Lauri Kosonen

Vaalikone 2015 Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen sosiaaliturva on ongelmallinen muun muassa siksi että sen varassa on helppo elää jos on terve ja työkykyinen. Puolestaan taas ne ihmiset joille se olisi välttämätöntä, eivät sitä itse välttämättä pysty edes hakemaan. Uudistamalla sosiaaliturvan perustulon suuntaan pystyisimme ratkaisemaan monta ongelmaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan suurempia vapauksia kauppojen aukioloaikoihin, kunhan samalla pidetään huolta myös työntekijöiden oikeuksista olla vapaalla haluaminaan vuorokaudenaikoina.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulolla voitaisiin ratkaista monta nykyisen sosiaaliturvan ongelmaa ja tasoittaa tuloeroja pieni- ja keskituloisten hyväksi. Tästä hyötyisivät myös yrittäjät joille saataisiin turvaverkko, kuin myös opiskelijat jotka voisivat keskittyä opintopisteiden ja tulojen kyttäämisen sijasta olennaiseen, opiskeluun ja työntekoon, miten parhaalta tuntuu. Vihreiden perustulomallilla tämä olisi kaikki vieläpä kustannusneutraalia.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

En lähtisi kieltämään nollatuntisopimuksia, koska se on joillekin työntekijöille, esimerkiksi opiskelijoille tai meille kansanedustajaehdokkaille ainoa järkevä tapa solmia työsuhteet. Sen sijaan tulisi keskittyä työntekijän muiden oikeuksien turvaamiseen jotta esimerkiksi nollatuntisopimuksesta irtisanoutuminen ei johtaisi karenssiin.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Jos ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituutta lähdetään lyhentämään, tulisi sen samalla tulla koskettamaan kaikkia työttömiä, kuuluivat he työkassaan tai eivät. Nykyisillä työmarkkinoilla tämä tekisi tilanteesta reilumman kaikkia kohtaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisellään euro ei toimi täydellisesti, mutta olen sitä mieltä että Suomelle on yhteysvaluuttaan kuulumisesta enemmän hyötyä kuin haittaa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan arvonlisävero on Suomessa yksi Euroopan korkeimpia tällä hetkellä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Sen sijaan että leikkaisimme itsemme henkihieveriin, meidän tulisi alkaa vihdoin elvyttämään. Lainaraha ei ole ollut useaan kymmeneen vuoteen yhtä edullista kuin nyt, jolloin sen ottamista ei tulisi pelätä ja käyttää sitä sijoittamalla investointeihin jotka luovat kysyntää ja työpaikkoja.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiin keväällä tehdyt leikkaukset tulee perua, mutta niitä ei tule laittaa verolle.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Monet sosiaalietuuksista tukevat ja ylläpitävät ihmisten hyvinvointia, ja hyvinvoina ihminen on työkykyinen ihminen. Leikkaamalla sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaamme omaa jalkaa ja siirrämme kuluja vain tulevien sukupolvien maksettavaksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Voi olla että NATO-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, mutta jäsenyyskysymys tulisi ratkaista kansanäänestyksellä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka suomalaiset ovatkin todella rehellinen kansa, niin poliisien vähyyden voi nähdä jo siinä kuinka paljon enemmän nykyisin on vartioita kuin ennen.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajat eivät ole turvallisuusuhka Suomelle. Suurempi uhka Suomelle on suomalaiset äärioikeistolaiset liikkeet joiden jäsenet ovat viime vuosina tehneet useita terrori-iskuja muun muassa seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän tämänhetkinen uhka ei ole ainoastaan sotilaallinen, vaan se käy tälläkin hetkellä aktiivista informaatiosotaa muun muassa Suomessa, pyrkien kyseenalaistamaan ns. valtamedioiden luotettavuutta omilla ristiriitaisilla viesteillään.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkkovalvonnalla ei pystytä takaamaan valtion turvallisuutta siinä määrin että siitä saatavat hyödyt olisivat perusteltavissa. Jo nykyisellään poliisit rikkovat meidän yksityisyydensuojaa laittomilla rekistereillään ja selaamalla yksittäisten ihmisten tietoja rekistereistään ilman että se liittyy heidän työhönsä millään lailla.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

ISIS on uhka joka on pysäytettävä. Suomen rooli tässä voi olla paikallisten joukkojen kouluttaminen, mutta se tulee hoitaa tavalla joka ei vaaranna suomalaisten läsnäoloa Irakissa. Samanaikaisesti Suomen tulee myös edistää rauhanomaisia ratkaisuja joilla alueella vallitseva sekasorto saadaan hallintaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Jos ihmisille kuuluu oikeus arvokkaaseen elämään, tulee ihmiselle kuulua myös oikeus arvokkaaseen ja omaehtoiseen kuolemaan näin halutessaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka yksityinen sektori olisi tarjoamassa palveluitaan terveys- ja sosiaalialalla, tulisi pitää huolta siitä että kaikki kansalaiset ovat samanarvoisessa asemassa ja oikeutettuja yhtä laadukkaisiin palveluihin asemastaan tai tulostasostaan riippumatta.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Mutta jos haluamme viranomaisten puuttuvan jo nykyistä herkemmin lapsiperheiden ongelmiin, tulee se vaatimaan enemmän työntekijöitä ja muita resursseja.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Omaisten vastuun lisääminen hoitokustannuksiin tulisi eriarvoistamaan. Valtion tulee tarjota inhimilliset peruspalvelut jokaiselle vanhukselle tulotasoon katsomatta, mutta ketään ei myöskään tule kieltää käyttämästä omia rahojaan parempaan palveluun.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni kuntienkin itsehallintoa tärkeämpää on taata jokaiselle kansalaiselle tasapuolinen mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Ideaalitapauksessa tämä ei vähennä kuntien itsehallintoa, mutta jos nämä kaksi ovat vastakkain, menee kansalaisen oikeus terveydenhuoltoon edelle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Tässä on kaksi asiaa joiden vastakkainasettelussa ei ole mitään järkeä. Meillä on suuria yrityksiä toivomassa että tulisi selkeää viestiä ilmastonmuutoksen torjumiseen jotta he voisivat keskittää osaamistaan sille sektorille, mutta jotka eivät sitä juuri nyt tee koska valtion harjoittama politiikka ei ole johdonmukaista.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tiedeyhteisöt tuhansine (riippumattomine) tutkimuksineen ovat tästä asiasta hyvin yksimielisiä, täsmäjalostettu ruoka on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristölle.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Perustarpeita vailla olevia ihmisiä ei voi kohdella kuin karjaa, vaan heillekin on tarjottava ihmisarvolle kuuluvaa apua.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomi tulee pysymään asuttuna, mutta asuminen tulee keskittymään ympäri Suomea erilaisiin asumiskeskuksiin. Jokaista pientä torppaa keskellä metsää ei pidä tukea vain periaatteen takia koska pidemmän päälle se tulee olemaan todella kallista, ja nekin rahat ovat poissa muualta.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pelkästään opetusryhmien pieni koko ei takaa sitä että opetuksen laatu paranisi. Suuremmatkin ryhmät voivat oppia tehokkaasti oikeilla opetusmenetelmillä ja lisähenkilöstöllä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Olen tässä samaa mieltä presidentti Sauli Niinistön kanssa, mahdollisesta jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Uutta ydinvoimaa ei tule rakentaa taloudellisista syistä. Markkinaehtoisesti jopa tukematon tuulivoima on tällä hetkellä edullisempaa kuin ydinvoiman lisärakentaminen, vaikka ei edes laskisi kaikkia valtion ydinvoimalle tarjoamia piilotukia mukaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Talouden elvyttämiseksi tulisi ottaa käyttöön perustulo joka lisäisi etenkin heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien ostovoimaa. Ollakseen kustannusneutraali tämä tulee tarkoittamaan korkeampaa tuloverotusta, mutta perustulon kanssa tämä tarkoittaisi lähes kaikille käytännössä sitä että käteen jäävät tulot kasvaisivat.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lapsia ei tule laittaa eriarvoiseen asemaan vanhempien seksuaalisen suuntautumisen johdosta. Hyvät vanhemmat ovat hyviä vanhempia, eikä vanhempien sukupuolilla tai seksuaalisella suuntautumisella ole asian kanssa mitään merkitystä. Jokainen lapsi ansaitsee parhaan mahdollisen perheen ja samat juridiset oikeudet suhteessa vanhempiinsa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Samalla tulisi helpottaa myös pienpanimoiden omaa ulosmyyntiä.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Olin itse huono ruotsissa yläasteella ja lukiossa ja silloin olisin ollut ehdottomasti pakollista opiskelua vastaan, mutta nyt aikuisiällä olen huomannut miten paljon välttävästäkin ruotsista on ollut minulle hyötyä ja iloa. Silti en osaa tähän sanoa juuta enkä jaata, kummallekin vaihtoehdolle on niin hyviä kuin huonojakin perusteluja. Äänestystilanteessa äänestäisin Kyllä, jos varmistetaan että kieltenopiskelu ei vapaaehtoisuuden myötä vähene, ja että vähemmistökielten puhujien oikeudet otetaan riittävästi huomioon.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Venäläisten viisumivapaudesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän viisumivapaus lisäisi rikollisuutta rajan yli.

2. Kaakkois-Suomeen riittää yksi vahva ammattikorkeakoulu ja yksi vahva yliopisto.

Ehdokkaan kommentti

Pelkona yhdessä ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa olisi entistä suurempi keskittäminen vain yhdelle paikkakunnalle.

3. Norppaa suojellaan jo liikaa.

Ehdokkaan kommentti

Saimaannorppa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi jonka selviytyminen on kiinni siitä suojelemmeko me sit ävai emme. Niin kauan kuin lajin olemassaolo on uhattuna, ei norppaa voi suojella liikaa.

4. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäeltä Imatralle ajaa Kaakkois-Suomen tiehankkeiden edelle.

Ehdokkaan kommentti

Kaksoisraidehanke mahdollistaisi tavara- ja ihmisliikenteen lisäämisen raiteilla.

5. Valtion pitäisi tukea rahallisesti enemmän Kaakkois-Suomessa pk-yrityksiä kuin suurteollisuutta.

Ehdokkaan kommentti

Tukea tulisi ensisijaisesti kohdentaa sinne missä sillä on paras työllistävä vaikutus ja pienimmät riskit. Kuten munien säilömisessä, myöskään tukea ei tulisi laittaa samaan koriin.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti ihmisen tulisi seistä sanojensa takana. Haastavaksi tämän tekee se että elämme muuttuvassa maailmassa, ja se mikä on ollut järkevää ennen, ei saata enää päteä tulevaisuudessa. On siis ymmärrettävää, ja jopa järkevää, että suhtautuminen esimerkiksi leikkaus- tai elvytyspolitiikkaan muuttuu kokemuksen karttuessa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä