Joona Mielonen

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen, eivätkä kaikki edes ymmärrä hakea heille kuuluvia etuuksia. Selvityksen mukaan Suomen sosiaaliturva on myös liian pieni Euroopan tasolla. Se on samalla tasolla Romanian kanssa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan perustuloa. Mielestäni perustulosta pitäisi ensin järjestää kokeilu, jolloin selvityksestä saataisiin tutkimustuloksia sen hyödyistä. Jokatapauksessa sosiaaliturvajärjestelmäämme pitää yksinkertaistaa ja viedä yhdelle luukulle. Tämä on jo työtä kohti perustuloa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatyösopimuksista on päästävä eroon. Käytännössä minimityöaika olisi myös takuupalkka: lyhyemmistä työsuhteista pitäisi myös maksaa minimityöajan mukaan. Kansalaisaloite ajaa 18h minimiviikkotyöaikaa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ei ihmisiä saada töihin ruoskalla. Ongelmamme on pula työpaikoista, ei se että ihmiset elävät ansiosidonnaisella. Ansiosidonnainen antaa työttömälle mahdollisuuden reagoida työttömyydestä johtuvaan tulotason pienenemiseen. Kouluttautumista ansiosidonnaisella pitäisi helpottaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron myötä Suomen raha -ja talouspolitiikka on siirtynyt epädemokraattisiin käsiin. Niihin ei kansa pysty juurikaan suoraan vaikuttamaan. Se on johtanut tilanteeseen, jossa talouspolitiikka on epäpolitisoitu, vaikka nimenomaan talouden kysymykset ovat avainasemassa kaikessa. Talous antaa raamit kaikelle toiminnalle. Se mitä Suomessa nyt meillä on mahdollisuus tehdä on tiukkaan raamitettu Euroopasta käsin. Euro on kuitenkin tuonut myös jonkinverran vakautta ja edistänyt myös meidän vientiämme.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan alv-veroa pitää keventää rutkasti. Ruoka on törkeän hintaista Suomessa. Toimeentulossa on kysymys siitä, saako ihminen hankittua elämisen perustarvikkeet tuloillaan. Ruoka on välttämättömyys ja ihmisen perusoikeus. Ruoan alv:n alentaminen lisäisi suoraan myös sen kulutusta millä olisi elvyttävä vaikutus.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Valtion taloutta on ensisijaisesti parannettava paikkaamalla verovajetta joka porvarivetoisten hallitusten ansiosta on syntynyt. Se tarkoittaa rikkaimman kymmenyksen verotuksen kiristämistä. Talouden tasapainotus lähtee myös talouskasvun parantamisesta kysyntää parantamalla. Kysyntää parannetaan esim. pieni -ja keskituloisten verotusta, ruoan ja lääkkeiden alv:a keventämällä ja laatimalla mittava julkinen investointiohjelma, jolla parannetaan työllisyyttä. Kuntien talous lähtee nousuun, kun valtio peruu tekemänsä leikkaukset kuntien valtionosuusjärjestelmään. Tämä myös lisää ostovoimaa, kun kunnat voivat alentaa kunnallisveroaan.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei ole varaa leikata nykyisen laajuisista sosiaali-ja terveyspalveluista. Sote-palveluiden heikennykset näkyvät suoraan muissa menoissa. Nyt on otettava tiukka linja ja pistettävä julkinen sote-sektori kuosiin. Yksityisen sektorin ylläpitäminen julkisista varoista on lopetettava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyytemme heikentäisi Euroopan turvallisuustilannetta ja sitä myötä myös heikentäisi meidän turvallisuuttamme. Nato-jäsenyydelle ehdoton ei!

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismiä ei torjuta rajoja sulkemalla, vaan panostamalla vahvaan koulutusta arvostavaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Ääreistyminen ei ole ulkopuolelta tuleva uhka, vaan se on jo länsimaissa yhteiskunnallinen ongelma. Lääkkeet löytyvät paremmasta sosiaalipolitiikasta.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä muutti sotilasdoktriiniaan 2008, jonka mukaan he puolustava kansalaisiaan rajojensa ulkopuolella. Malli oli kopioitu Yhdysvalloilta. Nyt Venäjä on osoittanut, että se on valmis käyttämään voimapolitiikkaa etujensa ajamiseksi. Olemme todistaneet uuden kylmä sodan syttymisen. Suomelle tämä aiheuttaa välillistä uhkaa kiristyneen yleisen turvallisuustilanteen takia. Suoraa uhkaa siitä ei synny, jos kykenemme pitämään hyvät diplomaattiset ja kahdenkeskiset suhteet naapuriimme, emmekä lisää yhteistyötä NATO:n kanssa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisyyden suoja on demokraattisen valtion kansalaisen perusoikeus. Viranomaisilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus valvoa tiettyihin rajoihin asti myös verkossa kansalaisten laitonta toimintaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee tehdä osansa kansainvälisissä ponnisteluissa äärimmäisen epähumaania ISIS-järjestöä vastaan. On kuitenkin riski oman turvallisuutemme kannalta lähettää omia sotilaitamme ja liata kätemme siihen soppaan. Näin saatamme tehdä itsestämme potentiaalisen iskukohteen. Paras apu mielestäni olisi tukea oppositiojoukkoja ja siviilejä kaikin mahdollisin muin keinoin. Sotilaallinen osallistuminen tulisi kuuloon mielestäni vain YK-johtoisessa operaatiossa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kenen etua ajatellaan, kun parantumattomasti sairas ei kärsimyksiensä keskellä saa avustettua kuolemaa? Ei ainakaan sairaan itsensä. Niin kauan kuin henkilö on itse kykeneväinen tahtonsa ilmaisemaan, tulee parantumattomasti sairaalla olla oikeus avustettuun kuolemaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Verovaroja vuotaa jo nyt yksityisten terveysbisnesten voitontavoittelijoiden kautta veroparatiiseihin. Tämä on osasyy rapautuneelle julkiselle terveyspalvelulle. Nyt on vihdoin laitettava kaikki paukut, että perusterveydenhuolto saadaan kuntoon!

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ennaltaehkäisevää perhetyötä lisäämällä vähennetään suoraan esim. korjaavan lastensuojelun kustannuksia. Se vaatii kuitenkin juhlapuheiden sijaan tekoja ja resursseja!

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on että kansalaiset saavat terveyspalvelunsa. Tätä ei kuitenkaan voi laittaa vastakkain kuntien itsehallinnon kanssa. Sote-uudistuksen myötä kuntien päätösvallasta 60 prosenttia siirtyisi suurempiin kokonaisuuksiin, loput kuitenkin jäisivät kuntiin. Näiden kuntien itsehallintoa jäljelle jäävissä asioissa tulee kunnioittaa eikä pakkoliitoksiin tule mennä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Teollisuuden kilpailukyky ei jää suomalaisten korkeista ilmastotavotteista kiinni. Kilpailukykymme perustuu hyvään koulutukseen ja vankkaan yhteiskuntarauhaan, joka on toistaiseksi kohtuullisen pienten tuloerojen ja hyvinvointivaltion ansiota. Ilmastokriisi on akuutti ja tavoitteet on laitettava korkealle.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellusta ruuan terveellisyydestä ei ole selvää tieteellistä ratkaisua. Mielestäni geenimuunneltu ruoka voidaan tuoda markkinoille vasta kun se tieteellisesti todistetaan turvalliseksi. Kyse ei ole siis mielipiteestä, vaan tieteestä.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Maailman pakolaisista vain murto-osa saa turvapaikan virallisesti turvallisesta toisesta valtiosta. Suomen osuus tästä on hävettävän pieni. Varsinkin humanitaarinen maahanmuutto on inhimillinen velvollisuutemme. Suomesta käännytetään jo nyt kidutettuja ja vainottuja ihmisiä takaisin vainottavaksi. Tarvitsemme enemmän laillisia keinoja turvan saamiseksi.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienet ryhmäkoot ovat lapsen oppimisen kannalta parempia. Niitä on säänneltävä normeilla, jotta suomalaisilla lapsilla olisi tasavertaiset oppimisympäristöt.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

NATO-jäsenyys on iso asia, joka muuttuvassa maailman turvallisuustilanteessa kaipaa suoraa mandaattia kansalta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Venäläisten viisumivapaudesta olisi kaakkoissuomalaisille taloudellista hyötyä. Nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa sitä ei kuitenkaan tule edistää.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Olen samaa mieltä, mutta on huolehdittava että korkeakoulun koulutuspaikkoja on tulevaisuudessakin ympäri vaalipiirin aluetta, eikä liiallista keskittymistä tapahdu.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Nyt ei pidä pihistellä kaakon tie -ja raidehankkeiden kanssa. Kaikkia on ajettava ponnekkaasti eteenpäin ja valtion tulisi nyt vihdoin kääntää katseensa pahoinvoivaan kaakkois-Suomeen.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Pk-yritykset hyötyvät suurteollisuuden menestyksestä. Jo valmiiksi alueelle sijoittuneella toimijalla on paremmat mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja kuin täysin uusi toimija. Suurteollisuutta ei kuitenkaan tule mielestäni tukea niinkään rahallisesti vaan muilla palveluilla. Pk- yrityksiin satsaamalla voimme taas monipuolistaa elinkeinojamme ja tämä on mielestäni järkevämpi rahallisen tuen kohde.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Edustuksellisen demokratian ydinkysymys on: kohtaako poliitikon sanat ja teot.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä