Elina Sillanpää

Vaalikone 2015 Keski-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Uskon, että suurin osa ihmisistä haluaisi tehdä työtä. Yksin asuvan perustoimeentulotuki on 485,50 euroa kuukaudessa. En usko, että se kannustaa ketään laiskuuteen. Sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole helppoa myöskään siksi, että sosiaaliturvajärjestelmämme on erittäin monimutkainen ja erilaisia toimeentuloa turvaavia etuja on kymmenittäin. Jokaiseen on omat säädöksensä ja hakuprosessinsa, jotka usein ovat niin monimutkaisia etteivät asiantuntijatkaan ota niistä selvää. Suomen pitäisi ottaa käyttöön jokaiselle aikuiselle maksettava perustulo, jolla korvattaisiin nykyiset sosiaalietuudet ja tehtäisiin kaikesta työnteosta ja yrittämisestä kannattavaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen lisää ilta- ja yötyötä ja heijastuu myös perheiden hyvinvointiin. Kaupan alalla työskentelevien vanhempien lapset tarvitsevat hoitoa myös myöhään illalla, viikonloppuisin ja öisin. Vuorotyö on terveyden kannalta vaativampaa kuin päivätyö. Vapaat aukiolot ovat erityisen ongelmallisia pienille kaupoille ja yrityksille, joiden omistajat tekevät usein muutenkin pitkää työpäivää. En kannata nykyisten aukioloaikojen laajentamista.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on kymmeniä perustoimeentuloa turvaavia etuuksia ja se on byrokraattinen, kankea eikä kannusta työntekoon, opiskeluun tai pienten työpätkien vastaanottamiseen. Järjestelmän uudistaminen nykypäivän työelämän vaatimuksia vastaavaksi ei onnistu ilman radikaalia muutosta. Vihreät kannattavat perustulon käyttöönottoa ensin alueellisena kokeiluna ja sitten koko maassa. Perustulokirjoitukseni: http://www.elinasillanpaa.fi/?p=1133

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

On epäreilua, jos työsuhteen säännöt koskevat vain toista osapuolta eli työntekijää. Työntekijä voi pahimmillaan jäädä sekä ilman toimeentuloa että ilman työttömyysturvaa ja sairausajan palkkaa. Työsopimuksilla, joissa minimituntimäärä ei ole määritetty työskentelee noin 4% työvoimasta eli 84 000 suomalaista. Tyypillinen tällaisella ns. nollatuntisopimuksella työskentelijä on nuori nainen. Joillekin työntekijöille tällainen työsopimus sopii esim. opiskelujen aikana, mutta monen on vaikea suunnitella elämäänsä vaihtelevien työtulojen mukaan. Epäsäännöllisen työn tekijöiden asemaa on parannettava ja on harkittava minimituntimäärän määrittelemistä lailla. Ennen päätöksentekoa on varmistettava, että ei tehdä mahdottomaksi työvoiman palkkaamista tilapäisiin töihin.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen turva tuo perusturvallisuutta elämään enkä usko että sen keston lyhentäminen millään tavoin edistäisi työllistymistä. Kaikki työssäkäyvät osallistuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, mutta turvan saavat vain liittoihin kuuluvat ihmiset. Ansiosidonnainen turva tulisi taata kaikille työntekijöille. Työnteon on oltava aina taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyyden.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron avulla voidaan tukea Euroopan sisäistä vakautta, työllisyyttä ja kasvua paremmin kuin itsenäisillä valuutoilla. Suomalaisille euron hyödyt näkyvät käytännön elämässä matalana korkotasona sekä rahanvaihtokustannusten häviämisenä ja matkustamisen sekä verkko-ostamisen helppoutena.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on jo nyt Suomessa kallista moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Ruoan verotuksen kiristäminen heikentäisi pienituloisten ja lapsiperheiden toimeentuloa. Tuottajien ruoasta saatavaa korvausta tulisi lisätä. Tuottajan osuus ruokakorista on noin 30% ja osuus pienenee jatkuvasti. Syynä on osittain jalostusasteen nousu, mutta myös kaupan katteiden kasvu. Valtiot kaikkialla tukevat maataloutta, jotta ruuan hinta pysyisi kohtuullisena ja riittävä omavaraisuus ja huoltovarmuus voidaan säilyttää. Ruoan verotusta ei tule kiristää, mutta kaupan keskittyneisyyttä pitäisi purkaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Pitkällä tähtäimellä emme voi elää velaksi lastemme kustannuksella. Lyhyellä aikavälillä taantumassa ja lamassa ei kannata tehdä mittavia leikkauksia, koska ne vaarantavat talouskasvun ja työllisyyden ja siten hidastavat toipumista laskusuhdanteesta. Julkinen talous on tasapainotettava rakenteellisilla ratkaisuilla: tekemällä työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, helpottamalla yrittäjäksi ryhtymistä, lisäämällä työllisyysastetta työuria pidentämällä, helpottamalla työhön paluuta työttömyyden ja perhevapaiden jälkeen, nostamalla eläkeikää eliniän noustessa ja tukemalla työssä jaksamista. Mahdolliset menoleikkaukset tulisi kohdistaa ympäristölle haitallisiin tukiin.

Koulutuksesta ja terveyspalveluista ei voi säästää vaarantamatta tulevaisuuden hyvinvointia. Kansainvälisessä kilpailussa Suomen menestystekijä on osaava työvoima, siksi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on suunnattava resursseja nykyistä enemmän.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisä on ns. universaali etuus, joka on tarkoitettu tulojen tasaamisen lapsiperheiden ja lapsettomien välillä kaikissa tuloluokissa. On hyvä, että lapset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. Pienituloisia lapsiperheitä voidaan tukea muilla tulonsiirroilla, esimerkiksi verotuksen lapsivähennyksellä.
Edellisellä vaalikaudella tehdyt lapsilisäleikkaukset pitäisi perua ja lapsilisän määrä sitoa elinkustannusten kasvuun. Lasten hyvinvointi turvataan huolehtimalla perheiden riittävästä toimeentulosta.
Kirjoitukseni lapsilisistä vuonna 2011: http://www.elinasillanpaa.fi/?p=439

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei ole varaa nykyisen kaltaisella järjestelmällä toteutettaviin peruspalveluihin. Järjestelmä ei ole hallinnoltaan ja rahoitukseltaan optimaalisesti toimiva ja se on uudistettava, jotta voimme turvata terveydenhuollon kaikille suomalaisille. Olennaista on rahoituksen monikanavaisuuden purkaminen, jotta eri toimijat eivät enää voi siirtää kustannuksia toisilleen ja pitkittää asiakkaan hoitoon pääsyä. Terveydenhoitojärjestelmä on uudistettava siten, että painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn, tehokkaaseen hoitoon ja kuntoutuksen. Palvelut on suunniteltava toimiviksi hoitoketjuiksi.
Kirjoitukseni hoitoketjuista: http://www.elinasillanpaa.fi/?p=1158

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen turvallisuuspoliittinen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on vahva. En näe NATO-jäsenyyden tuovan meille lisähyötyä nykyisessä tilanteessa. Sen sijaan puolustusmenojen hillitsemiseksi kannatan yhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa mm. merivalvonnassa ja hankinnoissa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuutta edistetään parhaiten vähentämällä eriarvoisuutta ja ennaltaehkäisemällä ja hoitamalla sosiaalisia ongelmia sekä mielenterveysongelmia. Poliisin resurssit on pidettävä nykyisellä tasolla. Haja-asutusalueiden poliisipalvelut on turvattava riittävillä liikkuvilla palveluilla.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuton rajoittaminen ei edistä terrorismin torjuntaa Suomessa. Suurin osa ulkomaalaisista muuttaa Suomeen opiskelemaan, töihin tai perhesyiden vuoksi ja edistää hyvinvointiyhteiskuntamme säilymistä maksamalla veroja Suomeen.
Yksittäiset Suomessa asuvat henkilöt (sekä ulkomaalaistaustaiset että kantasuomalaiset) osallistuvat terrorismin rahoittamiseen ja tukemiseen ulkomailla. Terrorismin torjunnassa tiedustelutoiminnalla sekä koti- ja ulkomaisten viranomaisten välisellä yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden laittoman toiminnan tunnistaminen ja ennaltaehkäisy edellyttävät viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä. Terrorismia torjutaan parhaiten estämällä syrjäytymistä, edistämällä kulttuurien välistä vuoropuhelua ja puuttumalla tekijöihin, jotka edesauttavat radikalisoitumista.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä uhkaa käytöksellään Euroopan vakautta. Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa tällä hetkellä. Suomen on pysyttävä Euroopan yhteisessä rintamassa ja tuomittava Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Venäjän toimien taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle suuret viennin ja matkailun vuoksi. Yhteisten pakotteiden aiheuttamia ongelmia suomalaisille yrityksille pitää yrittää korvata EU:n kautta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkkovalvonta pitäisi kohdistaa ensi sijassa epäilyksen alaisina oleviin henkilöihin. Rutiininomaisten käytäntöjen luominen yksityishenkilöiden verkkotoiminnan seuraamiseen ei ole suotavaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

ISIS-joukkojen sotatoimia ei voida hyväksyä. Siviiliväestöä on suojeltava. IRAKin hallituksen joukkojen kouluttamiseen on jo varauduttu osana kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisissä sotilasoperaatioissa Suomen on keskityttävä avustustöihin sekä aseettomiin kriisinhallintatehtäviin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Aikuisen ihmisen vapaa tahto koskee myös kuolemaa. Passiivinen eutanasia on jo nyt sallittu eli henkilö voi kieltäytyä elämää pitkittävästä tai ylläpitävästä hoidosta, jos toivoa parantumisesta ei ole. Kuolinapu voitaisiin sallia esimerkiksi tilanteissa, jossa parantumattomasti sairaan henkilön oireita ei pystytä helpottamaan ja henkilö itse toivoo kuolemaa. Ensisijaista on kuitenkin varmistaa laadukas ja ihmisarvoinen saattohoito kaikille suomalaisille.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkinen terveydenhuolto on tasa-arvoinen ja kustannustehokas tapa tuottaa terveyspalvelut. Meillä ei ole varaa päästää julkista terveydenhuoltoa rapautumaan, kuten nyt on käymässä. Hyvätuloiset ja työssäkäyvät ovat siirtyneet yksityiselle puolelle hoitoon ja julkiselle puolelle ovat jääneet vaikeammin hoidettavat, monisairaat ja iäkkäät ihmiset. Potilasaineksen valikoituminen ja palvelutuotannon uudistusten lykkääminen ovat johtaneet vääränlaiseen säästämiseen ja edelleen työvoimapulaan julkisessa terveydenhuollossa.
Julkisia terveyspalveluita on uudistettava satsaamalla erityisesti sairauksien ja toiminnanvajauksien ennaltaehkäisyyn sekä toimivien palveluketjujen kehittämiseen ja kuntoutukseen.
Julkinen sektori eli kunnat ja valtio vastaavat palveluiden järjestämisestä, mutta palveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä toimijoilta ja kolmannelta sektorilta. Rakenteita uudistettaessa tulee varmistaa, että myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään palveluiden tuottajina.
Yksityisten palveluiden käyttö osana julkista terveydenhuoltoa ei saa edellyttää omavastuuosuutta, jotta kaikilla on yhtäläinen oikeus hoitoon.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Meidän pitäisi tarjota perheiden omista tarpeista lähtevää tukea ja estää ongelmien kärjistyminen sellaiseksi, että tarvitaan viranomaisten väliintuloa. Apua, varsinkaan konkreettista kotiapua, ei ole nykyisin saatavilla. Edellisen laman aikana leikattuja lapsiperheiden kotipalveluja ei ole vieläkään palautettu kuntiin.Koulujen oppilashuollon resurssit ovat monissa kunnissa riittämättömät ja opetuksen resursseista on säästetty. Lasten ja nuorten harrastuspalvelut ja vapaaehtoistoimijoiden tukeminen ovat myös tärkeitä lasten hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Lapsiperheiden riittävästä toimeentulosta on pidettävä huolta. Toimeentulovaikeudet kasautuvat erityisesti pienten lasten perheisiin ja monilapsisiin perheisiin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Jokaiselle suomalaiselle tulee turvata hänen tarvitsemansa hoito ja hoiva verovaroin. Hoidosta peritään maksukyvyn mukainen korvaus. Omaisille ei tule asettaa maksuvelvoitteita vanhempiensa tai isovanhempiensa hoidosta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien hallinto on olemassa siksi, että kuntalaisten tarvitsemia palveluita voidaan järjestää. Hallinnolla ei ole mitään itseisarvoa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää lastemme tulevaisuuden takia. On selvää, että maapallon kantokyky ei riitä kestämään nykyisenkaltaista kulutusta. Mitä nopeammin ymmärrämme tämän, sitä paremmat edellytykset hyvään elämään jäävät tuleville sukupolville.
Ilmastonmuutoksen torjumisen vakavasti ottavat maat saavat myös kilpailuetua kehittäessään ajoissa uutta teknologiaa, jolle tulee kehittymään isot markkinat. Suomi on jäänyt jälkeen uusiutuvaan energiantuotantoon perustuvien innovaatioiden ja yritystoiminnan kehittämisessä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltujen elintarvikkeiden turvallisuudesta ihmiselle ei ole yksimielisyyttä. Monissa gm-tuotteissa on esimerkiksi suuria määriä haitta-aineita, koska ne on jalostettu kestämään suuria rikkaruoho- tai tuhoeläinten torjunta-ainemääriä.

Geenimuunteluun sisältyy monia eettisiä ongelmia. Jos gmo-kasvit pääsevät leviämään hallitsemattomasti ympäristöön, on vaarana risteytyminen ja siten uhka luonnon monimuotoisuudelle. Siementen patentit ovat monesti suuryritysten omistuksessa. Kehitysmaissa myydään gmo-siemenet, lannoitteet ja torjunta-aineet köyhille viljelijöille velaksi, jolloin tuottajan riippuvuus ja riskit kasvavat. Samalla paikallisten, kestävien alkuperäiskantojen viljely loppuu. Varovaisuusperiaatteen nimissä suhtaudun kielteisesti GMO-tuotteisiin. Ihmisellä pitää olla oikeus kieltäytyä geenimuunnelluista tuotteista halutessaan ja siksi tieto geenimuuntelusta on merkittävä pakkauksiin.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Inhimillisyyden nimissä meidän on osallistuttava hätää kärsivien auttamiseen.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Maaseudun tyhjeneminen on seurausta yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta, joka johtuu metsä- ja maatalouden koneellistumisesta, tilakokojen kasvusta ja siirtymisestä vähemmän työvoimaa vaativiin viljelymenetelmiin. Rakennemuutosta on mahdotonta täysin estää. Pidän tärkeänä, että Suomessa on mahdollista elää ja yrittää myös maaseudulla ja arvostan suomalaista ruoantuotantoa. Kansallinen ruoantuotanto on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Kiinnostus lähiruokaan ja ruokaosuuskuntiin lähentää ruuan tuottajia ja kuluttajia. Samalla pienemmätkin tilat voivat menestyä suoramarkkinoinnin avulla. Toisaalta biotalous luo uusia yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Maaseudun uusi yritystoiminta edellyttää kuitenkin esim. hyviä tietoliikenneyhteyksiä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Oppilasmääriin pitää saada pysyvä ratkaisu, nykyään luokkakokojen pienentämiseen ohjataan joka vuosi erillistä lisärahoitusta, jonka myöntämiskriteerit vaikeuttavat opetuksen pitkäjänteistä suunnittelua. Pieni luokkakoko ei automaattisesti tarkoita parempaa opetusta, mutta pienet ryhmät mahdollistavat laadukkaan ja yksilöllisen opetuksen. Uudet menetelmät kuten samanaikaisopetus sopivat hieman suuremmallekin ryhmäkoolle. Perusopetuksen laadusta on pidettävä kiinni ja erityisopetuksen resursseja on lisättävä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on vihreiden kanta. NATOon liittyminen on niin iso kysymys, että kansanäänestys on perusteltu.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoima on epäeettistä, kallista ja heikentää investointeja suomalaisia työllistävään uusiutuvaan energiaan, energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n piti työllistää suomalaisia, valmistua vuonna 2009 ja maksaa 3,2 miljardia euroa. Suomalaisia rakennustöihin osallistuvista on ollut reilu kolmannes, hankkeen arvoidaan valmistuvan aikaisintaan 2015 ja maksavan noin 9 miljardia euroa. Jättäisin myös mielelläni lapsilleni jotain muuta perintöä kuin säteilevää jätettä.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veroleikkaukset tuloveroon vaatisivat massiivisia leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja eriarvoisuutta vähentäviin tulonsiirtoihin enkä ole tähän valmis. Suuntaisin veronkevennykset pieniin ansiotuloihin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisen ihmisen on oltava yhdenvertainen lain edessä. Kaikilla on oikeus rakkauteen, parisuhteeseen ja lain sille tarjoamaan suojaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

En pidä alkoholin saatavuuden lisäämistä järkevänä terveys- enkä talouspolitiikkana. Tutkimusten mukaan vapaampi alkoholin saanti tai hinnan lasku johtavat alkoholin kulutuksen kasvuun ja alkoholin aiheuttamien haittojen ja kustannusten lisääntymiseen.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsin kielisen väestön palveluiden saaminen äidinkilellään on turvattava. Palveluiden turvaaminen ei edellytä sitä, koko ikäluokka käyttää puoli vuotta elämästään ruotsin opiskeluun. Pakollisuudesta voidaan minusta luopua ja panostaa hieman monipuolisempaan kielivalikoimaan. Kansainvälinen työelämä tarvitsee monien eri kielten osaajia. Uskon, että motivaatio ruotsin opiskeluun paranisi vapaaehtoisuuden myötä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Akateemisia työttömiä on alettava Keski-Suomessa kouluttaa yrittäjäksi valtion rahoituksella.

Ehdokkaan kommentti

On järkyttävää resurssien hukkaamista kouluttaa yhteiskunnan rahoilla maistereita tai tohtoreita kortistoon. Koulutusmäärät pitäisi mitottaa työvoiman tarpeeseen. Tohtorikoulutusta pitäisi vähentää.
Akateemisesti koulutettujen työttömyysaste on kasvanut voimakkaasti. Monet työvoimapoliittiset toimet eivät pysty vastaamaan akateemiseen työttömyyteen. Yrittäjäkoulutukseen pitää antaa mahdollisuus niille työttömille, jotka tuntevat mielenkiintoa yrittäjyyttä kohtaan. Kurssit, koulutus tai yrittäjyyden kokeileminen eivät saisi heikentää työttömyysturvaoikeutta eivätkä vaikeuttaa työllistämistoimenpiteitä. Esimerkiksi oikeutta palkkatukeen ei saisi menettää, jos käy välillä koulutuksessa.

2. Lääkäripulan helpottamiseksi suomalaisen koulutuksen saanut lääkäri on velvoitettava työskentelemään tietty ajanjakso julkisessa terveydenhuollossa valmistumisensa jälkeen.

Ehdokkaan kommentti

On perusteltua edellyttää työskentelyä julkisessa terveydenhuollossa muodolliseksi korvaukseksi saadusta koulutuksesta. Tämä helpottaa myös julkisen sektorin lääkäripulaa. Muut keinot lääkäripulan ratkaisemiseksi ovat myös tarpeen. Ensi sijassa julkisen puolen lääkäripulaa pitäisi helpottaa ratkaisemalla ne syyt, joiden vuoksi lääkärit eivät viihdy julkisen terveydenhuollon palveluksessa.Olisin valmis kouluttamaan lisää lääkäreitä julkisen terveydenhuollon tarpeisiin, jos muilla keinoin ei saada lääkäripulaa ratkaistua.

3. Toimet turpeen energiankäytön lopettamiseksi on käynnistettävä alkavalla hallituskaudella.

Ehdokkaan kommentti

Turpeen ilmastopäästöt ovat hiilen luokkaa ja pitkällä tähtäimellä turpeen energiankäytöstä pitää luopua. Kotimainen, työllisyyttä lisäävä polttoaine on kuitenkin pienempi paha kuin ulkomailta tuotu kivihiili, jota myös käytämme paljon energiantuotantoon. Siksi tarvitaan siirtymäaika, jotta ensi luovutaan kivihiilestä ja seuraavaksi turpeesta. Siirtymäajalla turpeen verotusta kiristetään, turvetuotanto ohjataan jo luontoarvonsa menettäneille soille ja soiden suojelua edistetään laajentamalla suojelualueita sekä lisäämällä aktiivisia ennallistamistoimia.

4. Bioenergian puuntarve täytyy kartoittaa ja energiapuun hakkuita tarvittaessa rajoittaa metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Äänekosken biotuotetehtaan myötä puuntarve Keski-Suomessa lisääntyy huomattavasti. Tehdas ja sen ympärille kehittyvä yritystoiminta tuo työtä ja hyvinvointia Keski-Suomeen.
Energiapuun korjaaminen on toteutettava kestävästi, metsien monimuotoisuutta ja merkittäviä luontokohteita suojellen. Energiantuotantoon on järkevää käyttää hakkeen ja harvennuspuiden lisäksi muita biomassoja jalostukseen kelpaavien puiden sijaan.

5. Tienpidon määrärahat on Keski-Suomessa suunnattava seuraavalla vaalikaudella alemmalle tieverkolle biotalouden tukemiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Keski-Suomi sai juuri valtiolta lisämäärärahaa, jolla vuotuinen tiebudjetti kaksinkertaistui. 4-tien parantaminen on vuosia ollut Keski-Suomen liiton ja kuntien yhteisesti ajama kärkihanke ja erityisesti Äänekosken asukkaille kovasti odotettu investointi. 4-tien korjaamista pidetään turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta välttämättömänä ilman Ääneskosken uutta biotuotetehdastakin. Biotuotetehtaan tulo lisää huomattavasti liikennemääriä 4-tiellä, jonka peruskorjaaminen on aloitettava mahdollisimman pian. Myös pikkuteitä on kunnostettava sekä tehtävä ratayhteyksien perusparannus- ja sähköistystöitä, jotta raaka-aineen saanti uudelle tehtaalle saadaan sujumaan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Turhaa lupailua kannattaa välttää, koska asioiden edistyminen on kiinni monesta asiasta, esimerkiksi 199 muusta kansanedustajasta sekä taloustilanteen kehittymisestä. Omia asioita saa läpi, kun pystyy vakuuttamaan oman ryhmän ja sen jälkeen muut puolueet asiansa tärkeydestä. On parempi edistää tärkeitä asioita pieninkin askelin, neuvottelemalla ja kompromisseja tehden, kuin ajaa itsensä ulos päätöksenteosta kokonaan liian ehdottomilla vaatimuksilla.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä