Maiju Kytösaho

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistaso on riittämätön ja Suomi joutuu neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Samalle listalle päätyi mm. Armenia, Bulgaria, Moldova, Romania ja Venäjä.

Nykyinen sosiaaliturva on lisäksi liian passivoittava byrokratian vuoksi. Ratkaisu olisi riittävä perustulo, joka auttaisi työttömiä aktivoitumaan ja ottamaan vastaan lyhyitäkin työsuhteita. Perustulo auttaisi myös toimimista sivutoimisena yrittäjänä ja nostaisi kotona tehdyn työn, kuten lasten- ja omaishoidon arvoa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaikenlaisia rajoitteita ja byrokratiaa tulisi karsia Suomessa. Täten myös kauppojen tulisi saada vapaasti miettiä omat aukioloajat.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Porrastettu perustulo vähentäisi sosiaaliturvan byrokratiaa ja helpottaisi lyhyenkin työsuhteen vastaanottamista. Perustulo auttaisi myös toimimista sivutoimisena yrittäjänä ja nostaisi kotona tehdyn työn, kuten lasten- ja omaishoidon arvoa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on mahdollista vain jos valtio hoitaa osan työnantajalle koituvista palkkauskuluista. Työnantajan tulee voida palkata työntekijöitä joustavasti muuttuvien työtilanteiden mukaan. Parannamme työllisyystilannetta helpottamalla pk-yritysten mahdollisuutta työllistää siirtämällä esim. osa palkan sivukuluista valtiolle. Työttömän asemaa helpottaisi porrastettu perustulo, joka helpottaa lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi korvata porrastetulla perustulolla tulevaisuudessa.

Työttömyysasioissa tärkeämpää olisi keskittyä työllisyyden lisäämiseen. Tämä tapahtuu parhaiten auttamalla eri alojen pk-yrityksiä työllistämisessä mm. siirtämällä osa palkan sivukuluista valtiolle. Raskaudesta aiheutuvat kulut kuuluvat niin ikään valtiolle asettamalla täten naisvaltaiset alat nykyistä oikeudenmukaiseempaan asemaan. Eri aloilla on omat tarpeet ja haasteet, joten on ensiarvoisen tärkeää kuunnella eri alojen yrittäjiä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron ulkopuolella Suomi pystyy reagoimaan joustavammin vaihtuviin taloustilanteisiin.

Islanti toimi rohkeasti omassa pankkikriisissään vuonna 2008 ja antoi pankkien kaatua elvyttämisen sijaan. Sukelluksen jälkeen Islanti nousi pian jaloillee. Tämä oli osin mahdollista sen vuoksi ettei Islanti ollut euromaa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan hinta on jo nykyisellään sietämättömän korkea monelle perheelle. Suomessa ei ole tarvetta kiristää verotusta tai tehdä epäinhimillisyyttä lisääviä leikkauksia. Meidän tarvitsee ainoastaan kohdentaa katseet rohkeasti oikeaan paikkaan eli medikalisaatioon. Suuria säästöjä syntyy keskittymällä kokonaisvaltaiseen terveydenhoitoon nykyisen oireiden lääkitsemisen sijaan. Länsimaisen lääketieteen rinnalle tarvitaan vaihtoehto- ja täydentäviä hoitomuotoja sekä ravitsemuksen ja suojaravinteiden huomioimista. Esimerkiksi vaihtoehtohoidoista homeopatia on tutkitusti kustannustehokkaampi kuin länsimainen lääketiede. Lukuisat ihmiset ovat hoitaneet itsensä terveiksi ja lääkkeettömiksi kroonisista sairauksista ruokavalion avulla lääkäreiden epäilyistä huolimatta. Elintarviketeollisuudesta riippumattomien tahojen tulisi tarkistaa ravitsemussuosituksemme. Tunnen useita ihmisiä, jotka ovat hoitaneet esim. reuman tai nivelrikon oireettomaksi ja päässeet eroon lääkkeistä mm. gluteenittomalla ruokavaliolla. Pelkästään reumalääkkeitä myytiin yli 100 milj. eurolla Suomessa vuonna 2014.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Meidän tarvitsee leikkauksia miettiessä kohdentaa katseet rohkeasti oikeaan paikkaan.
Viime lokakuussa iltalehti uutisoi näin: ”Lääkkeiden määrääminen pitkälti lääkeyhtiöiden mainonnan perusteella ei ole pelkästään eettisesti arveluttavaa, vaan siitä koituu valtiolle ja kuluttajilla vuositasolla vähintään kymmenien miljoonien eurojen ylimääräiset kulut.” Esimerkkinä uutisessa oli kaksi masennuslääkettä. Fimean vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan ero näiden kahden lääkeaineen terveysvaikutuksissa on hyvin vähäinen. Merkittävin ero on niiden hinnassa, esimerkiksi vuonna 2010 toinen maksoi seitsemän kertaa enemmän kuin toinen lääke. Jos lääkärit olisivat määränneet pelkästään edullisempaa lääkettä, olisi vuositason säästö yhteiskunnalle ollut 15 miljoonaa euroa. Masennuslääkkeitä söi viime vuonna 428 000 suomalaista, selviää Kelan tilastoista. Niiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti 1980-luvulta lähtien. Samaa vauhtia ovat kasvaneet myös masennusperäiset työkyvyttömyyseläkkeet. Vuosittain noin 4 500 suomalaista jää sairaseläkkeelle masennusdiagnoosilla.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa olisi järkevintä leikata lapsilisä erittäin hyvätuloisilta perheiltä ja tasata tälläkin tavoin huolestuttavaa tuloerojen kasvua. Tulevaisuudessa lapsilisä voitaisiin korvata perustulon päälle tulevalla lapsikorotuksella.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomen laaja sosiaaliturva on vanhentunut käsitys. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistaso on riittämätön ja Suomi joutuu neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle. Samalle listalle päätyi mm. Armenia, Bulgaria, Moldova, Romania ja Venäjä.
Suomen täytyy parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita ja tämä on mahdollista kunhan saamme talouden kuntoon kohdistamalla huomion oikeisiin säästökohteisiin kuten medikalisaatioon.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ei pidä liittyä mihinkään sotilaalliseen liittoutumaan. Suomen on hyvä jatkaa liittoutumattomana ja keskittyä luomaan hyvät ja diplomaattiset suhteet muihin maihin, varsinkin naapurivaltioihin.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Viimeaikaiset säästötomenpiteet ovat vähentäneet poliisien kenttäorganisaatiota. Riittävä poliisien määrä koko maahan tulee turvata.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

En yhdistäisi maahanmuuttoa ja terrorismia toisiinsa.

Maahanmuuttopolitiikassa pitäisi keskittyä siihen, että otamme vastaan aidosti apua tarvitsevia. Lisäksi turvapaikanhakijoille pitäisi olla toimiva kotouttamissuunnitelma, jolla varmistamme heidän riittävät kielelliset ja kulttuuriset taidot. Tällöin heillä on mahdollisuus integroitua osaksi yhteiskuntaa mm. työllistymällä. Sosiaalietuudet maahanmuuttajilla ja kantaväestöllä tulee olla yhdenvertaiset.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä ei ole Suomelle uhka paitsi siinä tapauksessa, että Suomi liittyy Natoon. Maailmanpoliittisen tilanteen taustoja on tavallisen ihmisen vaikea tietää. On hyvä muistaa, että myös länsi uutisoi asioita omista tarkoitusperistään.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

On löydettävä tasapaino riittävän yksityisyyden suoja ja turvallisuuden välille.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ei tule osallistua mihinkään sotilaallisiin operaatioihin vaan sen tulee pysyä puolueettomana. Suomen tulee keskittyä toimimaan rauhan edistajänä mm. tarjoamalla neutraali maaperä rauhanneuvotteluille ja tarjoamalla diplomaattista neuvotteluapua.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Yksilölle kuuluu oikeus päättää omasta elämästään silloin kun hän kokee kärsimyksen liian suureksi tai hänellä ei ole enää mahdollisuutta inhimilliseen elämään.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Laajalla julkisella sektorilla varmistamme riittävät ja tasavertaiset terveys- ja sosiaalipalvelut kaikille. Yksityisillä palveluntarjoajilla voimme täydentää julkisia palveluita, mutta pääpaino tulee olla julkisella puolella.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ennaltaehkäisevään perhetyöhön panostaminen nykyistä enemmän toisi paljon apua lapsiperheiden ongelmiin. Avun tarve vaihtelee perheittäin ja joskus tarve on vain kodinhoidollisesta avusta jolla voitaisiin ehkäistä pitkällä kehittyviä ongelmia äidin voimavaroja säästämällä. Tämä toisi myös säästöjä, sillä on aina edullisempaa panostaa ennaltaehkäisyyn kuin maksaa korjaavalle tasolle, inhimillisyydestä puhumattakaan.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on perusteltua vain jos vanhuksella tai omaisella on esimerkiksi huomattavan suurta omaisuutta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Nämä kaksi asiaa eivät tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Nykyinen sote-uudistus ei lupauksista huolimatta välttämättä takaa laadukkaita terveyspalveluita, mutta vie kyllä kunnilta oikeutta päättää omista terveydenhuoltopalveluistaan. Päätäntävallan vieminen kauas paikalliselta tasolta on aina huolestuttavaa. Sote-uudistuksen sijaan koko terveydenhuolto pitäisi uudistaa täysin ja samalla saataisiin valtavat säästöt yhteiskunnalle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Näitäkään asioita ei tarvitse asettaa vastakkain vaan pystymme tulevaisuudessa tuottamaan vastuullisesti ympäristö, eläimet ja ihmiset huomioiden.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Gmo:n käyttö esim. Yhdysvalloissa on jo osoittautunut vahingolliseksi ympäristölle sekä ihmisten terveydelle. Suuri osa geenimuuntelusta saatavaa tietoa on geenimuuntelua tekevien yrityksien tuottamaa. Vertaisarvioituja, aidosti riippumattomia tutkimuksia on tehty koko maailmassa hyvin vähän. On erittäin huolestuttavaa, että myös EU:n ruokaturvallisuudesta vastaava virasto EFSA on todennut gmo:n turvalliseksi hyvin vähäisen näytön perusteella.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttopolitiikassa on tärkeää, että otamme vastaan aidosti apua tarvitsevia. Lisäksi turvapaikanhakijoille pitäisi olla toimiva kotouttamissuunnitelma, jolla varmistamme heidän riittävät kielelliset ja kulttuuriset taidot. Tällöin heillä on mahdollisuus integroitua osaksi yhteiskuntaa mm. työllistymällä

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Tämä voisi olla yksi hyvä tapa taata parempi opiskelurauha luokkiin. Lapsille kuuluu inhimilliset olot kouluissa ja ylisuuret luokkakoot eivät suinkaan tue tätä. Sopivan kokoisessa ryhmässä opettajan on myös helpompi huomioida oppilaiden erityistarpeita sekä eriyttää oppilaita heidän taitojensa ja kiinnostuksensa mukaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suoraa demokratiaa ja sähköisiä äänestysmahdollisuuksia täytyy lisätä.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen pitää keskittyä paikallisiin ja uusiutuviin energiaratkaisuihin sekä panostaa uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kartoittamiseen. Suomesta löytyy kyllä tietotaitoa kunhan yhteiskunta panostaa tämän alan kehittämiseen mm. opiskelun kautta. Innovatiivinen, ekologinen teknologia on varmasti yksi tulevaisuuden vientiartikkelimme.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroa tulee alentaa vain alemmilta tuloluokilta, joka johtaa tuloerojen supistumiseen ja lisää täten talouskasvua. Myös muita toimia tarvitaan tuloerojen supistamiseksi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Olemme kaikki yhdenvertaisia. Ketään ei tule syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, seksuaalisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, henkisten arvojen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perheessä tärkeintä on keskenäinen rakkaus ja kunnioitus. Tästä lähtökohdasta on lasten hyvä kasvaa eikä vanhempien seksuaalisella suuntautuneisuudella on merkitystä.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholista aiheutuvat ongelmat eivät ratkea rajoitteilla. Ihmiset voivat ottaa vastuun omasta elämästään vasta kun heille annetaan siihen mahdollisuus. On aika siirtyä holhousyhteiskunnasta kohti yksilön vapautta ja vastuuta.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Opiskelussa pitäisi noudattaa enemmän joustoa ja jokaisen tulisi voida valita vapaammin aineiden välillä oman suuntautuneisuuden mukaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Venäläismatkailu kasvaisi todennäköisesti viisumivapauden myötä ja erityisesti kaupan ja matkailualan työpaikat lisääntyisivät tämän myötä. Haittapuolena olisi mahdollisesti lisääntyvä rikollisuus ja liikennerikkomukset.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Luontoa ja eläimiä tulee kunnioittaa nykyistä enemmän. Ihmisten tulee elää tasapainossa luonnon kanssa.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Kaksoisraiteen rakentaminen tukisi Kaakkois-Suomen elinvoimaisuutta ja sille on myös tarvetta jos Venäjän viisumivapaus toteutetaan. Teiden riittävästä kunnosta tulee kuitenkin myös huolehtia.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion pitäisi toimia täten koko maassa. Uusia työpaikkoja on syntynyt viime vuosina pk-yrityksiin eikä suurteollisuuteen, joten pk-yrityksiin pitää panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Yrityksen perustaminen ja työntekijän palkkaaminen pitää olla helpompaa rahallisten rasitteiden ja byrokratian osalta. Osa palkan sivukuluista kuuluisi aina valtiolle kuten raskausajan kustannukset.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä ja lupaukset pitää olla sen vuoksi realistisia.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä