Veli Liikanen

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Ei, vaan Suomessa on liian vaikea työllistyä ja liian vähän työtä. Useimpien työttömien arki sisältää paljon turhaa hyppyyttämistä ja byrokraattista askartelua, joka ei kuitenkaan edistä työllistymistä riittävästi. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista on parannettava, jotta kaikenlaisiin työtilaisuuksiin tarttuminen on järkevämpää ja kannattavampaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Aukioloaikojen rajoituksia on syytä höllentää merkittävästi, jotta kauppojen kilpailukyvyn ja palvelutapojen kehittämistä ei turhaan rajoiteta. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta työhyvinvoinnista ja varmistettava, että kauppakeskukset eivät saa velvoittaa niissä toimivia liikkeitä olemaan auki koko kauppakeskuksen aukioloaikaa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Vihreiden perustulomalli ei lisää julkisen talouden kustannuksia. Perustulo takaisi kohtuullisen perusturvan kaikille, jolloin ihminen voisi keskittyä lisäansioiden ja koulutuksen hankkimiseen. Perustulo tekisi työnteosta kannattavaa ja vähentäisi köyhyyttä. Kun osa-aika- ja silpputöillä pystyisi elämään, yhä suuremmalla osalla suomalaisista olisi mahdollisuus antaa panoksensa ja tehdä työtä mielekkäällä tavalla.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Tavalla tai toisella on pyrittävä siihen, että nykyisten ns. nollasopimusten mahdollistamat väärinkäytökset karsitaan. Yksi vaihtoehto on nollasopimusten kieltäminen tai tiukempi säätely. Pidän kuitenkin joidenkin tahojen esittämää 18 viikkotunnin minimiä liian joustamattomana. Työtä ja sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö on monelta osin aikaansa jäljessä nykyisen työelämän suhteen. Kaikenlaisten työsuhteiden pitäisi toimia työntekijän kannalta fiksusti yhteen sosiaaliturvan, työssäoloehtojen, karenssien ym. kanssa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen keskellä voimakasta taantumaa olisi epäviisasta, emmekä osaa ennakoida muutoksen negatiivisia vaikutuksia riittävän luotettavasti. Työttömyysturvajärjestelmän tasapuolisuudessa on silti paljon kehitettävää, koska nykyinen järjestelmä kohtelee erilaisia työsuhteita räikeästi eri tavalla, vaikka niissä kaikissa osallistutaan työttömyysturvan rahoittamiseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Vientivetoisena maana Suomi on hyötynyt paljon suurista sisämarkkinoista ja yhteisvaluutan käytöstä. Eurokriisi on osoittanut, että rahaliitossa oli alkujaankin pahoja valuvikoja. Suomen eurosta eroamisesta olisi meille enemmän haittaa kuin hyötyä. Sen sijasta meidän kannattaa edistää euron vikojen korjaamista.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Erilaisten alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutukset eivät ole pelkästään positiivisia. Verotusjärjestelmän olisi syytä olla mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, jotta se on toimiva. Pidemmällä tähtäimellä toivon, että arvonlisäverokantoja saadaan yhtenäistettyä. Ruoan kohdalla muutos kuitenkin vaatisi joidenkin kompensoivien tukijärjestelmien luomista pienituloisten ostovoiman ja tuottajien toimeentulon vahvistamiseksi.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Keskellä syvää taantumaa valtion menosäästöt heikentävät työllisyystilannetta ja kysyntää, mikä entisestään vahingoittaa julkista taloutta. Suomen talousongelmat eivät ratkea julkisesta sektorista säästämällä. Julkista taloutta rasittaa ennen kaikkea huoltosuhteen heikkeneminen. Voimme parantaa tilannetta tarjoamalla yhä useammalle mahdollisuuden osallistua työmarkkinoille, kasvattamalla kysyntää järkevien julkisten investointien avulla sekä lisäämällä maahanmuuttoa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisien alkuperäinen tarkoitus on lapsista aiheutuvien kustannusten jakaminen tasaisemmin yhteiskunnassa. Oikein toteutettuna lapsilisät myös lieventävät lapsiperheköyhyyttä. Universaalina, kaikille tulevana etuutena lapsilisien toimivuudesta ja kehittämisestä ovat kiinnostuneet kaikki. Pidän käytössä olevaa kaikille samansuuruista lapsilisää hiukan parempana mallina kuin lapsilisien verottamista.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on panostettava erityisesti perusterveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, jotta sairauksiin ja terveysongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja kalliita erikoissairaanhoidon palveluja tarvitaan vähemmän. Julkista taloutta rasittaa ennen kaikkea huoltosuhteen heikkeneminen, eivät niinkään palvelut tai etuudet sinänsä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

En kannata Nato-jäsenyyden hakemista tämänhetkisessä tilanteessa. Nyt käynnissä olevan kriisin aikana se ei varmaankaan ole edes mahdollista. Mikäli kansainvälinen tilanne tulevaisuudessa oleellisesti muuttuu, voidaan Nato-jäsenyyden hakemisesta järjestää kansanäänestys.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisipalveluiden ja poliisin toiminnan kattavuus, nopeus ja näkyvyys vaikuttaa merkittävästi kansalaisten perusturvallisuuden tunteeseen. Suomessa poliisien määrä on eurooppalaisittain hyvin alhainen. Poliisin resurssipula merkitsee esimerkiksi tutkintatyön ruuhkautumista.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismiin osallistuu pieni joukko ihmisiä monista eri kansallisuuksista. Meidän ei tule rajoittaa suurten ihmisryhmien perusoikeuksia tai liikkumisen mahdollisuuksia pienten ääriryhmien tekojen vuoksi. Jos niin tekisimme, terroristit olisivat jo voittaneet. Maahanmuuton rajoittaminen ei poista terrorin uhkaa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Putinin totalitaristinen valtapolitiikka luo uhkia joka suuntaan. Selvästi EU:ta pienempänä taloutena Venäjä ei pysty kisaamaan Euroopan kanssa talouden eikä kansainvälisen vaikutusvallan kentillä. Lyhyellä tähtäimellä EU:n yhtenäinen ulkopoliittinen rintama ja sinnikkäät neuvottelut ovat paras tapa Venäjän uhan rauhoittamiseen. Pitkällä tähtäimellä tarvitsemme demokraattista Venäjää, sekä venäläisten että meidän itsemme vuoksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Laajempi verkkotiedustelu tai -valvonta on hyvin ongelmallinen asia. Verkkovalvonta on todennäköisesti ristiriidassa perustuslain viestinnän luottamuksellisuuden suojan kanssa. Viranomaisetkin ovat verkkovalvonnan tarpeellisuudesta hyvin erimielisiä. Yksityisyydensuojasta ei tule tinkiä. Suomen kannattaa pysyä tietoturvan mallimaana, joka on monenlaista verkkourkintaa harjoittavassa maailmassa kilpailukykyinen sijoituspaikka esimerkiksi datakeskuksille.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Isis on poikkeuksellisen raakalaismainen liike, joka tulee saattaa vastuuseen ihmisoikeusrikkomuksistaan ja väkivallastaan. Isisin kaltaisten liikkeiden synnyn ja kasvun ehkäiseminen edellyttää Irakin ja Syyrian konfliktien ratkaisujen edesauttamista ja demokratian edistämistä alueella. Nyt käsillä olevassa tilanteessa voimme tukea Isisin vastaisia joukkoja esimerkiksi kouluttamisen avulla. Aseapua Suomen ei tule antaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasia on mahdollistettava parantumattomasti sairaalle ihmiselle hänen vapaaehtoisesta ja selkeästä pyynnöstään. Mikäli eväämme mahdollisuuden armokuolemaan, saatamme tuomita ihmisiä sietämättömään kärsimykseen vailla avun mahdollisuutta. Se on mielestäni väärin ja tarpeetonta.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Merkittävimmät hyvinvointipalvelut ja isommat palvelukokonaisuudet (esim. perusterveydenhoito) on syytä pitää julkisten toimijoiden käsissä. Myös rahoituksen monikanavaisuuden purkamisen näkökulmasta julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on todennäköisesti tarpeen. Yksityisiä tuottajia tarvitaan niissä palveluissa, joissa kysyntää on riittävästi ja markkinoille mahtuu useita toimijoita yhtä aikaa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheille on tarjottava matalan kynnyksen tukipalveluita, jotta perheiden ongelmia voidaan ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Imatran hyvinvointineuvolassa kaikki perheet kohtaavat perhetyöntekijän, mikä helpottaa avun pyytämistä ja avun tarpeen tunnistamista. Vastaavia kohtaamisen ja tuen malleja on otettava käyttöön muuallakin, sillä tällainen ennaltaehkäisevä työ maksaa itsensä takaisin taloudellisessakin mielessä. Perheiden vakaviin ongelmiin on viranomaisten puututtava, jotta vakavat tragediat saadaan estettyä ja ylisukupolvisia ongelmia ehkäistyä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti peruspalvelut ja välttämättömät hoivan tarpeet tulee täyttää varallisuudesta riippumatta, yhteisestä kassasta, maksut tulotason mukaan asettaen. Lisäpalveluita kukin voi hankkia omalla varallisuudellaan. Vanhuspalveluiden tilanne ei selvästikään ole Suomessa kunnossa, ja liian moni vanhus jää vaille tarpeellista hoitoa ja tukea. Liian voimakas säästölinja on ajanut palvelut ahtaalle.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Toimivat ja järkevästi järjestetyt terveyspalvelut ovat ehdottomasti tärkeämpi asia kuin kuntien itsehallinnon rikkomattomuus. Sote-uudistus on äärimmäisen tärkeä hanke, sillä ilman järkeviä uudistuksia paisuvat sosiaali- ja terveysmenot syövät varat muiden tärkeiden palveluiden tuottamiselta. Eri sote-palvelut on uudistuksessa saatava yhteisen organisaation alle, ja siihen yksittäinen kunta on lähes aina liian pieni toimija. Parasta olisi siirtyä malliin, jossa maakunnan kokoisella sote-alueella olisi verotusoikeus ja suorilla vaaleilla valitut päättäjät.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Aktiivinen ilmastopolitiikka on hyväksi myös teollisuuden kilpailukyvylle, koska se kannustaa meitä luomaan tuotteita ja ratkaisuja, joita markkinoilla tarvitaan jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Ilmastonsuojelu tarkoittaa tulevaisuuden hyvinvoinnin ja työpaikkojen suojelemista. Voimakkaan ilmaston lämpenemisen vaikutukset talouteen ja hyvinvointiin ovat tuhoisat. Terveellä pohjalla oleva talous vaatii ympäristön rajojen huomioon ottamista, ei ympäristösääntelyn ja toimivien suojeluohjelmien purkamista.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltujen tuotteiden merkintä, valvonta ja tuotantotapojen läpinäkyvyys täytyy olla kunnossa. Julkisen tutkimuksen ja oikeudenmukaisen sääntelyn avulla on estettävä geenitekniikan epäeettiset monopolit tai patentit esimerkiksi kasvintuotannossa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti turvapaikkaa haetaan siitä maasta, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu EU:n sisällä. Emme siis voi täysin suoraan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrään. Meidän tulee kantaa vastuuta maailman hädänalaisten auttamisessa sekä kiintiöpakolaisten että turvapaikanhakijoiden osalta. Monilla turvapaikkaa hakevilla on hakemukselleen hyvät perusteet. Hakemukset tulee käsitellä asianmukaisesti ja humaanisti.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tälläkään hetkellä "koko Suomi" ei ole asutettu, eikä pelkkä alueiden asuttaminen ole varmaankaan mielekäs tavoite. Alueiden elinvoimaisuus turvataan alueen omalla työllä ja asettamalla taloudelle kestävät pelisäännöt. Esimerkiksi uusiutuvia luonnonvaroja tuottava maakunta hyötyy kiertotaloudesta ja tiukasta ilmastopolitiikasta. Ihmisten perusoikeudet on turvattava koko maassa ja maan sisäisiä tulonsiirtoja kasvukeskuksista ikärakenteeltaan vanhemmille alueille on jatkettava.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienet opetusryhmät helpottavat oppilaiden tukemista ja hyvinvointia. Mielekäs ryhmäkoko on kuitenkin erilainen eri tilanteista ja ryhmän koostumuksesta riippuen, eikä yhden maksimin asettaminen varmaankaan ole toimivaa säätelyä. Oleellisempaa on se, minkälaisia oppilaita luokassa on ja millaisia tukipalveluita opettajalla on oppilaille. Ryhmäkoot on siis pidettävä kohtuullisina ja tukipalvelut riittävinä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos jäsenyyttä harkitaan vakavasti, siitä tulee äänestää kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Tarvitsemme lisää investointeja kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Ne synnyttävät kotimaisia työpaikkoja, parantavat riippumattomuuttamme ja ovat hyväksi ympäristölle. Nykymallinen ydinvoima ei enää pärjää edes hintakilpailussa halpeneville uusiutuville energiantuotantomuodoille, jotka ovat varmasti avainasemassa tulevaisuuden energiantuotannossa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Valintani riippuisi muista veroratkaisuista. Mikäli samalla verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verotuksesta suuren pääomien verottamiseen, haittaveroihin sekä verojärjestelmän porsaanreikien tukkimiseen, voisin kannattaa tuloverojen alennusta. Veronalennukset kannattaisi joka tapauksessa kohdentaa pienituloisiin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei missään nimessä! Tasa-arvoisessa avioliittolaissa on kyse ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta lain edessä. Sitä kannattaa myös enemmistö suomalaisista.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Hinnan ja saatavuuden säätely ovat tutkitusti tehokkaita keinoja alkoholihaittojen ehkäisemiseen. Alkoholi aiheuttaa valtavia inhimillisiä haittoja ja sen taloudellisten kustannusten on arvioitu olevan samansuuruisia kuin ns. kestävyysvaje. Kaikeksi onneksi suomalainen juomakulttuuri vaikuttaa olevan hiljalleen muuttumassa: nuoret käyttävät aiempaa vähemmän alkoholia ja sivistyneempi alkoholiharrastus on pienpanimoiden suosion myötä kasvussa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Olisin Itä-Suomen raja-alueilla valmis kokeiluihin ruotsin vapaavalintaisesta korvaamisesta venäjällä. On kuitenkin selvää, että jotta ruotsin pakollisesta oppimäärästä voitaisiin todella luopua, tulisi samalla käydä keskustelu ns. virkamiesruotsin vaatimuksista. Pidän epätodennäköisenä, että suuriin muutoksiin olisi valmiutta. Joka tapauksessa itäsuomalaisesta näkökulmasta on surullista, että niin suuri osa ruotsin opiskelusta menee hukkaan eikä pääse käyttöön arjessa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan viisumivapautta kohti siirtymistä, jos ja kun käynnissä oleva akuutti kriisi lientyy. VIisumivapaus lisäisi matkailutuloja ja voisi osaltaan vahvistaa venäläisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä. VIisumivapaus vaatii kuitenkin myös selkeitä panostuksia viranomaistyön resursseihin raja-alueilla.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Olennaisinta ei ole koulujen lukumäärä, vaan korkeakouluverkon kattavuus sekä koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksellisuus. Yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen välillä on syytä syventää. Tulevan Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen fuusion myötä korkeakoulujen määrä jo tippuu.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen, ja Saimaa on sen ainoa esiintymisalue maailmassa. Norppaa ei missään nimessä olla suojeltu liikaa, vaan se on yhä häviämisvaarassa ihmisen toimien vuoksi. Norpan säilymistä uhkaavat ilmastonmuutos ja verkot, ja kumpaankin meidän on pyrittävä vaikuttamaan.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Liikennehankkeet kannattaa asettaa tärkeysjärjestykseen huolellisen ja tasapuolisen arviointityön perusteella. Kannatan lämpimästi raideinvestointeja siellä, missä ne ovat kannattavia, ja Luumäen rata on kannattava hanke. Etelä-Savossa viitostien Mikkeli-Juva -välin parantaminen on tärkeä hanke erityisesti liikenneturvallisuuden kannalta, ja sekin on syytä toteuttaa lähitulevaisuudessa.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin, ja niiden työllistämisen edellytyksiä kannattaa pyrkiä parantamaan. Tärkeintä on kuitenkin, että valtio luo koulutuksen, infrastruktuurin ja hyvän sääntelyn avulla otollista toimintaympäristöä ja tasaista pelikenttää uusien yritysten synnylle ja liiketoiminnalle Kaakkois-Suomessa yleensä. Valtion tulee synnyttää markkinoita, ei tukea yksittäisiä yrityksiä tai aloja.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Toki.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä