkovakoilun ja erilaisten kyberhyökkäysten ehkäisyssä on välttämätöntä.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen pitää olla mukana osana kansainvälistä yhteistyötä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Terminaalivaiheen hoitoa on kehitettävä ja kivunhoidon pitää olla itsestäänselvyys. En kannata eutanasiaa.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on julkisella sektorilla. Palvelut on tuotettava pääosin julkisina palveluina, mutta yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottamia palveluja voidaan käyttää tapauskohtaisesti harkiten täydentävinä palveluina. Tälläkin hetkellä esim. kuntoutuspalvelut (fysioterapia), gynekologin- ja silmälääkärin vastaanotot ja lastensuojelun sijaishuolto ovat suurelta osin yksityisten yritysten, yksityihenkilöiden tai järjestöjen tuottamia.

Julkisen palvelun saatavuuden ja laadun pitää olla niin hyvää, että kenenkään ei pitäisi puutteiden vuoksi joutua käyttämään yksityisiä palveluja julkisia palveluja korvaavina palveluina.

Yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen palvelutuotannon edellytyksiä pitää parantaa muilla keinoilla kuin ensisijaisesti ulkoistamalla palvelutuotantoa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Avun hakemisen kynnystä on syytä madaltaa ja luoda armollisempaa ilmapiiriä. On tärkeää, että on olemassa paikkoja ja ihmisiä, joille voi puhua ja myöntää väsymyksensä ja saada siihen riittävän ajoissa apua. Lapsiperheiden kotipalvelu pitää palauttaa kunnissa uuden sosiaalihuoltolain edellyttämälle tasolle.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Esimerkiksi omaisuuden huomioonottaminen hoitomaksuja määriteltäessä ei ole ongelmatonta. Jos joku on säästänyt koko elämänsä ajan itselleen esimerkiksi asuntoa ja toinen on tuhlannut kaikki rahansa, onko oikein, että asunnon säästänyt joutuu ikääntyneenä maksumieheksi ja rahansa tuhlannut ei?

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Perustuslaki takaa sekä kansalaisille tarpeelliset palvelut, että kunnille vahvan itsehallinnon. Jokaisella suomalaisella on oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja tarpeenmukaisiin palveluihin. Tämän pitää olla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ensisijainen lähtökohta ja tavoite. Monet kunnat ovat aivan liian pieniä kyetäkseen järjestämään asukkailleen yhdenvertaisesti palveluja. Siksi palvelujen järjestäminen pitää siirtää isompien alueiden vastuulle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ympäristönäkökulmat pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tavoitteet on sovitettava yhteen.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Meillä on varaa toimia inhimillisesti.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Perustuslaki takaa jokaiselle suomalaiselle vapauden valita itse asuinpaikkansa. Täysin samanlaisia palveluita on kuitenkin mahdotonta järjestää kaikkialla Suomessa yhtä lyhyiden etäisyyksien päähän.

Tälläkään hetkellä kaikkialla Suomessa ei ole asutusta, mutta "koko Suomen" asuttuna pitäminen ei voi tarkoittaa sitä, että verovaroja voitaisiin kohdistaa tuottamattomiin hankkeisiin aluepolitiikan nimissä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien koot olisi kyettävä pitämään kohtuullisina, mutta ehdoton raja ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa toimivin. Se voisi esimerkiksi rajoittaa luovien toimintamallien toteuttamista. Määrittelyssä olisi huomioitava myös opettajien määrä, luokassa voi olla myös kaksi opettajaa yhtäaikaa toteuttamassa samanaikaisopetusta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

On kuitenkin muistettava, että kansanäänestykset eivät ole sitovia, joten poliitikot päättäisivät joka tapauksessa lopulta asiasta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Äänestin Fennovoiman periaatepäätöstä vastaan. En ole koskaan kannattanut ydinvoiman lisärakentamista. Suomen energiapolitiikan on rakennuttava yhä voimakkaammin uusiutuvien energiamuotojen varaan. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on päästävä eroon, nopeimmin on luovuttava kivihiilen käytöstä. Samaan aikaan on tehostettava energian käyttöä ja kehitettävä energiaa säästäviä tekniikoita ja ratkaisuja. Liikenteen energiankäyttöä pitää vähentää ja sekä asuntorakentamisessa, että asuntojen peruskorjauksessa on edettävä energiankäytön näkökulmasta kestäviin ratkaisuihin.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroalennuksia pitää tehdä talouden niin mahdollistaessa kaikissa tuloluokissa, mutta mielestäni ne on kohdennettava ensisijassa pieni- ja keskituloisiin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Asiaa pitää selvittää ennen päätöksentekoa. Ensisijaista on kehittää joukkoliikennettä ja tehdä sen käytöstä yhä helpompaa ja houkuttelevampaa. Tosiasia on kuitenkin, että monesti raha puhuu ja on tehokkain keino vaikuttaa ihmisten valintoihin.

2. Kuntaliitoksiin perustuva Suur-Helsinki on parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kummankaan kysymyksessä esitetyn vaihtoehdon toteutuminen ei näytä kovin todennäköiseltä lyhyellä aikavälillä. Pääkaupunkiseudun ja koko Uudenmaan alueen kuntien yhteistyötä on lisättävä.

3. Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on koko Suomen etu.

Ehdokkaan kommentti

Guggenheim-museon toteuttaminen julkisen rahoituksen turvin ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan sen toteuttamiseen tarvittaisiin yksityistä rahaa.

4. Valtion pitää antaa Helsingille erityistukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.

5. Laitospaikka on yksinäiselle helsinkiläisvanhukselle parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Ehdokkaan kommentti

Laitoshoidon ei pidä olla koskaan ensisijaista. Meidän pitää kyetä lisäämään kodinomaisia yhteisöllisiä palveluasuntoja, joissa ikääntynyt voi asua ja elää saaden tarpeenmukaista hoitoa ja joutumatta jäämään yksin. Laitoshoidossa työtavan ja toimintakulttuurin pitää muuttua yhä voimakkaammin kuntouttavaksi ja aktivoivaksi.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä