Raul Lehto

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Karkea yleistys, aina on ihmisiä, jotka hyödyntävät systeemiä, mutta tuilla eläminen, työttömyys ja köyhyys ei ole valinta, vaan pakko. Yhteiskunnassa elää edelleen ihmeellinen väittämä, että köyhän on laiska tai tyhmä, näin ei ole. Ihminen pyrkii luonnostaan kehittämään elinolojaan, eikä vain olemaan.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Se joka jaksaa investoida ja ottaa riskiä on saatava itse päättää omasta toiminnastaan. Ei voi olla oikein, että joku sivusta, ilman penninkään investointia estää toista hankkimasta tuloaan. Asiakkaat kyllä kertovat jaloillaan mikä kannattaa. Suurjuhlapyhät voisi silti olla rauhassa markkinahumusta. Työntekijöiltä ei saa huijata pyhäkorvauksia arkivapailla.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Pitää kannustaa työhön ja opiskeluun ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin ilman perusturvan heikkenemistä, siihen löytyy mahdollisuudet ilman uusia rakenteita, jos on halua. Perustulon laajuus olisi ongelma. Pitää kuitenkinpyrkiä vastikkeellisuuteen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä työllä pitää voida elää, mutta myös sovittaa lyhyempikin työnteko perusturvaan. Työajan voisi hankkia kasaan myös useammista työsuhteista, joista koostuu laajempi kokonaisuus.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Turva ei ole ongelma, vaan heikko työmarkkinatilanne ja heikko kulutuskysyntä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Korot ovat alemmat nyt ja pääomat helpommin liikkuvia, tosin se on kaksisuuntaista. Tavalliset velalliset ovat voittaneet, mutta on tietty tarvittu varoja, jotta on saatu velkaa. Hyvinvointi ei ole jakautunut läpi kansan.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Eipä tuota tarvitse kuin kipaista kauppaan ihmettelemään hintoja. Verotuksella voidaan ohjata kotimaisiin ja terveellisempiin vaihtoehtoihin. Sekä myös kestävästi tuotettuihin tarvikkeisiin.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menoja pitää voida leikata, mutta myös arvioitava kokonaisuutta ja rakenteita tarve, ei raha etunenässä. Pitää myös saada tuloja, leikkaamalla pelkästään ei saada aikaan kehitystä ja uusia innovaatioita toteuttaa palveluja.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Tuottamatonta byrokratiaa on karsittava, ei lisättävä. Toinen käsi ottaa ja toinen antaa, ei järkeä, muodostuu vain hallinnon kuluja.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Pikemminkin ei ole varaa tuottaa niitä näin ja olla ottamatta käyttöön nykyaikaisia apuvälineitä ja sovelluksia. Järjestelmää pitää kehittää ja kohdentaa tekeviin käsiin, ei seiniin ja hallintoon.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nostaa vain silmätikuksi. Meillä ei ole syytä luottaa kuin itseemme, NATO jäsenyyttä voidaan silti arvioida osana turvallisuuspolitiikkaa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Kentälle niin ja lisää näkyvyyttä kansalaisten pariin, ei lisää ratsioita.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrori on vain yksi uhka, eikä sitä esiinny jos ihmisillä on mahdollisuus elää ja olla. Uhka ei välttämättä tule näistä ihmisistä, vaan voi kohdistua heihin.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Naapuri on arvaamaton ja yhteiseloon tarvitaan omaa osaamista ja kykyä saavuttaa molemminpuolista luottamusta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kansa on valtio, valtionturvallisuuteen kohdistuvia uhkia voidaan tutkia tapauskohtaisesti, ei kollektiivisella urkintaluvalla. Ongelmana on, että mitä ja keistä tietoja kerätään ja minne ne voivat aikanaan päätyä. Perustuslaki takaa yksityisyyden suojan, jos rikkoo vakavasti lakeja, ei ole oikeutta laajaa oikeutta suojaan.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Eiköhän siellä ole väkeä tarpeeksi ilman meitäkin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Ei rakenne voi ohjata, vaan tarve ja saatu hyöty. Ei ole olemassa yhtä mallia, vaan useita tapoja erilaisiin tarpeisiin ja oloihin.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Mutta mihin? Vakaviin ei ole puututtu, mutta tarpeettomia on senkin edestä. Tulee enemmin mieleen että tämä järjestelmä ei osaa tunnistaa kohteita, se lienee henkilö, ei systeemi kysymys.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Eikö sitä vastuuta ole kannettu yhteiskunnan osasena ja veronmaksajana jo tarpeeksi, progression alaraja on nytkin pieni ja maksimi maksut tulee samantien. Puhutaan kovasti hoidosta, mutta pitäisi puhua ja vaikuttaa elämään jo paljon ennen tätä pistettä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä palvelut tietty ratkaisee, mutta asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Lähidemokratia takaa usein maksajalle myös lähipalvelut. Nyt rakennetaan jättimäistä järjestelmää, jossa maali ja maksajien etu on kakkosena.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Kilpailukyvyllä nimenomaan tämä kustannus saadaan maksettua ja kehitettyä parempia teknologioita. Jos emme turvaa kilpailukykyämme, tuotetaan tavaroita muualla korkeammilla päästöillä. Suomi ei maailmaa yksin pelasta, ei edes olemalla esimerkkinä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Muuntelun tasoja on monia. Mausteet, hedelmät jne ovat olleet muunneltuja jo pitkään. Pitää silti olla pelisäännöt ja joku raja. Asiaa pitää myös tutkia riippumattomasti.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tämmöinen vastakkainasettelu on turhaa, elintapoja ja elinkeinoja on useita. Ne eivät välttämättä sovi yhteen muottiin. Me emme voi tietää tulevaisuutta ja sitä mille alalle kasvua tulee, jo nyt on vaikeaa saada metsäalalle työntekijöitä. JOs kaikki asuvat vain muutamassa kasvukeskuksessa ongelmat pahenevat entisestään.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Ryhmäkoko riippuu lasten iästä ja oppiaineesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Eikö valituilla päättäjillä pitäisi olla paras tietopohja ja uusimmat tiedot kokonaisuudesta, jotta he tekevät päätökset? Onko äänestyttäminen oman vastuun pakoilua, johan heille on valtakirja annettu, sitä pitää uskaltaa käyttää.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ei niitä kiintiöittäin tehdä, vaan kysynnän mukaan. Työtä ja kotimaista energiaa tarvitaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kysyntä luo työtä ja hyvinvointia kaikille.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Avioliitto on miehen ja naisen välinen, oikeudet muilla pareilla voidaan turvata muutenkin. He voivat luoda omat traditionsa vapaasti. Lakeja ei voi perustella seksuaalisuuntauksien mukaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Ja vapaampi valmistus kuin nyt, verot ja tulot karkaavat nyt muualle.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tällä asialla ei ole minulle suurta merkitystä. Mutta kielelliset oikeudet ovat taattuja, vähemmistöjä ei saa syrjiä. Kaakossa saattaisi olla perusteltua opettaa enemmän Venäjää, valinnaisuutta pitää lisätä, kokonaistuntimäärä on oltava vähintään nykyinen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Pitää muistaa, että viisumivapaus ei poista rajavalvontaa, se vain vaatisi sinne paremmat resurssit tarkistaa keitä tulijat ovat. Viisumipakko antaa paremmat ennakkovalvonta mahdollisuudet, mutta eihän passintarkastus ja epäselvissä tapauksissa käännytys mihinkään poistuisi. Viisumivapaus edellyttää rajatarkastuksien kehittämistä ja osan kustannuksista siirtoa EU tasolle.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Opetus on paras valtti elämään ja se pitää turvata mahdollisimman laajasti, kaikilla ei ole varaa tai kykyä asua pois kotoa nuorena.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Eiköhän järkevillä rajoituksilla saada kaikkien edut kohtaamaan.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Enpä tiedä tiehankkeista, mutta Rantarata pitäisi saada. Rannikolta suora yhteys Pietariin ja Moskovaan toisi rahaa enemmän.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Tuet tahtovat olla isoille pojille automaattisia, koska poliittiset yhteydet ovat siellä vanhoihin puolueisiin voimakkaat.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Äänestäjillä pitää olla takuu lupauksista, eikä kääntää takkia hallitus tai muiden paikkojen vuoksi. Jos takuuta ei ole, niin mitä äänestäjä voi sitten valinnastaan tietää?

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä